Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
jartima Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 14 Huh 2004 Viestejä: 88
|
Lähetetty: 14.04.2004 11:52 Viestin aihe: yhteisluvan karikot |
|
|
Koillismaalla metsästysseura jakautui kahtia ja maat tietenkin uuteen jakoon. Miten pitäisi yhteisluvan porukalla suhtautua seuraan jolla ei löydykkään 1000 ha yhtenäistä aluetta. Heitetäänkö seura "pihalle" vai otetaanko yhteislupaan mukaan. Pitäisikö vaatiä että seuralla on maita yhteensä vähintään 1000 ha vai vähintään 1000 ha yhtenäistä aluetta. Onko yhteiluvan vetäjillä oikeudellista asemaa vai onko yhteislupa periaatteessa sellainen porukka joka ainoastaan anoo yhdessa hirviluvan ilman minkäänlaista määräävää valtaa seuroihin nähden (voi antaa ainoastaan suosituksia). Elikkä anoo ja jakaa hirviluvat ennakolta sovitun periaatteen mukaan ilman sen kummenpaa oikeudellista vstuuta.
-Jos hyväksytään seura tai seurue jolla on vähemmän kuin 1000 ha alueita leviääkö yhteislupa "käsiin", onkohan seuraavana vuonna 500-600 ha metsästysporukoita?
-Riitaiset porukat saavat aikaan ettei jotkut "isännät" vuokraa maitaan kummallekkaan porukalle.
-Sallitaanko metsästys alle 1000 ha alueilla.
-Sopivatko seurat alueista maanvaihtosopimuksilla (onko kyseessä luovutus kolmannelle osapuolelle)?
Hirvimiehet antakaa ehdotuksia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
2004 Vieras
|
Lähetetty: 15.04.2004 12:37 Viestin aihe: |
|
|
Yhteisluvanvetäjän asema määräytyy tehdyn sopimuksen mukaan. Hakijalla on hallinnolllinen asema. Luvan seurat ovat oikeudellisia jäseniä luvassa. Elikkä luvassa olevilla seuroilla tulee olla 1000 ha yhtenäisiä alueita metsästyksessä.
Yhteisluvassa on kuitenkin helppo sopia alueiden vuokrauksen siirrosta (mikäli vuokraaja on antanut luvan) tai metsästys luvan tekemisellä. Metsästystä ei tule sallia mielestäni missään tapauksessa alle 1000 ha alueilla, poikkeuksia lukuun ottamatta(katso ML).
Ohjeena antaisin, että hoitakaa asiat kuntoon alueella.
Kertokaa kokemuksistanne mikäli olette olleet yhteisluvan vetäjänä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jehkimä Vieras
|
Lähetetty: 15.04.2004 19:07 Viestin aihe: |
|
|
Tuohon pinta-ala-asiaan sen verran, että kaikilla yhteisluvan seuroilla ei tarvitse olla sitä 1000 ha maata. Jos on vaikka 3 kpl naapurusseuroja ja kaikilla maata 400 ha (=yhteensä siis 1200 ha), niin nämä voivat hakea yhteislupaa hirvijahtiin. Luvanhakija on tällöin yleensä joku seurojen nimeämä henkilö, jolla on siis esittää hakemuksensa perustaksi tuon 1200 ha yhtenäistä maata. Ja katso: lupa myönnetään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Heipe Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 21 Maa 2004 Viestejä: 55
|
Lähetetty: 16.04.2004 13:07 Viestin aihe: |
|
|
Yhteisluvassa on lupien hakijana on henkilö tai seura, jonka kaikki yhteislupaan kuuluvat seurat tai seurueet ovat kirjallisesti valtuuttaneet hakemaan hirvieläinten metsästyslupaa yhtenäiselle ja metsästykseen soveltuvalle vähintään 1000 hehtaarin alueelle (hirvenmetsästys). Edellä oleva on pääsääntö. josta voi poikkeuksen muodostaa esim. erillinen saari.
Yhteislupaan voi siis kuulua seura jolla ei ole itsellään 1000 hehtaaria metsästysalueita ja seurojen kesken alueet voivat periaatteessa olla tilkkutäkkiä. Käytännössä yhteislupa ei voi toimia, mikäli seurat käyvät keskenään kisaa metsästysalueista ja toisaalta yhteislupaan ei voi mitään seuraa pakottaa eikä vastaavasti siihen ole pakko jotain seuraa ottaa. Pitää myöskin muistaa ettei metsästyseuratoiminta ole pelkkää hirvijahtia, minkä vuoksi yhtenäiset alueet ovat pitkässä juoksussa kaikkien etu.
Yhteislupaan osallistuvat seurat sopivat keskenään pelisäännöt ja mukaan lähtevät ne yhteisöt, jotka yhteisesti sovitut toimintaperiaatteet hyväksyvät. Yhteisluvan toimivuus perustuu kaikkien osapuolien yhteiseen vapaaehtoiseen tahdonilmaisuun. Perustamisvaiheessa on viisainta laittaa asiat paperille ja kaikkien osapuolien valtuuttamien neuvottelijoiden nimet alle. Yhteisluvan mallisäännöt löytyvät muistaakseni ainakin Metsästäjäkliiton web-sivuilta.
Seuratasolla vuosikokous päättää kuulumisesta yhteislupaan ja samalla valtuuttaa esim. nimetyn henkilön edustamaan seuraa yhteisluvan osakkaiden kokouksissa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Haba Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Maa 2004 Viestejä: 788 Paikkakunta: Kuusamo
|
Lähetetty: 29.04.2004 19:38 Viestin aihe: |
|
|
Kuulostaapa tutulta , liekköhän saman lohkon miehiä?
Kylmästi pihalle , jos pojat ei osaa sopia riitojaan kyllä välivuosi opettaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
eräweikko Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Mar 2004 Viestejä: 540
|
Lähetetty: 03.01.2005 16:34 Viestin aihe: |
|
|
Heipen mukaan yhteislupaan voi kuulua seura jolla ei ole itsellään 1000 ha metsästysalueita.
Miksei voi, mutta hirven pyyntilupaa tuommoiselle seuralle ei voi antaa. Ei edes yhteisluvan osakkaana.
Lukekaa edellä vieraan 15.4. kirjoittama teksti. Siinä on asiaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tiva Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 04 Tam 2005 Viestejä: 30
|
Lähetetty: 04.01.2005 13:39 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä Jehkimä on oikeassa, meillä on ollut yhteisluvassa jo pitkään osakasseura, jolla ei ole 1 000 ha maata, mutta kovasti metsästävät hirviä joka vuosi. Saaminen on sitten eri asia...... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Koukkupolovi Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004 Viestejä: 6824 Paikkakunta: Kainuu-Koillismaa
|
Lähetetty: 05.01.2005 08:20 Viestin aihe: yhteisluvan karikot |
|
|
Valtionmaiden osoitusalueillahan on lukuisasti seuroja ja seurueita, joilla ei ole metsästysmaata lainkaan ja ovat mukana yhteisluvissa. Kun mainitsit Koillismaan, jossa on paljon taajamien ja Oulun suunnan maattomia ja paljon valtion maita, niin kyselepä vaikka Taivalkosken rhy:n hallituksen miehiltä, miten siellä toimitaan.
Pudasjärvelläkin suurimmalla yhteisluvalla oli viime syksynä muistaakseni yhteensä 800 eläintä. Jotain valitusta siellä oli tehty seurueen/seuran saamista luvista, mutten sen tarkemmin tiedä, kuin että rhy:n/rhp:n päätös asiassa piti. _________________ Hoc iam omni varietate caret. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
sarma Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Tam 2005 Viestejä: 517 Paikkakunta: Etelä-Suomi
|
Lähetetty: 16.01.2005 22:29 Viestin aihe: Re: yhteisluvan karikot |
|
|
jartima kirjoitti: | Koillismaalla metsästysseura jakautui kahtia ja maat tietenkin uuteen jakoon. Miten pitäisi yhteisluvan porukalla suhtautua seuraan jolla ei löydykkään 1000 ha yhtenäistä aluetta. ...
-Jos hyväksytään seura tai seurue jolla on vähemmän kuin 1000 ha alueita leviääkö yhteislupa "käsiin", onkohan seuraavana vuonna 500-600 ha metsästysporukoita?
-Riitaiset porukat saavat aikaan ettei jotkut "isännät" vuokraa maitaan kummallekkaan porukalle.
-Sallitaanko metsästys alle 1000 ha alueilla.
-Sopivatko seurat alueista maanvaihtosopimuksilla (onko kyseessä luovutus kolmannelle osapuolelle)?
Hirvimiehet antakaa ehdotuksia. |
Enpä usko että tähän löytyisi mitään patenttivastausta, riippuu hyvin paljon tuosta porukasta ja tilanteesta. Mitään laillista estettä tuollaisten alle 1000 hehtaarin seurojen mukanaololle ei ole, yhteisluvassahan kokonaismetsästysalue katsotaan lupa-alueeksi ja hakijaksi koko porukan valtuuttama luvanhakija. Ja juridisesti kysymyksessä ei ole luovutuksesta kolmannelle osapuolelle, salliihan normaali metsästysvuokrasopimus tilapäisten metsästyslupien myöntämisenkin. Ja joskus tällainen menettely voi olla ainoa tapa järjestää hirvijahti, ajatellaanpa vaikka aiemmin mainittua tilannetta jossa kolmella seuralla olisi kullakin vain 400 hehtaaria maata, ilman niiden muodostamaa yhteislupaa kukaan ei voisi metsästää alueella hirviä. Jos yhteisluvan jäsenseuroilla on kovin erikokoisia maa-alueita niin jotenkin tuntuisi loogiselta että kaatoluvatkin sitten jaettaisiin noilla porukoilla maiden suhteissa.
Kokonaan eri asia on se että vieraan metsästysporukan ilmaantuminen toisen maille voi aiheuttaa närää ja pahimmassa tapauksessa voi jopa johtaa metsästysmaiden menettämiseen. Jos metsästys ulottuu seuroilla "omien" maiden ulkopuolelle olisi varminta pyytää tähän suostumus maanomistajilta ja kertoa mikä vierasseura kulloinkin on jahdissa alueella. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kuukeri Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 26 Syy 2004 Viestejä: 12
|
Lähetetty: 20.04.2005 21:52 Viestin aihe: |
|
|
Heipe kirjoitti: | Yhteisluvassa on lupien hakijana on henkilö tai seura, jonka kaikki yhteislupaan kuuluvat seurat tai seurueet ovat kirjallisesti valtuuttaneet hakemaan hirvieläinten metsästyslupaa yhtenäiselle ja metsästykseen soveltuvalle vähintään 1000 hehtaarin alueelle (hirvenmetsästys).. |
Saanen huomauttaa, että seura ei voi anoa lupia, vaan anojana on aina oltava yksityinen henkilö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
piikeli Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Hei 2004 Viestejä: 453 Paikkakunta: Vihti
|
Lähetetty: 21.04.2005 09:41 Viestin aihe: |
|
|
Meillä päin homma pelittää siten, että kolmella "seuralla" tai porukalla on yhteislupa. Kellään ei ole 1000 ha:a maita, mutta yhdessä niillä on yli 1000 ha yhtenäisiä maita. Jakavat kaatoluvat sitten maiden mukaan. Kait se on hyvin toiminu. Mikään niistä porukoista ei yksinään metsästäisi hirveä, mutta kun on voimat kasattu, niin saavat aina jonku luvan vuodessa.
Etelä suomessa kun on noi metästys alueet nykysin sen verta pieniä, että ei yheltä kylältä taho löytyä 1000ha:a metästysmaita. Ja aika kun kuluu niin loppuu se metästys kokonaan suomen eteläisimmiltä alueilta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jartima Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 14 Huh 2004 Viestejä: 88
|
Lähetetty: 27.04.2005 16:02 Viestin aihe: Yhteislupa sallii joustoa. |
|
|
Meillä jokainen seura metsästää omilla mailla ellei ole tehnyt viereisten seurojen kanssa vahtomaista sopimusta. Yhteislupaan ei oteta osakkaiksi sellaisia seuroja joilla ei olisi mahdollisuutta saada hirvilupia itsenäisesti. Seuralla on oltava vähintään 1000 ha yhtenäistä hirvialuetta. Seuroilla on mahdollisuus vaihtomailla "rakentaa" sopiva alue. Tämän tarkoitus on estää syntymästä pieniä hirvialueita esimerkiksi 200 - 300 ha käsittäviä alueita. Pyrkimyksenä on säilyttää metsästysmaat alueen metsästysseuroilla yhtenäisinä. Mitä yhtenäisemmät alueet on niin sitä helpompi on metsästystä harrastaa kestävää kehitystä silmällä pitäen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Heipe Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 21 Maa 2004 Viestejä: 55
|
Lähetetty: 28.04.2005 16:54 Viestin aihe: |
|
|
kuukeri kirjoitti: | Heipe kirjoitti: | Yhteisluvassa on lupien hakijana on henkilö tai seura, jonka kaikki yhteislupaan kuuluvat seurat tai seurueet ovat kirjallisesti valtuuttaneet hakemaan hirvieläinten metsästyslupaa yhtenäiselle ja metsästykseen soveltuvalle vähintään 1000 hehtaarin alueelle (hirvenmetsästys).. |
Saanen huomauttaa, että seura ei voi anoa lupia, vaan anojana on aina oltava yksityinen henkilö. |
Käytäntö tuntuu olevan että yhteisluvassa lupien hakijana on useimmiten yksittäinen henkilö, mutta silmiini ei ole missään sattunut pykälää tai asetusta jossa nimenomaisesti määrätään että hakijan on oltava yksityishenkilö. Metsästyslaki ei sinällään tunne yhteislupamenettelyä vaan kyseessä on hallinnollinen toimenpide jossa puhutaan hakijasta, mutta en ole törmännyt missään edellä tarkoitetun hakijan laatua (luonnollinen vai juridinen oikeustoimihenkilö) koskevaan määrittelyyn. Olisi mielenkiintoista tietää jos jostain löytyy asiaa koskeva asetus tai määräys tai on olemassa tähän sovellettava lainvoimainen ennakkotapaus
Mikäli tarkempaa tietoa hakijan määrittelystä ei ole niin yhteisluvan osakkaat voivat halutessaan valtuuttaa yhden seuran hakemaan luvat.
Sallittua on se mitä ei ole lainsäädännössä kielletty tai määrämuotoiseksi määritelty.
Joka tapauksessa hyvää vappua kaikille metsästäville miehille ja naisille. Tämä siitä huolimatta että aamulla vastaan tullut virkamies totesi; "Vappu on amatöörien ryyppyjuhla". Mitä lie tarkoittanut |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|