| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
JuhaH
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007
Viestejä: 3645
Paikkakunta: Pohjanmaa
|
 Lähetetty: 19.12.2007 21:05 Viestin aihe: |
 |
|
| mikan kirjoitti: | | JuhaH kirjoitti: | Tarkoittko, että (pelkästään) piipun lämmitys/jäähdytys vaikuttaa nopeuteen?
Voisikos tuota kokeilla vaikka törkäämällä (suojatun) piipun jäähauteeseen ja kuumavesihauteeseen. Toki on varmaan syytä laittaa vaikka varmuuskumi piipun suojaksi, että ei kastu.Vielä jos ei aivan piipun tyveen asti lämmitä/jäähdytä niin voisi olla aika varma, että vain piippu on muuttanut lämpötilaansa merkittävästi ja muut osat ovat huoneen lämmössä. Saakos muuten Styristä piipun helposti irti? Sehän vain helpottaa hommaa. Piipu vain saunaan/pakastimeen. |
Kyllä, tätä Kap4 tarkoitaa, eli piipun lämpötila on merkittävä.
Tätä voi testata lämmittämällä/jäähdyttämällä piippua.
Steyristä saa painesäiliön irti helposti.
Katsoisin että olettama on mittauksin todistettu. 
Kohta nähdään kilpa PCP-lutkuja, joissa on lämmitetty piippu.  |
Sehän olisi helppo tehdä sellainen lämmitysmantteli, joka nostaa lämmön vaikka +30C asteeseen ja pitää sen siinä. Ei muuta kuin akkupaketti ilmasäiliön kaveriksi.
_________________
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise! |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
mikan
Ase-alan edunvalvoja
Liittynyt: 23 Maa 2007
Viestejä: 1750
Paikkakunta: Kymenlaakso
|
| Lähetetty: 19.12.2007 21:25 Viestin aihe: |
|
|
| JuhaH kirjoitti: |
Sehän olisi helppo tehdä sellainen lämmitysmantteli, joka nostaa lämmön vaikka +30C asteeseen ja pitää sen siinä. Ei muuta kuin akkupaketti ilmasäiliön kaveriksi. |
Asiaa ajateltiin jo.
Akkuporakoneen 3Ah 14V akulla pitää steyrin tai sumatran piippua pitkän aikaa juuri tuossa 30C lämpötilassa ja saa ns. ilmaisia jouleja ampumiseensa tai siis pienentään ilman kulutusta hiton merkittävästi.
42Wh energialla ampuu nimittäin pirun monta laukausta joiden hyötysuhde olisi 200% paineilman energiaan nähden. Tuo tekee jouleiksi muutettuna tunnissa "vain" 151200J. Jotta sillä saisi jo "jokusen" laakin ammuttua. 
Any way, ilmiö on merkittävä ja sillä on vaikutuksensa jokaisella PCP-koneella ampuvalle. Mitä pienempää millinosaa metsästetään, sitä enemmän se vaikuttaa...
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
VeliEpeli
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Tou 2007
Viestejä: 251
Paikkakunta: Pirkanmaa
|
| Lähetetty: 20.12.2007 00:08 Viestin aihe: |
|
|
| mikan kirjoitti: | Luodilla on kitkansa ja se varmasti lämmittää piippua osaltaan mutta...
Piipussa virtaa huomattavan kylmää kaasua, jonka paine/lämpötila on laskenut huomattavasti painesäiliöstä lähtemisen jälkeen. Vaikka paine nouseekin luodin takana venttiilin avautumisen jälkeen, on kaasu jonka paine/lämpötila nousee hyvin kylmää lähtötilanteessa. Ja kaasun paine/lämpötila laskee luodin lähdettyä liikkeelle.
Kokonaisuudessa paine laskee 100-200 baaria ja lämpötila vastaavasti. Paineen luodin takaisen nousun aiheuttama lämpötilan nousu ei voi termodynamiikan lakien mukaan ylittää paineen tekemän työn takia alkutilanteen energiaa, jollei systeemiin tule energiaa ulkopuolelta.
Diesel-moottorin prosessi on adiapaattinen, eli tehdyn työn aiheuttama lämpö ei siirry suurissa määrissä pois prosessista. Tai moottori ei kävisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adiabaattinen_prosessi |
Niin ei siirry suurissa määrissä pois prosessista.. Kyseessä olevat lämpötilat ovat kuitenkin niin suuria, että muutaman kymmenen asteen häviöt ovat niitä pieniä.. Kyllähän siinäkin lämpöä muodostuu myös kitkasta, mutta aika jantteri on jos kirkkain silmin väittää ettei moottorissa lämpöä "karkaa" prosessin aikana..
Piipussa taas tuo kitka varmaan näyttelee suurempaa osaa ilma-aseissa, mutta ei mielestäni painetta voi jättää huomioimatta. Missään tilanteessa paine ei kuitenkaan tule laskemaan alle alkupaineen, eli rohkenen väittää että piipun sisälämpötila on korkeampi laukaisuhetkellä ja hieman sen jälkeen, kuin ennen laukaisua.
Muutoinhan tuolla teidän lämmittämisellänne ei olisi mitään pohjaa, koska silloin teettäisitte ilmalla lisätöitä sen yrittäessä epätoivoisesti jäähdyttää piippua. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JuhaH
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007
Viestejä: 3645
Paikkakunta: Pohjanmaa
|
| Lähetetty: 20.12.2007 00:49 Viestin aihe: |
|
|
| VeliEpeli kirjoitti: | | mikan kirjoitti: | Luodilla on kitkansa ja se varmasti lämmittää piippua osaltaan mutta...
Piipussa virtaa huomattavan kylmää kaasua, jonka paine/lämpötila on laskenut huomattavasti painesäiliöstä lähtemisen jälkeen. Vaikka paine nouseekin luodin takana venttiilin avautumisen jälkeen, on kaasu jonka paine/lämpötila nousee hyvin kylmää lähtötilanteessa. Ja kaasun paine/lämpötila laskee luodin lähdettyä liikkeelle.
Kokonaisuudessa paine laskee 100-200 baaria ja lämpötila vastaavasti. Paineen luodin takaisen nousun aiheuttama lämpötilan nousu ei voi termodynamiikan lakien mukaan ylittää paineen tekemän työn takia alkutilanteen energiaa, jollei systeemiin tule energiaa ulkopuolelta.
Diesel-moottorin prosessi on adiapaattinen, eli tehdyn työn aiheuttama lämpö ei siirry suurissa määrissä pois prosessista. Tai moottori ei kävisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adiabaattinen_prosessi |
Niin ei siirry suurissa määrissä pois prosessista.. Kyseessä olevat lämpötilat ovat kuitenkin niin suuria, että muutaman kymmenen asteen häviöt ovat niitä pieniä.. Kyllähän siinäkin lämpöä muodostuu myös kitkasta, mutta aika jantteri on jos kirkkain silmin väittää ettei moottorissa lämpöä "karkaa" prosessin aikana..
Piipussa taas tuo kitka varmaan näyttelee suurempaa osaa ilma-aseissa, mutta ei mielestäni painetta voi jättää huomioimatta. Missään tilanteessa paine ei kuitenkaan tule laskemaan alle alkupaineen, eli rohkenen väittää että piipun sisälämpötila on korkeampi laukaisuhetkellä ja hieman sen jälkeen, kuin ennen laukaisua.
Muutoinhan tuolla teidän lämmittämisellänne ei olisi mitään pohjaa, koska silloin teettäisitte ilmalla lisätöitä sen yrittäessä epätoivoisesti jäähdyttää piippua. |
Adiabaattinen prosessi tarkoitta sitä, että esim. puristuminen on niin nopea, että PURISTUMISEN aikan lämpävuo on nolla ja viellä nimen omaan kaasun puristumisen aihettaman lämmön siirtyminen.
Jäähtymisessä ja lämpenemisessä menee helposti solmuun. Ei ilma tokikaan yritä jäähdyttää piippua vaan ilman lämpötila putoaa laajenemmisen seuraukseja ja koska lämpöenergia virtaa kuumemmasta kylmempään niin silloin piipusta virtaa lämpöä jäähtyneeseen ilmaan. Ilmaan tuleva lisälämpö nostaa puolestaan painetta.
Näin se kai menisi jos tämä piippuajatus on oikeilla jäljillä.
Tässä on tietenkin kyse siitä, että viipykö luoti piipussa riittävän pitkään, että piipusta ehtisi siirtyä ilmaan lämpöenergia. Jos näin on niin silloin ilman laajeneminen piipussa ei ole adibaattinen prosessi.
Koska ilma virtaa piipussa melko vauhdikkasti ja turbulentisi niin sillä oin tietenkin aika hyvät mahdollisuudet lämmönsiirtoon. Luoti viipuu piipussa joitakin millisekunteja.
Jokin aika sitten rakentelin ilmalämmitintä, jossa lämmitettiin letkussa virtaavaa ilmaa. Kontaktiaika oli luokkaa 10ms ja virtaus turbulentti. Kyllä se lämpö siirtyi, mutta olisi saanut toki siirtyä paremminkin.
Mikanilla lienee aika vahva todiste siihen, että piippu todella luovuttaa lämpöenergiaa ilmaan. Mikan kertokoon itse sumatrakokeistaan.
Ruutisarjatuliaseissa on vesijäähdytys ja sarjatuli-impukoissa on vesilämmitys .
_________________
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mikan
Ase-alan edunvalvoja
Liittynyt: 23 Maa 2007
Viestejä: 1750
Paikkakunta: Kymenlaakso
|
| Lähetetty: 20.12.2007 07:45 Viestin aihe: |
|
|
| VeliEpeli kirjoitti: |
Niin ei siirry suurissa määrissä pois prosessista.. Kyseessä olevat lämpötilat ovat kuitenkin niin suuria, että muutaman kymmenen asteen häviöt ovat niitä pieniä.. Kyllähän siinäkin lämpöä muodostuu myös kitkasta, mutta aika jantteri on jos kirkkain silmin väittää ettei moottorissa lämpöä "karkaa" prosessin aikana.. |
Ja diesel-moottorissa ilmamassa/määrä on iso, jolloin siirtymistä ei ehdi tapahtua niin nopeasti, että lämpötila laskisi alle dieselin syttymislämpötilan. Jos pyörität käsi pelillä diesel-moottoria, niin pelkäämpä, ettei se käynnisty. 
| VeliEpeli kirjoitti: | Piipussa taas tuo kitka varmaan näyttelee suurempaa osaa ilma-aseissa, mutta ei mielestäni painetta voi jättää huomioimatta. Missään tilanteessa paine ei kuitenkaan tule laskemaan alle alkupaineen, eli rohkenen väittää että piipun sisälämpötila on korkeampi laukaisuhetkellä ja hieman sen jälkeen, kuin ennen laukaisua.
Muutoinhan tuolla teidän lämmittämisellänne ei olisi mitään pohjaa, koska silloin teettäisitte ilmalla lisätöitä sen yrittäessä epätoivoisesti jäähdyttää piippua. |
Millä perusteella piipun sisälämpötila on korkeampi kuin ennen laukaisua?
Jos paine on laskenut siinä vaiheessa jo painesäiliöstä lähtemisen jälkeen esim. 100bar, niin totta mooses on lämpötilakin mennyt vastaavasti alas.
Kondenssikosteus pölähdys piipun suulla esiintyy sumatrassa käytännössä aina, kunhan teho (ilman kulutus) on tarpeeksi suurta. Jolloin ulos purkautuva ilma on alle kastepisteen lämpötilassa. Lisäksi vähänkin kiivaammassa ammunta sessiossa äänenvaimennin rupeaa "hikoilemaan", mikä tarkoittaa sitä, että se jäähtyi alle kastepisteen lämpötilan.
Ja piippu/painesäiliöt jäähtyvät erittäin selvästi useamman laakin jälkeen. Kts. http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=33718&postdays=0&postorder=asc&start=115 ja sieltä 11.06.2007 20:38 kirjoittamani viesti. Ja monasti muulloinkin olen maininnut em. seikan. Piippua en ole erikseen maininnut pikavilkaisulla tarkastettaessa viestejäni.
Olen saanut tässä alkutalven/syksyn aikana piipun jopa kondensoimaan, joka myös puoltaa jäähtymistä.
Kyseessä on empiirinen havainto, ei olettama. Ilmalla ei teetetä lisätyötä, koska termodynamiikan sääntöjen mukaan joita lutkuilla ampuminenkin noudattaa, energia siirtyy kuumasta kylmään. Joten jos piippuun jää asteen miljoonasosankin verran suurempi lämpötila kuin ennen laukausta, niin silloin on syntynyt ikiliikkuja tai työ on otettu paineesta.
Paineilma tekee kaiken työn ja energiaa voi siirtyä prosessiin vain lämmön kautta, jonka mahdollistaa se seikka, että paineen laskiessa laskee myös lämpötila. Säiliön jälkeen prosessin paineet/lämpötilat eivät ylitä lähtöpisteen paineita/lämpötiloja kokonaisuutena tarkasteltaessa. Luodin takana voi olla vaikka 300C lämpöistä ilmaa pieni määrä mutta 1cm myöhemmin perässä voi seurata -100C lämpötilassa olevaa ilmaa. Tästä syystä prosessin matemaattinen mallintaminen on vähintäänkin haastavaa.
Jollei näin olisi, niin Mcmike:n, Kap4:n ja minun havaintoni olisivat virheellisiä ja ulkolämpötila ei vaikuttaisi merkittävästi lähtönopeuteen. Toisissa aseissa voi tapahtua toisin. Mutta Sumatra, Steyr ja reguloitu Talon toimivat kuvatulla tavalla.
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JuhaH
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007
Viestejä: 3645
Paikkakunta: Pohjanmaa
|
| Lähetetty: 20.12.2007 08:44 Viestin aihe: |
|
|
| mikan kirjoitti: | | ...Jollei näin olisi, niin Mcmike, Kap4:n ja minun havaintoni olisivat virheellisiä ja ulkolämpötila ei vaikuttaisi merkittävästi lähtönopeuteen. |
Kai tähän on ollitettävä vielä oma havainto, jota en vain ole ymmärtänyt.
Kun kronoin cyclonea ja laskin joka luodin tehon yhteen ja sin jälkeen hyötysuhteen (ilmankulutuksen perusteella) niin päädyin hyvin lähellä 100% arvoa. Olin kummissani, mutta kuittasin asian laskuvirheellä ja se jäi siihen.
Ehkä sittenkin laskin oikein ja kyse oli tästä samasta ilmiöstä.
_________________
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
lutkuttaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006
Viestejä: 1261
Paikkakunta: suunta 040
|
| Lähetetty: 20.12.2007 13:34 Viestin aihe: |
|
|
Mitä tekemistä ulkoilman lämpötilalla olikaan tämän 100% hyötysuhdejutun kanssa?
Eristettä piipun ympärille ja lämpömittarin anturi sinne alle. Sopiva määrä laukauksia ja katsotaan paljonko piippu jäähtyi. Tarvittavat tiedothan ovat piipun massa, piipun materiaali(ominaislämpökapasiteetti) ja lämpötilan muutos. Sitten vain lasketaan paljonko piipusta otettiin energiaa.
Piipusta imeytyy energiaa sitä enemmän, mitä suurempi lämpötilaero piippuun purkautuneella kylmällä kaasulla ja piipulla on. Tuo ero pienenee laukausmäärän mukana piipun jäähtyessä. Lähtönopeuden pitäisi siis laskea laukausten lukumäärän mukana, vaikka paine pysyy vakiona.
Kaiken järjen mukaan tässä vaikuttaa vain lämpötilaero ei niinkään absoluuttinen lämpötila. Silloin pitäisi olla aivan sama ollaanko kylmässä vai lämpimässä. Vai ajattelenko jotenkin kummallisesti?
Onko muuten se paineilma tehty kylmästä vai lämpimästä ilmasta? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mikan
Ase-alan edunvalvoja
Liittynyt: 23 Maa 2007
Viestejä: 1750
Paikkakunta: Kymenlaakso
|
| Lähetetty: 20.12.2007 23:37 Viestin aihe: |
|
|
| lutkuttaja kirjoitti: | | Mitä tekemistä ulkoilman lämpötilalla olikaan tämän 100% hyötysuhdejutun kanssa? |
Juha viittaa kineettisen (luotien) ja paineilmasta saadun energian suhdetta. Mikä ei voi olla mahdollista ilman prosessiin tullutta ulkoista energiaa. Eli puhuttakoon vaikkapa ilmahyötysuhteesta, eikä prosessin kokonaishyötysuhteesta, joka ei tietenkään voi ylittää 100% arvoa milloinkaan. Jos laskuvirhettä ei huomioida, niin hyötysuhteen ylittäessä 100%, kutsu tukholmaan on tulevaisuuden lisäksi varmasti turvattuja.... Karumpi ja samalla reaalisempi vaihtoehto on väärä lääkitys tai sen loppuminen.
| lutkuttaja kirjoitti: |
Eristettä piipun ympärille ja lämpömittarin anturi sinne alle. Sopiva määrä laukauksia ja katsotaan paljonko piippu jäähtyi. Tarvittavat tiedothan ovat piipun massa, piipun materiaali(ominaislämpökapasiteetti) ja lämpötilan muutos. Sitten vain lasketaan paljonko piipusta otettiin energiaa. |
Tehty! Ammuttu ilman luoteja 170->100bar. Ilman eristeitä, piipun ulkopinnan lämpötila 2min kuluttua viimeisestä laukauksesta 0,8 C matalammalla kuin huonen lämpötila. Mittarina tavallinen johdolla varustettu halpis digitaalimittari, joka on kalibroitu 0C ja 100C lämpötiloissa. Vaikkakin mittari on hiton huono tähän hommaan anturin suuren lämpömassan takia. Tyhjälaukausten määrää en hokannut laskea mutta sanoisin sen olevan 20 luokkaa, tehojen ollessa täysillä. Täysin tyhjälaukauksia ne eivät kuitenkaan olleet, vaan pyyhemyttyyn ammuttuja melusyistä äänenvaimentimen keralla.
| lutkuttaja kirjoitti: |
Piipusta imeytyy energiaa sitä enemmän, mitä suurempi lämpötilaero piippuun purkautuneella kylmällä kaasulla ja piipulla on. Tuo ero pienenee laukausmäärän mukana piipun jäähtyessä. Lähtönopeuden pitäisi siis laskea laukausten lukumäärän mukana, vaikka paine pysyy vakiona. |
Aivan! Tästä syystä kysyin jo aikaisemmin, kuinka paljon 100bar paineen lasku laskee lämpötilaa. Käytetty ilma ei voi alittaa nesteytymisen lämpötilaa mutta se voi päästä yllättävän lähelle. huomaa sana voi.. Mahdollisesti ehkä... En tiedä, koska en ole mitannut tai laskenut. Kyseessä on aito "RAHI"-arvo. Pakkaselle ilma menee joka tapauksessa, kysymys onkin, kuinka paljon.
Hm... Kts. vanhaa dataa tästä ketjusta tai panostestejä ketjusta, jossa olen orjallisesti kirjannut jokaisen laukauksen nopeuden. Sieltä lienee saatavissa aiheeseen viittaavaa dataa. Nyt laiskottaa itseäni sen verran, etten jaksa kaivaa...
| lutkuttaja kirjoitti: |
Kaiken järjen mukaan tässä vaikuttaa vain lämpötilaero ei niinkään absoluuttinen lämpötila. Silloin pitäisi olla aivan sama ollaanko kylmässä vai lämpimässä. Vai ajattelenko jotenkin kummallisesti?
Onko muuten se paineilma tehty kylmästä vai lämpimästä ilmasta? |
Kyllä, lämpötilaero nimenomaan.... Absoluuttisella lämpötilalla ei ole suurta merkitystä ennen ilman nesteytymisen lähestyviä lämpötiloja. Ilmiö ilmenee aina, kun lämpötilaa lasketaan, jolloin tietyllä ilmamäärällä saatava luodin kineettinen energia lähestyy paineilman antamaa energiaa.
Jos järjestelmä (piippu/laukaisuventtiili/säiliö) olisivat hyvin eristettyjä ympäristöstä ja em. osilla olisi mitätön lämpökapasiteetti. Tällöin ulkoilman lämpötila ei vaikuttaisi käytännössä lainkaan lähtönopeuksiin mutta lähtönopeudet laskisivat kunnes systeemin tasapainotila olisi saavutettu. Tosin se onnistuu vain teoriassa, sillä lämpötilojen laskienssa vaikka -100C pintaan, alkaa lämpövirta olla mitättömilläkin pinta-aloilla melkoinen.
Vertailun vuoksi, maailman mittakaavassa tiukoilla rakennusnormeilla matalaenergiataloksi määritelty hyvin eristävän seinän eristyskyky 0,15W/m2/K tarkoittaisi neliömetrin kokoisella pinnalla 15W tehoa sekunnissa (eli 15J) . Ikkunalasin eristyskyvyllä tämä tarkoittaisi
se tarkoittaisi 120J energiaa em. lämpötilaerolla ja lasi on pirun heikko lämmönjohde (1W/K*m, vertailun vuoksi kuparilla arvo on 390W/K*m)ja lisäksi se on läpinäkymätön termisen infrapunan alueella (lämpösäteily).
Kyllä se Sumatran piippu perskules sentään pöllii huoneilmasta energiaa.... Notta, mielenkiintoista törmätä tuollaiseen fysikaaliseen itsestäänselvyyteen asiassa jossa sitä ei tule ajatelleeksi. Eikä näemmä muutkaan....
[kirotusvireitä siistitty]
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
VeliEpeli
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Tou 2007
Viestejä: 251
Paikkakunta: Pirkanmaa
|
| Lähetetty: 21.12.2007 15:14 Viestin aihe: |
|
|
No jo! Nyt alkaa itsellekin selviämään teidän aivoituksenne. Myönnettävähän se on, jotta jotain perää tuossa taitaa kyllä olla..
Näin jälkikäteen mietittynä, ihmettelinkin joskus kesällä kun piippu tuntui jotenkin viileältä ammuskelun jälkeen, mutta päädyin tulokseen että helle tekee nupille tepposia..  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
kap4
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2006
Viestejä: 2183
Paikkakunta: Akaa ,voi vit..mikä nimi
|
| Lähetetty: 21.12.2007 16:03 Viestin aihe: |
|
|
Lisätestiä tuli tehtyä Steyrillä ja siitä tuli todettua että pelkkä piipun lämpötilan muuttaaminen ei tuota 20m/s nopeusheittoa aiheuta vaan suurempi aiheuttaja löytyy venttiili/regu/kanavat/muut tilpehöörit osastolta. Käytetty "polttoaine" eli paineilma tuli pidettyä testin aikana vakiolämpöisenä.
Piippua uuniin(+50)ja pakastimeen(-17) systeemillä heittoa sai aikaiseksi suurinpiirtein 10m/s elikkä tuo 20 asteen ero josta tuo 20m/s ei tämän mukaan vaikuttaisi piipun osalta paljon mitään jos kerran liki 70 astetta vaikuttaa vain tuon verran.
Täytyy tehdä varmistusmittauksia vielä lisää eli pidetään tätä vielä keskeneräisenä testinä johon ei hirveesti vielä takerruta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
lutkuttaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006
Viestejä: 1261
Paikkakunta: suunta 040
|
| Lähetetty: 21.12.2007 17:41 Viestin aihe: |
|
|
| Selvitäisin edelleen paljonko yhteen laukaukseen käytettävän ilman massa on suurempi kylmässä. Se lisääntynyt massa (tai ainakin osa siitä) on kiihdytettävä kuten luotikin. Siis sama kun ammuttaisiin painavampaa luotia. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JuhaH
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007
Viestejä: 3645
Paikkakunta: Pohjanmaa
|
| Lähetetty: 21.12.2007 19:37 Viestin aihe: |
|
|
| lutkuttaja kirjoitti: | | Selvitäisin edelleen paljonko yhteen laukaukseen käytettävän ilman massa on suurempi kylmässä. Se lisääntynyt massa (tai ainakin osa siitä) on kiihdytettävä kuten luotikin. Siis sama kun ammuttaisiin painavampaa luotia. |
Eikös se mene suoraan absoluuttisten lämpötilojen suhteessa. Jos paine on siis vakio. Sanotaan vaikka -10C tai +20C. 293K/263K=1.11.
Olisiko siinä kylmässä ilmassa 11% enemmän massaa kuin lämpöisessä.
_________________
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
JuhaH
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Huh 2007
Viestejä: 3645
Paikkakunta: Pohjanmaa
|
| Lähetetty: 21.12.2007 19:41 Viestin aihe: |
|
|
| kap4 kirjoitti: | Lisätestiä tuli tehtyä Steyrillä ja siitä tuli todettua että pelkkä piipun lämpötilan muuttaaminen ei tuota 20m/s nopeusheittoa aiheuta vaan suurempi aiheuttaja löytyy venttiili/regu/kanavat/muut tilpehöörit osastolta. Käytetty "polttoaine" eli paineilma tuli pidettyä testin aikana vakiolämpöisenä.
Piippua uuniin(+50)ja pakastimeen(-17) systeemillä heittoa sai aikaiseksi suurinpiirtein 10m/s elikkä tuo 20 asteen ero josta tuo 20m/s ei tämän mukaan vaikuttaisi piipun osalta paljon mitään jos kerran liki 70 astetta vaikuttaa vain tuon verran.
Täytyy tehdä varmistusmittauksia vielä lisää eli pidetään tätä vielä keskeneräisenä testinä johon ei hirveesti vielä takerruta. |
Voisiko kokeilla ihan erikseen kaikki kolme osaa. Piippu, säiliö ja "runko".
Tietenkin jos kokeilee kaikki mahdolliset kombinaatiot niin siihen menee jo tovi.
Taitaa olla 2^3=8 eri kombinaatiota jos kokeilee kuumaa ja kylmää osaa. Jos vielä ottaa lisäksi mukaan huoneenlämpöiset osat niin kombinaatioita on 3^3=27
_________________
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise! |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
eklu
Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Tam 2006
Viestejä: 2477
|
| Lähetetty: 22.12.2007 02:18 Viestin aihe: |
|
|
| Voi ................. mitä vielä, hommatkaa nyt kunnon pelit ettei tarvi piippua pakastimeen laittaa. No osuitte eli mä kuolen nauruun. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
hatsanistiII
Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Hei 2007
Viestejä: 590
|
| Lähetetty: 22.12.2007 02:45 Viestin aihe: |
|
|
Kerros Eklu se omakin teoriasi samaisesta aiheesta, kun ei vaivalla tehdyt mittaukset ja teoriat näytä vakuuttavan.
Vai onko se lankun pätkä ottanut liian koville?
_________________
I love the smell of Hatsan in the morning |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
