Hirveä ja peuraa. Millä luodilla?

[Pohjola]

Mitenhän ne ukot sai 5,7 ja 7x33 peltoporot hengiltä

[Sämpy]

[late2]

Ei tainnut kaikki olla "lavan taakse" osumia.

[TTS]

[tuhola]

Näin minäkin sen uskon. Tässä on vaan ristiriitaisuuksia. Samat ukot sanoo että pitää tulla läpireikä. Itse en ole havainnut sillä olevan mitään merkitystä.

Toisaalta myöskään kaikki iskuenergian jääminen (eli luoti ei mene kokonaan läpi) ei takaa paikalleen putoamista ainakaan siististi koossa pysyvän luodin kanssa. Kauniisti sieneytynyt korkean jäämäpainon luoti luovuttaa kaiken energian kohteeseen tapauksissa missä se ei mene läpi. Monesti ei ole silti paikalleen pudottava. Sopivasti sirpaloituva luoti todnäk tekee tuhojaan rangassa tms useammin. Liian räjähtävä luoti esim hirvellä pidentää juoksumatkoja. Remington corelockt panos (en tiedä luotia) oli todella surkea. Sitten tämä b-tip hirvellä liian pehmeä. Gamehead liian pehmeä.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[GoPro]

Juu se luoti mikä toimii peuralla parhaana pysäyttäjänä, eli kevyt nopea ja pehmeä/räväkkä, ei tosiaan ole hirvelle oikea. Ja itse en katso että läpäsy olisi parhaassa kytisluodissa mikään vaatimus. Tärkeämpää on nopea sirpalevaikutus, silloin voi luoti jäädä kropoaankin. Toki jos haluaa räväkkää toimimista mutta silti varman läpireijän on valinta se kuuluisa noslerin partition. Eli peuraa peuraluodilla ja hirveä hirviluodilla, kyttäysjahdissa siis jos tarve tiputtaa nopeasti. Näin itse toimin. Ajo/koirajahdeissa ammun molempia paljon jäykemmillä ja samankaltaisilla luodeilla ja vaikka samoillakin. Sillon ei tarvi saada paikalleen pysähttmään ja tärkeämpää että luoti pysyy kasassa ja jatkaa läpäsyä vaikka osuis luille
_________________
223 and 30-06, All u need

[TTS]

Itse suosin yllä olevaa osumapistettä niin hirvellä kuin peuralla.
Peurakytistä olen viime aikoina harrastanut vain reppujakkaralta ja usein käytössä on sama 9,3x62:n, joka kulkee myös hirvi- ja karhujahdeissa.
Pudotukset eivät ole mitään salamaniskuja 18,5g:n puolivaipoilla tai kokokupariluodeilla, mutta ovat kuitenkin toimineet erittäin hyvin tähän mennessä.

[valmet 412s]

Itse olen sitämieltä tästä läpimenoasiasta että siitä on vain silloin hyötyä kun eläin tekee kuolinjuoksun ja näin ollen verentulo on runsaanpaa eli jos luoti "tehoaa" Heti ei ole mitään merkitystä.

Toisekseen ehkä tavallaan turvallisuusasiakin, vaikka ainahan tausta pitää olla kunnossa kun ampuu, koirallekin ja muille eläimille ei tule napinreikiä.... Itselle ei ole sattunut mutta muistan kyllä 2 tapausta missä toinenkin hirvi sai kuulaa.

Karhumiehet tuntuu asiaan kiinnittävän jotain huomiota niin ruotsissa että suomessa, toki koirat siinä pyörii liki aina...

Olen tuossa noita 9.3 vulkaneita pyöritellyt käsissä ja vertaillut oryxiin sun muihin, kyllähän niissä on tavallaan ääripää, toisessa ääripäässä on minulla ne naturalikset....

15g ja 18.5g oryxissakin on jonkiseltanen ero kyllä, läpäisyssä ja tavallaan laajenemisessakin... Molemmilla hirveä että peuraa, toimivia.

Kun puhutaan että jokin luoti "toimii" Jollain selvästi muita paremmin niin minulla jostain kumman syystä on se tuossa 11.7g 308 norman bondstrike, on kyllä ollut tehokas pudottaja, tavallaan semmosissa normaaleissakin osumissa... Liekö sattumaa sitten.... On mahtanu kaikki elukat kaatua paikoilleen....
_________________
Varisjahdin veteraani...

[GoPro]

Taitaa tuo bondstike olla melkolailla samanlainen kuin accubond. Hyvä bc muovitipillä ja jonkinverran yleensä jättää lyijyä jälkeensä. Oletko mitannut jäämäpainoja? Accubondissa se tyypillisesti siinä 80-70% taitaa pyöriä. Se etu AB:sä on että saa usealla eri painoluokalla, eli jäämäpainoa ja läpäsyö saa vähän fiilattua luodin massallakin
_________________
223 and 30-06, All u need

[tuhola]

[Lahtinen]

En ole ihan varma, tuliko kuparikoohtotuksen myötä tämä energiahomma taas enemmän pinnalle. Eli energiaahan syntyy nopeuden toisessa potenssissa. Ja energiaahan saa sitten kaatamalla kannuun lisää ruutia tai keventämällä luotia, eli piiskaamalla lisää lähtönopeutta. Kupariluodeillahan tuo on ollut hyvin yleinen trendi, koska luodit tuppaa olemaan melkoisen jäykkiä ja 100% jäämäpainoisia. Kyllähän hydrostaattisella shokilla ja kovalla paineiskulla rankaan otus kippaa varmasti aika usein, vaikkei tulisikaan pysyviä vaurioita. Peuran hermorakenteestahan on puhuttu, että jos otus ei jostain syystä menekään jaloiltaan, niin silloin helposti mennään.

Itse en ole ihan varma, onko energia kuitenkaan se oikea kaatotehon mittari. Taylorin kaavat sun muut. Tottakai se energia on helppo lukea panosaskin kyljestä tai prosyyrista, mutta kertooko se juuri mitään.

Vaikka itse ammunkin peuroja Accubondilla, joka on varsin herkkä laajenemaan ja jättää osan massasta matkalle. Niin silti joskus joutuu jäljittelemään. Tokihan nuo ovat peltoon jääneet, mutta hämärässä sitä ei heti aina näe. Kyllä siinä arvostaa sitä läpireikääkin. Tavallaan en usko, että jos se läpireikään käytetty energiakin olisi jäänyt peuraan, niin silloin olisi kipattu paikalleen.

Itseäni on monesti ihmetyttänyt se, että vaikka peura on hirveä selvästi sitkeämpi otus. Ja meillä väki ampuu enempi peuroja mitä hirviä per jahtihenkilö. Ja jahtimuoto on sellainen, missä lyhyestä pakomatkasta on selkeä etu. Niin todella moni ampuu niitä peuroja hirvenkokoiselle suunnitellulla kuulalla. Eikä edes mieti muuta, koska kyllähän hirvikuula on peuralle vähintään riittävän "tehokas".

[tuhola]

Niimpä. Ihan samoja ajatuksia.

Mikään kokemukseni ei tue sitä että energia yksin olisi kaatamisen selittävä tekijä. Läpireikä ei sekään vaikuta pskan vertaa. Onko sitä vai ei.

Mikä mystinen asia se sitten on? Mikä peuran pudottaa paikalleen
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[grizzly77]

[kannibaali]

Samaan ja hyvään lopputulokseen pääsee tässäkin asiassa usealla tavalla. Tietenkin jos ampumamatka on pitkä, niin silloin löhtönopeuden tulee olla kovempaa luokkaa....jos tavoitteena on kohtuu lyhyt kuolinjuoksu, osuman ollessa tässä tarkastelussa tietyllä alueella näitä vertailuja tehtäessä.

Läheltä ammuttaessa tietyillä luodeilla, voi nopean pudotuksen mahdollistaa jopa hyvin hidaskin lähtönopeus.

Eli tietyissä tilanteissa olosuhteissa hyvin monenlaisilla luodeilla voi päästää hyvään lopputulokseen. Samoin huonoon. Ja kaikkeen siltä väliltä.

Omasta mielestä asiassa pääsee pidempiin konkreettisiin ajatuksiin kun seuloo ne asiat ensin käsittelyyn, missä kaikki on mennyt päin helvettiä. Oman käsityksen mukaan hyvin pitkille kuolinjuoksuille on ollut aivan selket syynsä. Tällöin näkee j aymmärtää miksi tulee niitä lyihyitä kuolinjuoksuja. Karkeasti lyhyet kuolinjuoksut ovat luokkaa 0-100m. Itsellä ne pisimmät kuolinjuoksut ovat olleet 70m ja niiden suorittaja on ollut tietynlainen peura, eikä ole mikään sensaatio ajatella, millainen peura. Vähemmän yllättäen suurempi ja fyysisempi.

Muuttujia on paljon kuitenkin loppupeleissä.

[Jahtireppu]