Valkohäntäkanta romahtaa?

[kivalo]

Lehtipuun aikaan ja hirvet tietty myös siis koivu
_________________
<a> <a>

[Peto]

[Heero]

Silti hirvien kiinnostus taimikkoa kohtaan kasvaa, kun taimikko kasvaa. Peurat syö vain pieniä taimia, isompia uhkaa vain hirvi.

Itseltäni koivua on syöty lehdelliseen aikaan, pientä mäntyä ympäri vuoden. Hirvet syövät isompia mäntyä talvella. Nykyisessä laidunnuspaineessa edes Trico ei syöntiä kokonaan estä. Vielä ei siis peurakanta ole tarpeeksi alhaalla.

[JokuUkko]

Sopiva taso saavutettu, kun mettässä mikään ei syö mitään? Kaikki on kuallu. Se kun vaan on niin että yksikin hirvi tai muutama peura voi huonolla tuurilla aiheuttaa tuhon. Jos sopivasti sattuu asettuu. Sille ei oikeen mitään voi.

On kyl tosi jännä ettei omiin korviin oo kuulunu mitään merkittäviä peuratuhoja

[kannibaali]

Itsellä tuolla riistanhoito-osiossa tuo peltoriistan elinympäristön hoito. Tiedän kuinka metsäkauriit perkaavat kaiken ruokinta/lepo/hengauspaikoillaan. Itseäni se ei haittaa ja olen erikoistunut siihen, kuinka siellä kasvatetaan mm kuusia. Eli hieman suojaksi niin, ettei kaikki mene mm hankomiseen. Käytännössä pieni ala on ihan laiduntyyppistä luonto myös, kun vuosikausia eläimiä syötetään samalla paikalla. Tarttis kalkittakkin välillä, tuli mieleen....

Edellinen on siis mielenkiintoinen pikku harraste itselle ja pystyn tietenkin luomaan puustoa sellaiseksi kuin haluan. Tietenkin lähes kaikilla tilanne on toinen, tietenkään heillä ei useinkaan maillaan makoile sellaisia eläinmääriä. Kumminkin moni suhtautuu näihin, että ovat haitta eläimiä ja kyllähän ne toisaalta ovatkin, tietyssä asteessa.

Usein valkohöntä todetaan haitattomaksi puuston suhteen, mutta epäilen kyllä sitäkin. Joissain ne makoilevat ja viettävät aikaa. Ihme on jos ei lehtipuut maistu.

Lisäksi epäilen vahvasti, että eläimillä on taipumus tasapainottaa ravintoaan. Eivät ne vain syö kalorivajeesern. Hirvi-ja jänisrläimet esimimerkiksi tarvitsevat myös puuravintoa elimistölleen jne. Vaikka ne saisivat kauraa ja sokerijuurikasta niin paljon kuin napa vetää, niin totta kai ne tarvitsisivat varsinkin heinäkasveja paljonkin ja jonkin verran puu ja pensaskasvistoa. On täysin luonnollista, että rusakko syö syreenipensasta vaikka muuta ravintoa on yllin kyllin. Ja metsäkauriit joka tapauksessa hankkovat osaa puista. Luultavasti valkohännät riipivät koivuja jne. Varpukasvit kuten mustikat ne ahtavat selvästi ruokintapaikkojen lähistöiltå jne

Syöjien ja hengaajien määrä on näissä peura/kauris/pupu tuhoissa keskeistä. Tietenkin myös hirvien suhteen.

Lisätään...tietenkin ruokintapaikkoja voidaan kohdentaa mihin ne sopivat parhaiten, esim peuroilla isoihin kuusikoihin. Mutta kuitenkin monin paikoin ne alkavat lismittämättämään monia. Aina on jokin alue jonkin alueen vieressä jne...

[Lahtinen]

Mulla kaveri metsästää sekä ”oman seuran alueella” että tihentymäalueella, missä pikku sorkkaa on (ollut) oikeasti paljon, tyyliin kymmeniä per 1000Ha.

Tuolla on todeeella massivisia ruokintoja, jos vertaa meidän seuran alueen kilokulutuksiin. Siis oikeasti tukiruokintaa on tonnien luokassa. Toisaalta, ilmeisesti monasti juuri ne alueen maanomistajat ovat kovimpia tukiruokkijoita, jos harrastavat metsästystä.

Sanoi silti, että metsät on ihan eri oloisia kuin meillä. Vähän kaikki syötäväksi jotenkin kohtuullisesti kelpaava on syöty.

Tietyllä tavalla tuo on uskottavaa, jos on vuosikausia oikeasti kova peuratiheys, niin väkisinkin tuon täytyy kasvustoa jotenkin muokata.

[Heero]

[Heero]

[piippurihla]

[Lahtinen]

Mikäli oikein tulkkailin LUKE:n Rhy-tason lukemia (Aika hyvin oli piilotettu excelifile tälläkin kertaa), niin meidän huudeille:

- Uusi HTA malli antoi noin 6.5% pienemmän talvikannan, mitä vanhan jyvitysmenetelmän mukainen malli.
- Talvikannan tiheyden arvioidaan pudonneen noin 10%

Jos katsoo estimaattia kannan ylläpitäväksi saaliismääräksi, niin esimerkiksi viimekaudella:
- Viimekaudella meillä oli sellainen lupamäärä, että olisimme voineet ampua tuplamäärän peuroja suhteessa estimaattiin tämän kauden ”kannan säilyttävään yksilömäärään verrattuna”.

Arvelisin, että meillä jonkinmoinen ”pelastus” oli se, että peuroja kaatui jopa karvan alle sen, mikä on arvio kannan ylläpitävästä saalisyksilömäärästä.

Luken arvio meillä 10.7 peuraa per 1000Ha ja osakkaiden arvio 6.9 peuraa per 1000Ha. Oma näppituntuma on se, että kun kanta on kasvussa, metsästäjät arvioi kannan alakanttiin ja Luke saattoi osua huomattavasti paremmin kohilleen. Kun kanta on laskussa, en osaa sanoa, kumpi on oikeammassa vai onko kumpikaan..

[Peto]

Olisko mahdollista saada linkkiä, mistä tuo exeli löytys ilman salapoliisityötä?
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Lahtinen]

https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/valkohantapeura/valkohantapeuran-kantaarvio-2026

Valkohäntäpeura ja muutos eri aluetasoilla laatikko oikealla
https://www.luke.fi/fi/documents/valkohantapeura-alueittain-2026

[Peto]

[Lahtinen]

Arvelisin, että samaa suuntausta on muuallakin.

Meillä lupien käyttöaste oli noin 45% Rhy-tasolla ja omassa yhteisluvassa noin 60%.

Arvelisin myös, että kaatomäärää rajoitti merkittävästi se, että ”peuroja oli vaikeampi saada saaliiksi”. Käytännössähän kaatomäärä meillä(kin) painottuu voimakkaasti kytispyyntiin ja erinäisistä syistä peuroja ei käynyt ruokinnoilla vanhaan malliin.

Itse arvelisin, ettei tällä kaudella olla enää Riistakeskuksessa siinä moodissa, että lupia saa niinpaljon kuin ilkeää hakea.

Ja toki sitä pitää miettiä, minkämoista lukemaa edes hakemukseen rustaa. Peura eroaa siinäkin mielessä hirvestä, että meillä kaikki osakkaat pyrkii ja melkein aina pääseekiin siihen 100% kaatomäärään hirven kohdalla. Peurassa on taas vähän se tilanne, että ”ammutaan sen verran kun sattuu kiinnostamaan”. Eli melkein joutuu lähtemään tuollaisella lupahakuestimaatilla, että helposti kaatoprossa jää 60...70% tasolle, vaikka lupamäärää pudottaisikin.

[agriins]

Tämä peurakannan romahdus on mielenkiintoinen asia. Kanta on todellakin vähentynyt tihentymäalueilla selvästi. Meidänkin yhteisluvassa monet metsästäjät ovat sitä mieltä että kanta on pudonnut huolestuttavasti. Viime kaudella kaadettiin kuitenkin keskimäärin 22 yksilöä / 1000 ha. Yhteisluvan pa. on 43 000ha. Kaatomäärät seuroittain vaihtelivat suuresti: 15 - 35 yks. / 1000 ha. Tämä vaihtelu johtuu sekä seurojen erilaisesta pelto/metsä suhteesta että myös tiheysvaihteluista suhteellisen pienilläkin etäisyyksillä. Tuo 22 yksilön kaatomäärä sopii hyvin yhteen Luken kanta-arvion 53 yks / 1000 ha kanssa. Tuolla kaatomäärällä kanta pysynee nykyisellään.

Mielenkiitoista tässä asiassa on se että monilla alueilla pidetään puolta täällä kaadetusta määrästä sopivana kanta-tavoitteena. Kahden vuoden aikajaksolla kanta ei voi kuin kaksinkertaistua joka selittää ARN:jen alhaiset kanta-tavoitteet monilla alueilla, mutta täällä keskustelussa moni pitää 10 yks / 1000 ha lopullisena kanta-tavoitteena, jota en voi ymmärtää.

Noita Luken kanta-arvioita kun katsoo kannattaa tutkia myös muiden saman HTA:een rhy:ten jääviä talvikantoja. Jos oman rhy:n talvikanta-arvio on selvästi saalista suurempi niin kuin sen pitäisi olla ( jos kantaa ei ole radikaalisti leikattu ) ja muiden rhy:ten on saaliin suuruinen, niin Luken rhy:ille jyvittämä HTA:n kanta-arvio on teillä todellista suurempi. Jos kaikilla rhy:illä on talvikannan ja saaliin suhde samaa luokkaa niin Luken jyvitys on lähempänä oikeaa. Jaoin Luken antaman HTA:n jäävän kannan ( joka oli 1,8 kertainen metsästäjien ilmoittamaan ) alueemme rhy:iten saalismääriin suhteutettuna rhy:ille jolloin rhy:mme kannaksi tulikin 36 yks / 1000 ha. Osoittaa kanta-arvion olevan aika vaikeaa niin pöydän ääressä kuin kentälläkin.