Hirveä ja peuraa. Millä luodilla?

[Jahtireppu]

Mulla siis 633A TXM versio käytössä. Ei ole pro-versio. Löydetty kuparilöntti näyttäisi olevan nimenomaan siivekkeet, josta luodin runko hävinnyt keskeltä pois. Sisäänmeno oli kyljessä lähes 10cm reikä, ulostuloreikä kyljessä noin tuuma. Ihan soiva luoti peuralle. Olen tällä luodilla yhden hirvenvasan ampunut. Luotia ei silloin löytynyt.

[Elan]

[valmet 412s]

[zeke]

[EAn]

Tässäkään ei mitään ihmeellistä, mut laitan nyt näitä keuhkokuvia niin tulee hiukan näkyväksi se, mistä keskustellaan. Tässä on mielestäni lähiholleilla hyvin peuroille toimiva kupari "ylinopeus" -konseptilla, eli .300 Blackoutiin tehty luoti lähes tonnia nollakasista. Näiltä etäisyyksiltä osittain sirpaloituu ja jälki yleensäkin aika lailla tällaista; esim. 150 m jo huomattavasti kesympää, lähempänä aikaisempia Heeron ja agriinsin kuvia.

Osuma on taas vähän turhan alhaalla, koska sydämestä hävisi puolet herkkulihoja. Tällaisella valottomalla 3-9x40 Zeiss Conquestilla on kyllä selkeästi vaikeampi hifistellä osumilla hämärässä, kuin valopisteellisillä. Elukka oli muutenkin kaikin puolin vintassa kauraa popsimassa, mut lätkäisin pois, ennen kuin muut peurat ennättivät tulilinjalle.

Taas hyvä esimerkki siitä, että vaikka verenvuoto oli rintaontelo-osumalla varmaan suunnilleen maksimaalista, sprintti kantoi silti päälle puolensataa metriä ennen tajunnan hämärtymistä. Vaikea kuvitella, että keuhkoja ja sydäntä vielä enemmän tuhoamalla voisi hommaa sen kummemmin nopeuttaa; keskushermostoon tai lapojen luihin tarttis tulla vaurioita, jos varmasti lyhyempiä pakoja haluaa.

33 kg naaraspeura, amet 35 m. Barnes 110 gr Tac-TX, 980 m/s (.308 Win., 10" rihlannousu). Juoksi n. 55 m, verta tuli kuin härjän kurkusta.

Keuhko-sydänpaketti päältä, sydän käännetty keuhkojen välistä alhaalta eteen näkyviin. Vasemmalta sisään.



Alta.


Sisään. Luuta lähtenyt mukaan, keuhkoista osuikin käsiin useamman sentin luunsiru.


Sisään.


Ulos.

[kaffeetauko]

Tässä myös tuore tapaus kun uudenvuoden aattona ammuin 8-piikkisen tuolla samaisella 110gr Tac-tx luodilla, V0=1020m/s, ampumamatka 60m

Hiukan pitkittäin oli elukka, etuviistosta oikeata lapaa hipoen sisään ja keskeltä elukkaa toiselta puolelta ulos. Ihme kyllä mahat oli ehjät, verta oli kyllä vatsaontelossa. Sydän oli ihan ehjä.
Pakomatka oli noin 65m ja verijälkeä ei ollut kuin 5m ennen kaatumispaikkaa. Sitä tuossa hiukan ihmettelin. Näin suunnan mihin elukka lähti ja lampun valossa näin elukan makaavan vielä pellon puolella niin ei ongelmaa siitä tässä tapauksessa. Sitten olisi kyllä jännää jos metsän puolelle olisi päässyt. Hankala olisi löytää kun luntakin niin vähän.

Yhden tapauksen perusteella ei voi suurempia johtopäätöksiä tehdä, mutta kyllä tuo luoti toiminut on. Jos olisi elukka ollut enemmän poikittain niin toinenkin keuhko olisi saanut enemmän osumaa niin pakomatka olisi varmasti lyhyempi. Verijälkeä olisi enemmän saanut olla, taisi olla niin ylhäällä osuma että kaikki veret oli sisällä.

[EAn]

Reilua jälkeä etenkin oikean (sisäänmeno)puolen keuhkossa ja hyvät kuvat. Näyttäisi kahdelta rinnakkaiselta haavakanavalta vasemman keuhkon ja rintakehän ulostulossa.

Tätä pohtinut, että jos keuhkojen valtasuonet sydämen lähellä ovat rikki, niin tuskin verenvuoto enää pahemmin nopeutuu isommallakaan reiällä. Esim. tuolla omalla osumalla kaato olisi ollut todnäk yhtä nopea miltei millä luodilla vain. Toisaalta jollain takakeuhko-osumalla voi raa'alla haavakanavan pinta-alalla olla enemmän merkitystä. Joka tapauksessa isolla reiällä on suurempi todennäköisyys ja enemmän marginaalia rikkoa myös isot suonet.

[Heero]

Kiitos kuvista ja tiedoista!

Spekulointi voi hyvin pitää paikkaansa. Se myös tukee käsitystä, että sattumalla on suuri osuus lopputuloksessa. Osuuko isoon verisuoneen vai sen viereen. Onko haavakanava halkaisijaltaan pari senttiä suurempi vai pienempi, sillä on vähemmän merkitystä, vaikka tehokkaan vaikutuksen todennäköisyyttä vähän muuttaakin.

Osumassa lapaan saattaa vielä muuttujia tulla peliin lisää. Toivottavasti saadaan niistä kuvia. Ja mitä vaikuttaa osuma vain yhteen lapaan, onko se tulo- vai menopuolella.

[EAn]

Aikaisemmin tässä ketjussa oli Valmet 412:lta kuvaa hirven lavan lihat ennen keuhkoja läpäisseestä laakista ysikolmosen perus-Bladella. Keuhkoille oli tullut varsin komeat reiät, miten oman kokemuksen (pikkusorkkia) mukaan yleensä tällaisilla laakeilla käykin. Vaikka jalan luita ei sirpaloidu, tiiviissä lihaskudoksessa luoti aukeaa hyvin. Rajusti liikkuvan ja repeävän lihan mukana myös kylkiluille aukeaa reilu reikä luunsirpaleineen, ja hyvin auenneen, joskin hieman hidastuneen luodin tukena keuhkoille reikää tekemässä on melkoinen pölähdys monenlaista kappaletta.

Sitten arvailua, jonka empiria voi ja saa ilomielin kuopata: pieni aavistus minulla on, että RWS:n tinaluoti ei ehkä ole omimmillaan lapalaakissa verrattuna esim. koossapysyviin. Jos pienehkö tinamäärä leviää silppuna heti alkuunsa lapaan ja laajin haavakanava ei kanna kylkiluille asti, ei välttämättä ihmeellistä etua koossapysyviin luoteihin löydy. Joka tapauksessa, edellisen kappaleen syiden takia veikkaisin keuhkoille isompaa reikää, kuin aikaisemmassa lavantausosumassasi.

[EAn]

Kun tähän ketjuun tulee innokkaasti kirjoiteltua ja terminaaliballistista jargonia paasattua, niin mainittakoon, että edes omasta mielestäni tuskin olen "täysin oikeassa". Toivottavasti sentään osittain oikeilla jäljillä joissain huomioissa, ja ehkä joitain muillakin ajatuksia herättäviä tulokulmia aiheeseen löytyy. Itellä on periaatteena ollut, että todellisuus ei saa olla uhka ja (luotettavat) tosielämän havainnot saavat kävellä ennakkoluulojen yli. Oppimassa täällä olen.

Maaliballistiikan perusteiden ymmärtämisessä on auttanut esim. tämä aikaisemminkin linkkaamani klassikkoartikkeli:

WHAT'S WRONG WITH THE WOUND BALLISTICS LITERATURE, AND WHY
by M.L. Fackler, M.D.
https://www.rkba.org/research/fackler/wrong.html

---------
Tämä lokakuinen kaurispukki menee hirvi- ja peuraketjussa hieman ohi, mutta kelvatkoot nyt maaliballistisena testimateriaalina (ei tietty suoraan verrattavissa etenkään paksukylkisempään hirveen). Käytössä kuitenkin hirvilaillinen Sako Blade 11,0 g .30-06 tehdaspatruuna, lähtönopeutta askin kyljessä 845 m/s. Ampumamatka 140 m.

Tää olis nyt esimerkki keskushermostoon vaikuttaneesta yläkeuhko-osumasta. Katselin spotterina, kun kauris putosi osumasta mahalleen alas, mutta nousi välittömästi etujaloilleen ja veti itseään muutaman metrin eteenpäin takapään raahatessa. En käskenyt ampua heti uudelleen, koska näin osuman kiikareilla. N. 10-15 s kuluttua putosi polvilleen ja siitä kyljelleen, pää yhä ylhäällä. Tässä vaiheessa tuntui kestävän ja ehdin jo ohjeistaa ampumaan armon kaulaan, mutta pää ehti pudota kenttään noin puolen minuutin kohdalla.

Sisäänmeno kuvassa ylhäällä, oikeassa keuhkossa.


Sisään oikealta.


Sisään.


Ulos.


Tässä selvästi ranka otti sen verran osumaa, että takajaloista tuli toimettomat. Luoti tai pysyvä haavakanava ei suoraan osunut rankaan, joten mekanismina on ollut joko agriinsin mainitsema kylkiluun kautta iskun välittyminen (tässä osuma sopivasti niin ylhäällä, että kylkiluu kaartuu siinä jo miltei vaakatasoon), väliaikaisen haavakanavan liikuttaman keuhkokudoksen törmääminen rankaan voimalla (tätä tukevat kalvojen kuoriutuminen rangasta ja keuhkokudoksen ruhjeet) tai jonkin tarpeeksi suuren (luun)sirpaleen osuminen rankaan. Kaikki on voinut tapahtua yhdessäkin.

Keuhkoilla reiän halkaisija oli menopuolella muutaman sentin, ulostulopuolella n. 7-8 cm. Ilmeisesti verenvuoto ei ollut kovin rajua - ehkä isompia suonia ei mennyt rikki keuhkoilla tai muuallakaan - kun kaato ei ollut ajallisesti kovin nopea. 10-15 s etupään tippumiseen on ehkä se vertailukelpoisempi kuin puoli minuuttia pään laskeutumiseen, koska makuulla verta näyttäisi joskus riittävän päähänkin taas paremmin. Jokin kiima-ajan peurapukki on mulla noussut vielä hetkeksi jaloilleenkin lopulliselta näyttävän, hidastuvan pakomatkan päälle tapahtuvan kaatumisen jälkeen.

Tämä painava Blade ei mulle olisi mikään ykkösvalinta pienempien sorkkaeläinten kytisjahtiin (ajojahdin vaihteleviin ampumakulmiin jo mieluisempi), mutta uskaltaisin arvata, että kyllä ne useimmiten tälläkin kuolee suunnilleen samoin kuin muillakin. Pelkona olisi lähinnä se harvinaisempi "kylkiluiden välistä sisään/pieni reikä keuhkoilla isompia suonia väistellen" -episodi ja sitä seuraava pitkä pako.

[valmet 412s]

Tänään ajosta urosvasa 12g megalla 308w, amet 60m ja pakomatka 0m kun lavansta rankaan.


-en arvannut bladepro pistää kohdistamatta pikkukiikarille, niin bondstrikeä ja megaa oli piipussa.

Voin ottaa kuvan kropasta mutta tavanomaiset reijät.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Heero]

En tunne lyijyluoteja, onko Mega nopean pysäyttäjän maineessa?

Ainahan lyijyn ja kuparin eroja on kiinnostava verrata eli mikä on se taikasana, jolla parhaimmilla lyijyluodeilla kertoman mukaan pakomatka on 90% todennäköisyydellä 0 m.

[valmet 412s]

[Jahtireppu]

[valmet 412s]

Sisäänmenopuoli




Ulostulopuoli...



Vertymää suht maltilla, toisesta lavasta pala hylkyyn.
_________________
Varisjahdin veteraani...