Typerimmät säännöt hirvijahdissa

[Surma_Aho]

[Peto]

Merkkilaukaukset oli vielä 90-luvulla ihan normi käytäntöä... Mutta semmonenkin perinne oli, että kun viimeinen hirvi saatiin nurin, niin ammuttiin patruunarasiat tyhjäksi taivaalle.

Ihan on pilalle woketettu koko hirvijahti. Suurinosa keppuroi selvinpäin, eikä osata edes tulia tehdä passipaikoille.
Ennen oli normi homma istuskella 10 tuntia samassa passissa, eikä ollut mitään älyvehkeitä lääpittävänä.
Vähän aina vedettiin rankaa hiilloksen päälle, kun se paloi hiljalleen lyhemmäksi.
Minkään valtakunnan puhelimia ei ollu. Jos perjantaina lähti metälle, niin lauantaina tai sunnuntaina saatto kointua kotia,
eikä siellä auttanut emännän sen kummemmin hätäillä. Samaa pannukahvia kun päivän lämmitti, niin ei ollu suolistovaivoja.
Kuulat oli lyijyä ja miehet rautaa.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[heipaan]

Mun mielestä on typerät säännöt, jos ei velvoiteta harjoittelemaan.

[Lahtinen]

Vanhaan aikaan ”1 lihaosuus per talous”. Aika hoisi tämänkin, ei ole ensimmäistäkään ”isät ja kotona asvuvat pojat tai tyttäret” settiä enää porukassa. Tuleeko olemaan enää koskaan...

Lihaosuudella 2 vapaapäivää koko syksynä. Ylimääräisestä poissaolosta 100mk per päivä, mikä nykyrahassa olisi aika liki 100 euroa. Vääntöä siitä, onko itsenäisyyspäivä ”pakollinen jahtipäivä”.

Sarvisuositushommat: Sarvipiikeistä piikkimäärän mukaan kasvava sakko, joka ei ollut ihan pieni.

Kaatoon johtamattomasta laukauksesta torni tai 2 päivää ajomiehenä.

Ajomiehenä olosta vapauttaa vain kuolema, ei ikä tai se että olet läski. Tähän taisi tulla jossain vaiheessa, että yli 70v vapautettu ajopalveluksesta.

Onhan noita ollut kaikenmoisia. "Parhaita" ehkä päällikön hihasta vetämät. Jos kytikseltä ammuttu ei jää, 30 tai 40 päivän kytiskieltoja.


Toi on ehkä se toinen ääripää. Mutta omalla kohdalla on pakko sanoa, että melkein yhtä pahoja seuruetoiminnassa on nämä ”itseoppineet lakimiehet”, mikä on lainmukaista ja mikä ei. Eli nämä Woke-hirvimiehet.

Tämä on aika vahvasti johtanut ja johtamassa ”negatiiviseen tasavertaisuuteen”. Tyyliin, jollakin on tuore hirvikoira. Ja koiran koulutuksen kannalta olisi hyvä sille saada vaikka viikolla joku vasankaato. Koiran käyttöarvon paranemisesta hyötyisi vuosiksi koko porukka. Niin aina löytyy joku tai joitain, jonka mielestä sitä ”vasankaatolupaa viikolla ei voi antaa, koska se ei ole tasavertaista”. Koska itellä ei ole koiraa tai haluaisi ehdottomasti sitten sen saman oikeuden omalle villakoiralle, jolle voisi sen vasan ampua ”auton ikkunasta niin että koira on etupenkillä”.

Eli tavallaan raiskataan yhdistyslain henkeä oman agendan ajamiseen.

[jkvi]

On meillä aika hyvin pullat uunissa.

Kuitenkin yksi keskeinen sääntö on; Hirvimaksu pitää maksaa syksyllä määräpäivään mennessä että on mukana lihaosuudella. Ja jos et maksanut niin ehtii sen jälkeenpäinkin, kait.

[JokuUkko]

Jännää ku ei oo ollu tarvetta millekään tommoisille rangaistuksille omassa porukassa. Oletus on, että kaikki yrittää eläimen kaataa ni ei ohilaukauksista oo kyllä tarvinnu rangaista. Näkee sen jo muutenki ihmisestä, että se harmittaa ni tarviiko siihen sit vielä rangaistuksen päälle. Tietysti, jos porukassa on paljon bersereikiä, jotka ei välitä yhtään mistään, niin sit varmaan on pakko.

Samaten väärin tunnistetuista elukoistakaan ei meillä oo rangaistuksia jaettu v1ttuilun lisäksi. Vaikka niistä kyllä vois mun mielestä jakaa. Kun tuntuu et välillä ei ees katsota, onko peurassa sukupuoli se mitä haetaan. Jos se on peura, niin paukkuu...

[Heero]

Vasta muutaman vuoden hirviporukassa olleena silmät ymmyrkäisinä näitä sääntöjä olen lukenut. Ennen ei näköjään ollut kaikki paremmin.

[Sigamees]

[tuhola]

Eikai säännöille missään ole tarvetta. Tai sitten on. Riippuu ihan siitä mitä halutaan.

Se on selvä että pienet porukat, mihin ei muodostu kuppikuntia vaan porukka on yhtenäinen yksi pieni sakki, toimii automaattisesti hyvin. Kun porukan koko kasvaa, tulee sinne automaattisesti omia kuppikuntia jotka saattaa kyseenalaistaa milloin mitäkin sääntöä. Yksi kuppikunta ei ymmärrä että naaraita ammutaan yhtäkään ja sonnikieltoa voi olla jossain vaiheessa ja toinen kuppikunta ei ymmärrä miksi on mitään rajoitteita edes naaraille mitä ammutaan. Nämä pienet kuppikunnat voimistavat säännöistä piittaamattomuutta. Jos sonnia ei saa ampua, mutta oma kuppikunta keskustelee että ”minä ainakin ammun prkele jos tulee sonni” niin se vahvistaa heti useamman henkilön taipumusta ampua sonni. Ei väliä vaikka vouti vähän toruu, kun oma kuppikunta on kuitenkin hyväksyvä

Tämä sama mekanismi vahvistuu mitä isompi porukka.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Lahtinen]

[tuhola]

Se mikä puuttuu nykyajan hirvijahdista on sama mikä puuttuu isosta osaa kaikkia jahteja. Mystisyys. Eli tietämättömyys. Nyt kaikki on tiedossa. Hirvikanta, tavoitteet, laki ja kaikki. Jokainen tietää omat oikeutensa. Vouti ei ole enää mikään jumala. Ja kukaan ei pelkää että hirviä ei saada kaikkia. Vaan tiedetään että jos ei saada, hirviä ei ole.

Kun tietämättömyys poistuu, poistuu jahdista iso mauste.

Nykyisin paras tunnelma on yhteislupakokouksissa. Siellä porukat taistelee kaikin keinoin saadakseen itselleen enempi hyötyä mitä muut saa. Ja kiukuttelut on ankaria.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Jyrkkä D]

Menestyvää yritystä ei pelasta mikään, sanotaan bisneksessä. Taitaa olla vähän samoin hirviporukoissa? Kun on toimiva porukka ja mahdollisimman vähän sääntöjä ja rangaistuksia niin väistämättä se johtaa siihen, että osa porukasta alkaa hyväksikäyttää tilannetta. Vai voiko hyvä meno jatkua?

[tuhola]

Monta tekijää tuohon. Ei siihen ole yhtä vastausta. Ihmiset eivät ole koneita jotka toimivat aina samalla tavalla. Muuttujia on liikaa että kukaan voisi ennustaa tai päätellä mitä voi alkaa tapahtua porukan toiminnassa tulevaisuudessa.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Nimrod]

[Jyrkkä D]

Vähän samoja ajatuksia. Eikä se vaadi pahimmillaan kuin yhden, jolla mopo karkaa. Sitten palataan vanhoihin kankeisiin sääntöihin, jotka koskevat kaikkia, luonnollisesti.