Kanalintuhavainnot 2023

[Peto]

No nyt kun on saatu konsensus, ettei mettälinnut ole pärjänneet ilman kiven kantamista mehtään, niin mites hakomapuut?
On tutkittu, että meton valkkaamassa hakomapuussa on korkeampi typpi taso kun viereisessä petäjässä.
Riittääkö, jos rämemännyn juureen levittää 40 kg säkin metsän NPK:ta ja tyvelle kiviämpäri, vai laitetaanko ärjymmät apuaineet?
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Lyrurus]

Skotit on pystyneet vaikuttamaan nummiriekon kannanvaihteluun positiivisella tavalla rokottamalla riekot tärkeintä kannanvaihtelua aiheuttavaa suolistoloista vastaan. (Jonka tieteellistä nimeä en muista, olikohan alku kirjaimet T.T.)

Täällä oli joskus viestiketju aiheesta nimellä "Kanalintujen kannanvaihtelusta - The red grouse case". Vieläköhän löytynee?

[Patruuna]

[Horst]

Jos tunturialueen riekkoja tarkoitat, niin ne vasta kiviä saakin. Soraa ja pikkukiveähän se on melkein koko yläperä soita lukuunottamatta.

[Patruuna]

[Horst]

[Valto.]

Eiköhän tuo ole aivan yhtä yksinkertaista kuin kaikki muukin ruokinta. Jos on sopivia jauhinkiviä ja ruokaa tarjolla, niin linnut pärjää paremmin. Jos on vääränlaista ravintoa, niin eivät pysy yhtä hyvässä kunnossa mitä paremmalla ravinnolla. Liian keskitetty ruokinta altistaa taudeille ja liian suojattomissa paikoissa keskitetysti olevat ruokinnat on helppoja ruokailupaikkoja haukoille ja muille pedoille. Ei kait tuo nyt mitään rakettitiedettä ole...

Mikä laji ei pärjäisi paremmin, jos ruokaa on riittävän paljon ja helposti saatavilla? Kanalinnuilla kivet on yksi osa ruokailua. Kaikilla ruokinnoilla taudit leviää ja pedot saalistaa, jos ruokinnalla käy paljon saaliseläimiä.

Minä ainakin uskon, että esimerkiksi kivipisteistä on hyötyä kanalinnuille, mutta parempi olisi jos niitä kiviä olisi suojaisissa paikoissa pienissä määrin ympäriinsä. Ei mikään yksi avonaisena oleva monttu jossain mistä haukan on helppo napsia päivän saalis. Haukka on tuhonnut tietoparvia muualtakin missä koitettu muka kanalintuja ruokkia. Silti minulla on esim. ympäri pihaa talvella fasaaniruokintaan ämpäreitä minkä pohjassa on ruokintakierukka. Käy siellä muutkin eläimet ruokailemassa ja siinäpähän käyvät. Ei varmasti ole haitaksi jos pisteitä on parin hehtaarin alueella puolenkymmentä siellä täällä. Mehukatti purkeista voi myös tehdä kiviautomaatteja ja viedä sinne tänne ympäri jahtialuetta syksyn mittaan. Pärjää ne linnut ilmankin, mutta ei siitä haittaa ole jos vähän koittaa avittaa talven yli. Joka tapauksessa keleistä kiinni enemmän miten pärjäävät, mutta apu se on pienikin apu.

[Ramiwolf]

Kanalintukantoihin vaikuttaa myös kanahaukat melkoisen reilusti.
Eikös se vuosien takainen tutkimus osoittanut kanahaukan tappavan 2/3 riekoista ja oliko varovainen arvio, että jopa puolet teeristä ( voin muistaa väärinkin) ja kyllähän ne metsojakin niistää jonkun verran.
Fasaaneista on hengissä jonkun tiedon mukaan 3 vuoden päästä enää 5 % eli kun näitä uusia pienpetojakin on ilmaantunut entisaikojen jälkeen, niin ei nuo ainakaan lintukantoja ole parantaneet entiseen verrattuna.

Kun hirville laitetaan niitä nuolukiviä, niin se ehkäpä se kanalinnuille hyödyllisin tai järkevin lisä olisi tarjota niille sitä sorastushiekkaa.

Kannattaisi varmaan ne kanalintujen ruokinnat vaan unohtaa, kun eipä siitä tainnut olla kuin haittaa niille loppupeleissä.

[Patruuna]

[Patruuna]

[Valto.]

[kekkelberg]

[Horst]

[Horst]

Yllä olevaan voisi vielä lisätä, että onhan Suomessa tehty monenmoista tutkimusta kanalinnuista vuosikymmenien aikana, mutta itsellä ainakin pistää silmään joka kerta kun luke tai riistakeskus tms. selittää riistakolmiolaskentojen jälkeen yhteenvedossa huonoa pesintämenestystä alkukesän säällä, sopivan hyönteisravinnon puuttumisella jne. Monesti kun näyttää ettei siinä säässä ole ollut mitään vikaa sopivan hyönteispopulaation kehittymiselle kanalintujen poikasten nieleskeltäväksi tai linnunpoikasten selviytymiseksi kylmyydestä tai sateista. Ei sillä etteikö noilla asioilla olisi merkitystä, varmasti on. Mutta onko tosiaan niin, että ties monetta vuotta peräjälkeen kato käy samasta syystä? Voisiko taustalla olla kuitenkin jokin vakio kannan rakenteeseen liittyvä normaali kiertokulku? Entäpä sitten kun se kanta nousee tasaisesti yleensä pari kolme vuotta peräjälkeen ennen kuin on huipulla, niin sittenkö hyönteisten pesintä onnistuu aina täydellisesti ja säätkin suosii vuodesta toiseen?

Jos joku kiertokulku tai mikä tahansa kannanvaihtelun aiheuttaja taustalla olisikin, niin ainoa merkittävä heilauttaja sille voisi olla elinympäristöjen häviäminen hakkuiden tai jonkun muun syyn takia.

[Valto.]

Saappaat jalassa podcastissa oli ihan mielenkiintoinen haastattelu luken kanalintututkijan kanssa. Isona kuvana tutkimuksia on tehty 80 luvulta saakkaa ja laskentojen mukaan oikeastaan kaikki lajit on pysyneet jokseenkin samoissa. Oliko metso vähän nousussa, pyy vähän laskussa noin isossa kuvassa koko havaintohistorian aikana. Toki metsäalueen riekot on laskeneet, mutta isossa kuvassa riekollakin aika stabiili tilanne, kun tuntureissahan ne enin osa riekoista asustaa. Ja kanta vaihtelee sykleittäin. Näin se vaan menee, sille ei taideta oikeen syytä tietää tarkkaan mikä sen aiheuttaa. Mahtaa olla monen asian summa. Miten muut pienet saaliseläimet kuten myyrät, hiiret jne kannat vaihtelee, eli miten pedoille on muuta ruokaa, miten petokannat vaihtelee, miten pesinnät onnistuu, millaisia talvia on jne. Onhan se selvä, että jos on vaikka hyvin ruokaa pedoille, eli hiiriä, myyriä, jäniksiä ja vastaavaa helpompaa ravintoa, niin petokanta kasvaa. Jos ruoka vähenee, niin petojen pyyntipaine kasvaa kanalintuja kohtaan. Jos kanalintukantakin romahtaa, niin petokannat romahtaa ja saaliseläinten kannat pääsee nousemaan. Varmasti todella monen asian summa, mutta jännästi näkyy silti menevän 10 vuoden sykleissä, kuten talouskin. Aina noin 10 vuoden välein tulee joku hässäkkä joka romahduttaa ja sieltä taas lähdetään uuteen nousuun.