Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
noniin Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Hel 2005 Viestejä: 975
|
Lähetetty: 30.12.2005 11:36 Viestin aihe: Lyijykysymyksiä |
|
|
Elikkäs, kaikki on luettu mitä näiltä sivuilta on löytynyt mutta kysympä kuitenkin: Olen saamassa "lyijyä", laadusta en tiedä sen kummempaa. Osa on ihan levyinä ja osa on sitten mm. jotakin purjeveneen kölistä irrotettua. Ja sitä on aika paljon. Mitenkähän osaisin selvittää kovuutta jne. Kokeiksi voisin valaa ja testata sitä kautta mutta onko mitään uusia ajatuksia millä tätä tietämättömyyden tuskaa voisi lievittää. Niin ja sellaisia lussuja wadcuttereita 38 speciaaliin ja oikein jos innostuu niin jokin murkula olisi mukava valaa tuohon Marliiniin ( guide gun).
Noniin |
|
Takaisin alkuun |
|
|
musuli Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Jou 2004 Viestejä: 401 Paikkakunta: keski-suomi
|
Lähetetty: 30.12.2005 21:53 Viestin aihe: |
|
|
Yksinkertaisinta lie verrata lyijyjäsi muihin luotilyijyihin. Hommaa rinnalle esim piekun paukkuja ja radalta ammuttuja isompikaliberisten luoteja. Raaputtele näitä kynnellä, muoviesineillä yms niin saat tuntumaa ko. metallien kovuuseroista. Ymmärtääkseni Marliinin vaatimiin luodin nopeuksiin vaaditaan selkeesti piekkarinluotilyijyä kovempaa tavaraa. Ampumaradan penkasta tongittua piekkari yms lyijyä (pehmeää) olen itse ampunut kohtuu mitättömällä lyijytyksellä aina hiukka yli 300 m/s vauhteihin asti.
Latauksella 0,20g N320 ruutia ja 160 graininen penkkalyijymurkula kokonaan 38 hylsyyn työnnettynä saan omasta 6 tuuman revolistani noin 200m/s vauhdit. Tällaisen vauhdin taitaa kestää jopa ihan täyspuhtaasta lyijystä valettu luoti. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
noniin Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Hel 2005 Viestejä: 975
|
Lähetetty: 31.12.2005 12:55 Viestin aihe: |
|
|
Tämä se oli ainut konsti joka itsellenikin tuli mieleen. Tiheydestäkin ilmeisesti voisi jotain päätellä jos pystyi mittaamaan kappaleen tilavuuden. Töissä käytän vaakaa joka näyttää 0,001 gramman tarkkuudella niin luulisi tuolla onnistuvan. Varmaankin jollakin upotus mittauksella tuokin onnistuisi. Sitten olisikin vain tiedettävä ns. hyvien seoksien tiheydet... Pitääpä etsiskellä, ja jos jollakin on halu tyrmätä tämä ajatus niin voipi kommentoida.
Noniin |
|
Takaisin alkuun |
|
|
musuli Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Jou 2004 Viestejä: 401 Paikkakunta: keski-suomi
|
Lähetetty: 31.12.2005 16:30 Viestin aihe: |
|
|
"Latauksella 0,20g N320 ruutia ja 160 graininen penkkalyijymurkula kokonaan 38 hylsyyn työnnettynä saan omasta 6 tuuman revolistani noin 200m/s vauhdit."
Pakko vähän vielä täydentää, kun noin vain menin latausreseptin antamaan: Kukin kokeilee sitten omalla vastuulla.
Ja vaikka luoti on kokonaan hylsyssä, ei kyseessä ole ns. puristelataus. Luodin painamista tiukasti kiinni ruutiin en suosittele - paine nousee luullakseni paljon enemmän kuin luodin nopeudesta voisi päätellä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
peter Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 279
|
Lähetetty: 05.01.2006 22:56 Viestin aihe: |
|
|
Luodin painosta sen pystyy aika hyvin päättelemään - mitä kovempaa tavaraa niin yleensä kevyempi luoti samasta muotista valettuna. Toinen keino on sitten valaa muutama luoti ja yrittää puristaa pihdeillä. Puhdas pehmeä lyijy on melko helppoa muotoilla. Kovimmat seokset - ääripäässä Monotype ja Linotype katkeilevät enemmänkin kun menettävät muotoaan.
Kahden samanlaisen luodin keskinäistä kovuutta voit verrata siten että laitat ne päittäin ruuvipenkkiin ja puserrat kasaan- jos saat pysymään linjassa niin pehmeämpi menee enemmän lyttyyn. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
peter Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 279
|
Lähetetty: 05.01.2006 22:57 Viestin aihe: |
|
|
Niin - ja sitten tietysti helpoin keino -- jos et peukalonkynnellä saa merkkiä kuulaan se on riittävän kova 350-400 m/s latauksiin edellyttäen että halkaisja ja rasva on oikeanlaista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kuparinen Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 243
|
Lähetetty: 06.01.2006 00:01 Viestin aihe: |
|
|
Alkuperän perusteella kuvittelisin ainakin levyn olevan aika puhdasta lyijyä. Lyijykölit yleensä valettiin romusta, jonka samoin luulisin olevan aika puhdasta, mutta ei välttämättä, saattaa olla esim rengaspainoainetta.
Lisäaineet kuten tina ja antimoni ovat kalliimpia kuin lyijy, joten niiden puuttuminen on todennäköisempää. Varsinkin tina katoaa sulatuksessa kuonana, joten se vähenee monien sulatuksien ja valujen myötä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
nokinenä Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Tam 2005 Viestejä: 174 Paikkakunta: kehäkolmosen sisällä olosuhteiden pakosta
|
Lähetetty: 06.01.2006 16:18 Viestin aihe: |
|
|
Lyijyn analysointi ellei ole mahdollisuutta päästä labraan on hieman vaikeata.
Tuo mitä kölitavarasta on sanottu on totta siinä voi olla mitä vain.
Punnitus homma on hyvä jos vain on hyvä verrokki eli samankoinen pala esim ilmakkolyijyä joka on lähes puhdasta ,alle 1 % muuta kuin lyijyä.
Toinen on sulamislämpötila/jähmettymislämpötila.
Jos se on esim 320 astetta celsiusta on lyijy puhdasta.
Rengaspaino jossa on noin 4 % antimonia ja noin 0.5 % tinaa sulaa ja jähmettyy 300 asteen lämpötilassa.
Lisätietoja asiasta voi hakea kirjatsta MIEK-OJA METALLIOPPI joka löytyy kirjastosta.
itse käytän tätä menetelmää . |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|