Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Ollari Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006 Viestejä: 12426
|
Lähetetty: 12.12.2022 14:00 Viestin aihe: |
|
|
Vaan onko ne yhä sitten luvanvaraisia nuo kyseiset aseet? Kovin tehokkaita ne ei ilmeisesti ole jouleissa. Mutta onkohan ne aivan oikeasti-oikeasti tarkoitettu muovikuulien ammuntaan, jos kodinturva-aseina kaupitellaan? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
late2 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Elo 2004 Viestejä: 15895
|
Lähetetty: 12.12.2022 16:17 Viestin aihe: |
|
|
Olihan tuossa jutussa mainittu että yksi yksityishenkilö oli saanut sakkotuomion mutta yrittää valittaa KKO:hon. Eli kai tuo tarkoittaa että olisivat luvanvaraisia nykyisen (silloisen) käsityksen mukaan mutta tuokin voi vielä muuttua. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
finlander Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2004 Viestejä: 1842
|
Lähetetty: 12.12.2022 17:02 Viestin aihe: |
|
|
Nopea googletus kertoo että tuohon saa metallijauhe-kumiseoskuulia, paino 2,7 grammaa ja jotain pippurijauhekuulia.
Edit: Jossain päin maailmaa myydään tuommoiseia kuulia, ei kiinnostanut perehtyä sen enempää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ramiwolf Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Jou 2017 Viestejä: 2539 Paikkakunta: Etelä-Suomi
|
Lähetetty: 14.12.2022 13:33 Viestin aihe: |
|
|
Mitä yhteistä on POHAlla ja ympäristöministeriöllä ?
No, tähän osaavat vastata ainakin aseharrastajat ja metsästäjät kokemuksesta.
Näihin molempiin on saatu haalittua suojatyöpaikkoihin kansalaisia kiusaamaan hoplofobiasta sairastavia henkilöitä, joiden vaivana on usein myös vahva vihervasemmistolainen aatemaailma.
Veikkaanpa, että näistä kahelimmat ovat olleet myös mahdollisesti koulukiusattuja reppanoita, jotka nyt aikuiskuisiällä pyrkivät kostamaan aikanaan kohtaamansa traumat "sopiviksi" katsomiinsa tahoihin.
Ei ole mikään yllätys, että käytännön työssään näitä eri tason mielenhäiriöistä kärsiviä ja virkatehtäviään hoitaessaan ohjaa järjetön aseita kohtaan tuntema vastenmielisyys, niin ammunnan harrastajiin sekä metsästystä harrastaviin tahoihin.
Kun tähän hoplofobiaan yhdistyy yhdistyy vielä viherkommunistinen "suomalainen luonnonsuojeluhurma", jonka avulla saadaan toteutettua kaikin mahdollisin keinoin "luonnonsuojelullista luonnon monimuotoisuuden edistämistä" eli suomeksi mahdollisimman laajojen luonnonsuojelualueiden perustamista ja lisäämistarpeita koko ajan, niin näillä keinoin saadaan tai ainakin yritetään Suomessa "kaikin ja eri mahdollisin keinoin" saada vähennettyä sekä hankaloitettua aseiden käyttöä ja metsästystä.
Jos vertaa POHAn tai ympäristöministeriön aiheuttamia toimintatapoja ja erinäisiä "hässäköitä", joita on vuosien varrella riittänyt, niin niitä on kiva peilata vaikkapa tiettyihin Hallintolain pykälien sisältöihin ja miettiä, onko näiden tapausten toimintamallit ja hallintolain edellyttämien toimintatapojen edellytykset kohdanneet oikeasti.
Hallintolain 1 § Lain tarkoitus, todetaan sen tarkoituksena toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa.
Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
6 § Hallinon oikeusperiaatteet todetaan, viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Kun Suomessa "halutaan tehdä" joissain kohdin sopivan ympäripyöreitä ja tulkinnanvaraisia lakeja, niin tämä antaa joillekin tahoille suuren mahdollisuuden (joillakin hallinnon aloilla maan tapa) ja kiusauksen tehdä "sopivia" tulkintoja lain tarkoituksesta, joilla voidaan kyykyttää mielivaltaisesti haluttaja tahoja tai henkilöitä.
Ja virkamieshän tästä ei ikinä joudu vastuuseen, oli asiaan liittyvä päätös tai peruste kuinka järjenvastainen tahansa.
Eikä turhalle työlle, aiheutetulle haitalle tai kuluilla ole mitään väliä, virkamies "hoiti" vain velvollisuuksiaan.
Ja nää samat tunarit voi jatkaa toimessaan samaan tapaan yhä uudelleen.
Suomessahan ei saisi maalittaa virkamiestä, mutta miksi täällä ei saada "tiettyjä" virkamiehiä poistettua tehtävistään, kun he itse "maalittavat" vaikkapa perusteettomasti vireille panemalla turhia tutkintoja, vieläpä useasti samaan tahoon.
Tälläista virkamiehen tahallista ja haittaa aiheuttavaa toimintaa voisi oikeutetusti kutsua vaikkapa tahalliseksi hallinnolliseksi haitanteoksi tai vainoamiseksi, joka syrjii perusteettomasti tiettyä tai tiettyjä tahoja.
Viherkommunistiseen aatemaailmaanhan ei kuulu ikinä myöntää tekemiään vääryyksiä tai murheita, vaan syytetään muita aiheutuneista ongelmista.
Tämä perinnehän elää myös Suomessa edelleen erityisesti hoplofobiasta kärsivien virkamiesten keskuudessa.
Toivottavasti tuo yksityishenkilö, joka on valittanut tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen, hankkii tai on hankkinut oikeasti pätevän lakimiehen avukseen, jotta menestyisi asiassaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
fw71 Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Maa 2006 Viestejä: 1270 Paikkakunta: pohjanmaa
|
Lähetetty: 14.12.2022 19:44 Viestin aihe: |
|
|
Lakipykälän lähtökohtanahan on ollut piekkaritehoja lähentelevien ja ylittävien ilma-aseiden rekisteröiminen. Persauksissakin on iso reikä ja ilmanpainetta riittää. Joku voi tunkea sinne metallikuuliakin. _________________ Ihiminen jokei tunnusta juuriansa ei oo mistää kotoosin |
|
Takaisin alkuun |
|
|
BlueMarlin Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Maa 2004 Viestejä: 2757
|
Lähetetty: 02.10.2023 13:22 Viestin aihe: |
|
|
Korkein oikeus
Etusivu Ennakkopäätökset 2023 KKO:2023:67
KKO:2023:67
Ampuma-ase - Ampuma-aserikos
Diaarinumero:
R2022/886
Taltionumero:
1372
Antopäivä:
2.10.2023
ECLI-tunniste:
ECLI:FI:KKO:2023:67
A oli tilannut ulkomailta ilma-aseen, joka toimi kokoon puristetun hiilidioksidikaasun paineella. Aseen piipun pienin sisähalkaisija oli yli 6,35 millimetriä ja aseen ammuksina käytettiin kuulia.
Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut, että ase olisi suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja. Asetta ei siksi ollut pidettävä ampuma-aselaissa tarkoitettuna tehokkaana ilma-aseena, joka on luvanvarainen. A:han kohdistettu syyte ampuma-aserikoksesta hylättiin.
RL 41 luku 1 § 1 mom
Ampuma-aseL 2 a §
Ampuma-aseL 18 § 1 mom
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 3.3.2022 nro 22/108957 ja Vaasan hovioikeuden tuomio 28.9.2022 nro 22/137596 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.
Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjänotaari Ida-Maria Seppälä ja hovioikeudessa hovioikeudenneuvokset Antti Vaittinen, Kirsi Häkkinen ja Samuli Nyblom. Esittelijä Birger Klemt (mietintö).
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa.
A vaati valituksessaan, että syyte hylätään.
Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
1. A on tilannut ulkomaisesta verkkokaupasta Umarex T4E HDR 50 -ilma-aseen (jäljempänä HDR 50). Postilähetys on pysäytetty tullissa 23.12.2021. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat tuominneet A:n ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen.
2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko HDR 50 ampuma-aselaissa tarkoitettu tehokas ilma-ase, joka on luvanvarainen.
Sovellettavat säännökset
3. Rikoslain 41 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aserikoksesta tuomitaan muun ohella se, joka ampuma-aselain vastaisesti siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suomesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa tehokkaan ilma-aseen.
4. Ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aseiden siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti Suomesta, kauttakuljetus sekä välittäjänä toimiminen kaupallisessa tarkoituksessa, kauppa, kaupallinen säilyttäminen, hankkiminen, hallussapito, vaihto, vuokraus ja valmistaminen on luvanvaraista, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä. Saman lain 1 §:n 2 momentin mukaan kyseisessä laissa ampuma-aseista säädettyä sovelletaan myös tehokkaisiin ilma-aseisiin momentista ilmenevin poikkeuksin, joilla ei ole merkitystä tässä asiassa.
5. Ampuma-aselain 2 a §:n mukaan tehokkaalla ilma-aseella tarkoitetaan vuonna 1950 tai sen jälkeen valmistettua, ilman tai muun kokoon puristetun kaasun paineella toimivaa esinettä, jonka piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 millimetriä ja joka on suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja.
Tehokasta ilma-asetta koskevan sääntelyn tavoitteet
6. Tehokkaat ilma-aseet on sisällytetty ampuma-aselain soveltamisalaan 1.12.2015 voimaan tulleella lainmuutoksella (764/2015). Lainmuutoksen perustelujen mukaan tarkoituksena oli säännellä teholtaan ampuma-aseita vastaavien ilma-aseiden hankkimista ja hallussapitoa. Perusteluissa todettiin, että ampuma-aseiden tehoja vastaavia ilma-aseita löytyy vasta kaliiperiltaan yli 6,35 millimetrin ilma-aseista. Vaikka lisäsääntely voisi perustua ilma-aseen tehoon, kaliiperiin, toimintatapaan, muihin aseen teknisiin ominaisuuksiin tai näiden yhdistelmiin, selkeyden vuoksi sääntelyn ehdotettiin perustuvan ilma-aseen piipun pienimpään halkaisijaan, joka on sekä kansalaisen että lupaviranomaisen helposti mitattavissa. Sääntely esitettiin rajattavaksi vain tehokkaimpiin, varsinaista ampuma-asetta teholtaan vastaaviin ilma-aseisiin, jolloin rajaksi tuli yli 6,35 millimetrin pienin sisähalkaisija ilma-aseen piipussa. Ehdotetun rajan alle kuitenkin todettiin jäävän sellaisiakin ilma-aseita, joiden luodista voi aiheutua vaaraa toisen ihmisen terveydelle ja joissakin tapauksissa hengellekin. Näiltä osin tuolloisia säännöksiä pidettiin riittävinä. (HE 20/2014 vp s. 17 ja 43)
7. Edelleen lain perusteluissa todettiin, että tehokkaiksi ilma-aseiksi ei katsottaisi kaliiperista riippumatta sellaisia ilma-aseita, jotka on suunniteltu ja tarkoitettu vain muiden kuin metalliluotien ampumiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset muovikuula-aseet (Airsoft-aseet) ja värikuula-aseet (Paintball-aseet), joita ei ole suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan myös metalliluoteja tai -ammuksia. (HE 20/2014 vp s. 43)
8. Korkein oikeus toteaa, että ampuma-aselain 2 a §:n määritelmäsäännöksessä on pyritty erottelemaan markkinoille tulleet tehokkaat ilma-aseet perinteisistä pienitehoisista ilma-aseista. Aseen kaliiperin on katsottu olevan selkeä ominaisuus, jonka avulla tehokkaat ilma-aseet voidaan erottaa vähemmän vaarallisista ilma-aseista.
9. Lakia säädettäessä on tunnistettu markkinoilla olevan sellaisiakin ilma-aseita, joiden kaliiperi on enemmän kuin 6,35 millimetriä mutta joita ei kuitenkaan voida pitää niin vaarallisina, että ne olisivat rinnastettavissa räjähdyspaineella toimiviin ampuma-aseisiin. Ampuma-aselaissa tämän kaltaiset aseet on kaliiperista riippumatta jätetty ampuma-aseita koskevan sääntelyn ulkopuolelle. Tämä on toteutettu siten, että tehokkaan ilma-aseen määritelmän piiristä on suljettu pois sellaiset ilma-aseet, joita ei ole suunniteltu ja tarkoitettu metalliluotien ampumiseen. Valittu sääntelyratkaisu poikkeaa esimerkiksi metsästysasetuksen 16 a §:stä, jossa aseen ominaisuuksia on määritelty osumaenergian raja-arvojen perusteella. Tältä osin kysymys on lainsäätäjän tietoisesti valitsemasta sääntelyratkaisusta. Ampuma-aselain säännösten tarkoituksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että luvanvaraisuuden piiriin ei saateta pienitehoisia ilma-aseita, vaikka niiden kaliiperi olisikin suurempi kuin 6,35 millimetriä.
Edellytyksen ”suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja” arvioinnin lähtökohdat
10. Korkein oikeus katsoo, että yleisesti kaupallisessa myynnissä olevien ilma-aseiden osalta määritelmäsäännökseen sisältyvää edellytystä ”suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja” tulee lähtökohtaisesti arvioida aseen valmistajan markkinoinnissaan tai muutoin ilmoittamien tietojen perusteella. Väärinkäytösten estämiseksi arviointi on toisaalta tehtävä myös aseesta ilmenevien objektiivisten seikkojen perusteella. Tällöin merkitystä on esimerkiksi ilma-aseen rakenteella, siinä käytetyillä materiaaleilla ja aseen muilla teknisillä ominaisuuksilla, jotka osoittavat aseen kestävyyttä ja sopivuutta metalliammusten kanssa käytettäväksi. Tehokasta ilma-asetta koskevan sääntelyn tarkoitus huomioon ottaen merkitystä voidaan antaa lisäksi aseen teholle itsessään.
Arviointi tässä asiassa
11. HDR 50 toimii kokoon puristetun hiilidioksidikaasun paineella. Ase on valmistettu vuoden 1950 jälkeen. Aseen piipun pienin sisähalkaisija, joka on hieman alle 13 millimetriä, ylittää ampuma-aselain 2 a §:ssä säädetyn 6,35 millimetrin rajan. Arvioitavaksi jää tällöin, onko HDR 50 suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja.
12. Syyttäjä on pitänyt merkityksellisenä sitä, että HDR 50:ä on ainakin aikaisemmin markkinoitu kodinturvakäyttöön. Korkein oikeus toteaa, että tämä käyttötarkoitus ilmenee jo aseen nimestä. Asiassa esitettyjen Poliisihallituksen Asehallinnon lausuntojen mukaan HDR 50:n kirjainlyhenne tulee sanoista ”Home Defence Revolver”, mikä suomen kielelle käännettynä tarkoittaa revolveria kodin puolustusta varten, ja aseen merkissä käytetty lyhenne T4E tulee sanoista ”Training for Engagement”, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa puolustautumis- tai taistelukoulutusta. Pelkästään aseen ilmoitetusta käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä siitä, minkälaisten ammusten kanssa ase on suunniteltu ja tarkoitettu käytettäväksi.
13. Esitetyn selvityksen mukaan HDR 50:n valmistaja myy aseeseen sopivia kuulia, jotka on valmistettu muovista tai kumista. Valmistajan ilmoituksen mukaan se ei ole markkinoinut aseeseen sopivia metallikuulia eikä asetta ole suunniteltu käytettäväksi metallikuulien kanssa. Valmistaja ei myöskään ole tehnyt aseella ampumakokeita metalliammusten kanssa. Poliisihallituksen lausuntojen mukaan valmistaja tarjoaa itse HDR 50 -aseisiin erilaisia kumi- ja muoviammuksia, värijauheella tai liitupölyllä täytettyjä ammuksia sekä nestemäisellä värillä täytettyjä gelatiinikuorisia paintball-ammuksia. Lisäksi se valmistaa synteettisellä kapsaisiinilla täytettyjä ammuksia, joita voidaan käyttää muun muassa Saksassa haittaeläinten karkottamiseen. Lausunnoista ilmenee, että markkinoilta on kuitenkin saatavissa muiden valmistamia metallikuulia, joita markkinoidaan yhteensopivina nimenomaan HDR 50:n kanssa. Kuulat voivat olla täysin metallisia tai niiden ympärillä voi olla esimerkiksi muovista tehty holkki.
14. Poliisihallituksen lausuntojen perusteella HDR 50:llä on koeammunnassa ammuttu muun ohella kaksi metallikuulaa, joiden ympärillä on ollut muoviholkki. Tällaisten kuulien ampuminen on siten kyseisellä aseella teknisesti mahdollista ainakin kertaluontoisesti. Toisaalta asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä, joka osoittaisi aseen olevan teknisten ominaisuuksiensa puolesta suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja. A on tuonut esiin, että aseessa on alumiinista valmistettu piippu, mikä puhuu sitä vastaan, että ase soveltuisi ainakaan laajamittaisesti metalliluotien ampumiseen.
15. Mainittujen lausuntojen mukaan HDR 50:llä tehdyissä koeammunnoissa käytettyjen neljän erilaisen kumi- ja metalliammuksen osumaenergia on ollut 12,46–18,65 joulea. Markkinoilla yleisesti saatavilla olevien pienimpien luvanvaraisten ilma-aseiden teho on noin 90–130 joulea. Tavanomaisten ilmakiväärien, joiden hallussapito ei ole luvanvaraista, teho on 4,56–45,37 joulea. HDR 50:llä tehdyissä koeammunnoissa yksikään testattu ammus ei ole läpäissyt keinoihoa tai luusimulanttia.
16. Korkein oikeus katsoo, että HDR 50:n valmistajan ilmoittamat tiedot eivät tue johtopäätöstä, että ase olisi suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja. Aseesta esitetty tekninen selvitys ei sekään osoita muuta, vaikka metalliammusten käyttäminen aseessa voi ainakin kertaluontoisesti olla mahdollista. HDR 50:n tehosta esitetty selvitys puolestaan osoittaa, että kyseinen ase on teholtaan selvästi heikompi kuin pienimmät markkinoilla myynnissä olevat luvanvaraiset ilma-aseet. Yhteenvetona Korkein oikeus katsoo, että HDR 50 -ilma-asetta ei ole osoitettu suunnitellun ja tarkoitetun käytettäväksi metalliluotien ampumiseen. Asetta ei ole siten pidettävä ampuma-aselain 2 a §:ssä tarkoitettuna tehokkaana ilma-aseena. Syyte ampuma-aserikoksesta on sen vuoksi hylättävä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11308
|
Lähetetty: 02.10.2023 14:14 Viestin aihe: |
|
|
Ei taida päätös enää päätyä lööppeihin _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11308
|
Lähetetty: 02.10.2023 14:24 Viestin aihe: |
|
|
Surullista tuossa on se, että miten tuon asian selvittämiseen tarvitaan korkein-oikeus _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
veetee Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Maa 2004 Viestejä: 5990
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ramiwolf Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Jou 2017 Viestejä: 2539 Paikkakunta: Etelä-Suomi
|
Lähetetty: 02.10.2023 20:35 Viestin aihe: |
|
|
Jonkun olisi hyvä joskus koeponnistaa tälläisiin tietyn harrastajaryhmiin kohdistuvan toistuvan "vainoamisen" kaltaisen ja tunnusmerkityksen edellytykset täyttävän toiminnan lainmukaisuus (kuten nyt on tehty ja saatu siitä päätös KO:lta) ja sen jälkeen esitutkinta vielä päälle, onko kyseessä mahdollisesti kyse virkarikoksesta tai vainoamisen tunnusmerkit täyttävästä toiminnasta tiettyjä harrastajaryhmiä kohtaan.
(Näitä vastaavia tapauksiahan on ollut jo aiemminkin ainakin eräällä virkamiehellä)
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Virkavastuu voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten rikosoikeudellisin seuraamuksin, vahingonkorvausvastuun kautta sekä kurinpidollisin seuraamuksin.
Rikoslaissa on lisäksi säädetty virkamiehiä koskevia erityisiä rangaistus seuraamuksia.
Virkarikoksista voi seurata sakko- ja vankeusrangaistuksen lisäksi erityisseuraamuksia.
Näitä ovat varoitus ja viraltapano.
Tuomioistuimilla on harkintavalta katsoa, osoittaako rikos virkamiehen ilmeisen sopimattomaksi olemaan virkamiehenä.
Virkamiehen on tunnettava toimintaansa koskeva lainsäädäntö.
Tietämättömyys ei vapauta vastuusta.
Virkamies voi olla vahingonkorvaus velvollinen, jos hän on rikoksella aiheuttanut vahinkoa.
Onko virkamies ilmeisen sopimaton tehtäviinsä, jos hän "tulkitsee" lakia omien tarkoitusperiensä mukaan aikaan saaden useita oikeudenkäyntejä, jotka kumoavat hänen tulkintansa lainvastaisina ?
Onko hän henkilökohtaisesti vahingonkorvausvastuussa näiden perusteettomien oikeudenkäyntikulujen osalta, jotka hänestä johtuneista syistä on jouduttu käymään ?
Kun tietämättömyyskään ei vapauta vastuusta virkamiestä, niin mitä jos kyse on tuottamuksellisuudesta tai tarkoitushakuisesta toimintatavasta, jossa "tahallaan" käytetään virkamiesasemaa siten, että voidaan aikaan saada virkamiehenä esitettyä sellaisia laintulkintoja, joiden seurauksena voidaan joitain tahoja saada epäilyksen alaisiksi, minkä seurauksena jotkut joutuvat käymään perusteettomia oikeudenkäyntejä, jossa heidät vapautetaan heille esitetyistä syytöksistä ja lainsäädännön vastaisista toimista.
Ja lopputulemana samat virkamiehet voivat jatkaa kuten aiemminkin tehden tulkintojaan lainsäädännöstä ja yhä uudelleen vastaavat tapahtumat voivat toistua ja päädytään oikeuteen taas tutkimaan virkamiesten " tulkintoja" jostain lain kohdan tulkinnasta.
Tässä kohdin oli eräväen syytä tehdä kansalaisaloite tai muuten saada aikaiseksi sellainen lainmuutosehdotus valmisteille, jolla voitaisiin puuttua tälläisiin "kiusaamistyyppisiin" virkamiesten toimintaan ja tapoihin, joiden perusteet ja tulkinnat ovat tahallaan kielteisen tarkoitushakuisia, jotta joku taho saataisiin epäilyksen alaiseksi jonkun lainsäädännön vastaisesta toiminnasta.
Tälläiseen toimintaan syyllistynyt pitää saada edesvastuuseen aiheuttamistaan ongelmista ja kuluista.
Tässä kohdin Suomessa on lainsäädännössä porsaanreikä, josta
pääsee karkuun tarvittaessa isokin sika, kerta toisensa jälkeen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|