perämoottorin potkuri/eväsuoja

[Leafs]

Jos kerta toista uutta myllyä suunnittelet niin miksei samalla yksi kertaluokkaa riskimpi ja kötöstelee sille matalanvedenasennukset uudelleen? Vai onko tämä niitä koska mä voin

No aprop'å, voisi kyllä oman venootin 2hp koneen asennusta kokeilla uusiksi. kulkee sanalla sanoen aika syvällä ja vähempikin riittäisi.
_________________
Blithering idiot

[liki]

Tätä vaihtoa 1 10hv suosittelisin itsekin ehdottomasti ennemmin, jos hifistellä niin 8-10hv luokkaan saa sähköstartinkin jo.
Mutta voi tuosta sellainen etu tulla että 2 konetta voi nostaa aavistuksen ylemmäs, toisaalta perä ui syvemmällä.

[JyrpäJooseppi]

[JyrpäJooseppi]

[legless]

Jäiköhän multa jtn välistä, ku miten aattelit että nuo tuplakoneet saa kääntymään 90 astetta???

[JyrpäJooseppi]

[Leafs]

Olis komia ku vesijetistä purkais systeemit irti ja laminois tuommoseen jokiveneeseen. Toki sillä ei paljoa pakiteltas mutta olispahan originaali viritys.
_________________
Blithering idiot

[JyrpäJooseppi]

[liki]

Noiden perämoottoreiden rikipituus peräpeilin pohjasta asennuskorkeuteen on vakio, tuossa kokoluokassa käytännössä 2 eri vaihtoehtoa, purjeveneille yms. voi löytyä lisäksi erikoispitkä.
Ventilaatiolevyn alapuolinen vaihteisto ja evä voi ulottua syvemmälle jos varattu tilaa isommalle rusetille.

[JyrpäJooseppi]

[JyrpäJooseppi]

Yhdellä koneella keskiasennuksella tuo on korkein asetus mitä testasin. Kölin alalaita noin punaisen viivan kohdalla.


Ihme homma kun jäähdytysvettä riitti ja potkuri ei ilmaa ottanut? Ainut ongelma tosin oli se kun tuli tuplakoneet ekana testattua niin yhdellä koneella ajaessa tuli aika pitkäksi kun ei tuntunut kulkevan. Todellisuudessa vauhtia kuitenkin oli +16km/h kaikilla asennusvaihtoehdoilla mitä yhdellä koneella kokeilin. Ei kiekkamittaria vielä ole tullut paikalleen laitettua mutta korvakuulolta vaikutti että eipä kierroksiin vaikuttanut mitenkään oli kone tossa retelissä ylhäällä tai perinteisesti suoraa perässä kiinni.
Evä/potkurisuojassa taidan kallistua ihan vaan sellaiseen yksinkertaiseen rautaan joka evän suojaa. Kaverilla nelikymppisessä sellainen ollut ja meinas että ihan riittävä, ei hidasta vauhtia ja suojaa evän. Huonoa tuuria sitten jos potkuri hajoaa mutta eikös se olekin niin että tuurilla ne laivatkin seilaa

Asiaahan voi ajatella siltä kantilta että potkurihan on edestä päin katsottuna tavallaan kehä. Nyt kun näkyy korkeampi asennus onnistuvan niin olen sen potkurin kehän saanut vajaa kymmenen senttiä nostettua ylemmäksi veden alla. Huomattavasti pienemmällä todennäköisyydellä tömähtää mihinkään.

Antiventilaatiolevyyn varmaankin kannattaisi tehdä muutoksia. Vaikka L-profiilit pultata siten että ulkolaidoilta yksi sivu suoraa alaspäin menisi. Pakottaisi paremmin veden potkurille. Siinä sitä vaan sitten rupesin pähkäilemään että kantsisko olla epäsymmetrisesti. Jos kahta konetta innostuu perässä pitämään niin koneiden ulkolaitojen puolella ei kovin kannata levittää koska ne menevät suiposta perästä johtuen avoveteen. Sisälaidoillahan kestäisi olla enemmänkin tavaraa, vähemmän pärskeitäkin tulisi.

[JyrpäJooseppi]

Sitä ihminen on niin hyvä keksimään itselleen selityksiä Rupesin miettimään että milloinkohan ton Marinerin ostin, muistikuva että 2000- luvun ihan alussa.

Moottorista sitten löysin tuon 2002-merkinnän. Tosi nopeasti menee aikaa ku 21 vuotta jo toi kone ollut. Toiminut ongelmitta eli kaitpa hyvä ostos, tonnin tais silloin maksaa eli eihän se tee vuotta kohti kuin alle 5kymppiä.

Kyllä nyt taitaa olla jo korkea aika vähän päivittää moottorijuttuja.

[liki]

Mariner taisi olla 4t? Jos on kunnossa niin noissa koneissa ei ole käytännössä juurikaan kehitystä tapahtunut. Hallintalaitteiden ergonomia saattaa olla parantunut.

[JyrpäJooseppi]

[Peltsu]

Jonku aikaa seuraillut....tuota...jos minä tekisin jokiveneeseen potkurisuojan kiviä varten, niin ensinnäkin: kivet kasvaa alhalta ylös, eli kolme viiksirautaa. Kalaraudan nokasta taakse/alas. Sivuille kaksi viikseä, sijainti selviää kun piirtää lavan piirtämän ympyrän ja miettii paikat. Eli akselin ja lavan alakohdan puoliväliin tai alle ja leveyttä niin ettei kolise. Kivet ei kasva ylhältä alas eli kaikki roina akselin tasalla ja yläpuolella on turhaa. Kivet ei pärjää vedelle joten voi olettaa että virtavedessä on nättejä kaarevia pintoja. Karkea sorapinta on eri juttu mutta sellaista taitaa esiintyä lähinnä pohjoisen isoissa joissa.

Tottakai on muitakin jokia joissa tuo ei päde mutta niihin jokiin ei kannata lähteä lasikuituisella veneellä. Eli oletan nyt että kyseessä on muta/hiekkapohjainen joki jossa sattumakiviä. Eikä mitään kunnon koskia.

Mutta mielenkiinnolla seuraan tuota 2-moottoriajatusta. Siinä on tietyssä mielessä ideaa ainakin järviympäristössä. Paitsi silloin kun köli sattuukin livahtamaan jonkin jyrkän kiven vierestä ja moottorin jalka ei.