Valkohäntä ja metsäkauris samalla alueella

[kannibaali]

Tämä on aihealue mihin tulee itse jatkuvasti törmättyä myös reaalielämässä. Yksinkertaisesti siitä syystä, että olen liikun paljon sellaisilla alueilla missä.a) metsäkaurista on kohtalaisen runsaasti ja peuraa vähän. B) peuraa runsaasti tai kohtalaisesti ja kaurista vähän c) missä molempia jonkun verran. Tietenkin pienempiä alueita missä ei oikein kumpaakaan.

Loppupeleissä kyse on myös alueiden pinta-alojen tarkastelusta tietenkin, mutta alueet voivat olla hyvin pienistä hyvinkin laajoihin, jopa satoihin neliökilometreihin. Tällöin kyse on käytännössä tiheästi valkohöntäpeuraalueesta ja harvasta metsäkauris alueesta, ja yhtälöä on ehkä helpompi ymmärtää. Mutta olosuhteet/tilanne eivät ole myöskään vakiot välttämättä vuodesta toiseen

Sitten on nekin alueet, missä kumpaakin on jo melko paljon, näillä alueilla käyn lähinnä vain "retkillä". Monilla ajojahtia harrastavilla on näistä kokemusta, jos ramppaavat monilla eri alueilla esim koirahenkilöinö jtms. Saaristo/rannikko-alueet, melko lailla kaupunkia/taajamia lähestyvät alueet...

Hyvin usein on kuitenkin niin, että molempia ei ole samoilla alueilla kuitenkin paljoa, mikä sitten on paljouden määrite. Yleensä vain toista ja toista hieman. Ja tietenkin lajeilla selvä rajapinta, missä toista alkaakin esiintyä...kaikki alueet kun voidaan laskea alkavaksi jostain jne, itsestään selvästi.

SITTEN KUN Alkaa miettimään SYITÄ....huomaakin niitä olevan paljon. Elinympäristöt ...jumalattoman laaja-aihe, johon kuuluu periaatteessa tavalla tai toisella kaikki. Kuten ravinto, predaatio...näihin kuuluvat taas monet tekijät...ravinnon yksitystarkkuus, eläinten suojapaikat, eläinten tiheydet, mahdolliset "talvi ja kesä-alueiden eroavaisuudet"....

Erityisen vaikeaa on kuitenkin nähdä näiden kahden lajin kilpailulliset tekijät, miksi toinen laji rajoittaa toista lajia, vaikka voisi ajatella toisenkin lajin menestyvän alueella, mutta sitä ei vain juurikaan ole.

Esimerkiksi Ilveksen suosima predaatio ei välttämättä jarruta metsäkaurista niinkään, vaan se voi vaikuttaa peuraan kokonais-suutena jopa enemmän. Esimerkkinä hyvin erilaisista elinympäristössä, ehkä noin tuhansien kun hehtaarien alueista.

[zeke]

Piti oikein yleissivistyssyistä googlata ja selvittää ruokavaliot. Jonkin verran päällekkäisyyksiä


Valkohäntäkauris:

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47629

Valkohäntäkauris viihtyy erityisesti viljelysten läheisyydessä olevissa rehevissä metsissä ja peltojen laitamilla. Kesällä valkohäntäkauriit syövät ruohoja, heiniä, varpuja sekä puiden ja pensaiden lehtiä. Keväisin ja syksyisin niille maistuvat myös viljojen oraat ja talvisin varpujen lisäksi myös puiden oksat

Metsäkauris

Ravinto: Kesällä ruohovartiset kasvit, muina aikoina lisäksi varvut, puiden ja pensaiden oksat sekä versot, marjat ja sienet. Vierailee yleisesti viljapelloilla.

Metsäkauris ja Valkohäntäpeura
Samaa ruokaa? https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Metsakauris.pdf sivu 44

Molemmat lajit selviytyvät talvesta laumautumalla ja
hakeutumalla vähälumisille metsäalueille, missä ruokaa
on helposti saatavilla lumen alta. Ne hakeutuvat myös
mielellään talviruokinnan piiriin ja liikkuvat mahdollisimman vähän talvella sekä käyttävät hyväkseen kehonsa
rasvavarastoja. Molemmat syövät pääosin helposti sulavaa ravintoa pelloilta ja metsän kenttäkerroksesta. Talvella varvut ovat tärkeä ravintolähde molemmille lajeille

[Heero]

Minä en usko ravintokilpailun olevan kasvua jarruttava tekijä. Peuroja voi olla 100 kpl/1000 ha, joten kun se kaurista suurempana syö oletettavasti kaurista enemmän, pitäisi kauriin pärjätä hienosti esim. peurakannan 50 kpl/1000 ha seassa. Mutta jostain syystä ei ainakaan vielä ole peuran tihentymäalueella kattavasti levinnyt. Sitten toisaalta esim. Turun saaristossa molempia riittää vaivoiksi saakka.

[tee667]

Jos tiheä peurakanta vaikuttaa aluskasvillisuuteen vähentävästi, niin kyllähän sitä resurssia on sitten vähemmän myös kauriille syötäväksi -> joutuu liikkumaan enemmän -> petoriski kasvaa jne. Näin ainakin teoriassa.

[Heero]

Kyllä, mutta milloin laidunnus alkaa olla kantaa rajoittava tekijä? Minä en usko, että valtaosalla tihentymäaluetta oltaisiin tällä tasolla. Muu luonto kyllä kärsii, mutta se on eri asia.

[tee667]

Voihan niillä olla kuitenkin erilaiset preferenssit, vaikka molemmat syövät "heiniä ja varpuja". Ja kun optimiravinto vähenee niin pitää siirtyä kakkoslaatuun. Mutta tämä on ihan arvailua.

Mutta entä kissan vaikutus? Jos kauriita paljon ja se parempi saalis, niin silloin peura hyötyy. Tai jos peura parempi, niin toisinpäin. Tämäkin ihan arvailua.

[EIVA]

Eipä taida ilveksillä eikä edes susilla olla suurtakaan merkitystä runsaslukuisilla peura-ja kaurisalueilla eläinkantoihin.

[JokuUkko]

Jo pelkkä ilves voi vetää alueen kauriskannan nopsaan alas. Tästä on kokemusta. Ei se yhdettömiin syö mutta oleellinen vaikutus voi olla. Susilaumalla varmaan paljon suurempi...

[kannibaali]

Tutuimmalla alueella missä tulee eniten oltua, valkohäntäpeurakanta suojaa metsäkaurista ilvesten aiheuttamalta "liiallisesta verotuksesta". Syy on se, että metsäkauriit ovat pihametsissä ja itsellä puoli vuotta aivan pihallakin. Aikuiset ilvekset ovat metsämmässä ja verottavat enemmän peuroja. Kesyt kauriit hakevat suojaa ja saavat suojaa, koska minä sallin sen varsin hyvin. Ylivuoset ja nuoret ilvekset saattavat niitä kyllä rusakoiden ohella yrittää saaliiksi.

Metsäkauris on omasta katsontakannast varsin hieno ja mukava pihojen lemmikki/riistaeläin. Puoli vuotta eli talvijakson näen niitä pihapiirissä joka vuorokausi. Toinen vuosipuolisko taasen, en näe mitä juurikaan. Ovat metsemmässä, piilottelevat, jokirannassa kuivina kausina jne.

Valkohäntäpeuroilla monin seudun on selvät talvi ja erilliset kesälaitumensa. Loka marraskuussa lähtevät enemmän laumoitthmaan tai kiiman takia tiettyihin paikkoihin ja palavat hylätyille alueille helmi-huhtikuussa, usein lähempänä huhtikuuta.

Metsäkauris on mielestäni tarvittaessa kuin lihatuotannollinen kotieläin, jota on helppo ja mukava paapoa..tarjota ravintoa ja suojaisia lepopaikkoja jos sattuu omistamaan sellaiselle otollisia alueita.

[JokuUkko]

Tuota noiden kahden lajin yhteiseloa oon monesti miettiny. Joku vaikutus niillä on ku harvoin molempia on runsaasti samalla alueella. Monilla tiheän peurakannan alueilla kauris esiintyy silleen laikuittain, et esim jonku metsästysseuran 3000-5000 ha alueella on muutama metsikkö, jossa niitä on runsaasti mut sit muu alue on kauriista aika tyhjää. Monesti nuo kaurismetsiköt on jonku mansikkatilan kupeessa mut saattaa siihe muutkin asiat vaikuttaa.

Oman seuran kaurisrikkaalla alueella näyttää nyt peurakanta lisääntyvän kohinalla. Saas nähdä, mitä tapahtuu kauriskannalle. Harmi sinäänsä, kauris olis mielekkäämpi jahdattava runsaan kannan alueella. Voi ampua sen 5-10 vuodessa eikä vielä huku siihen lihakasaan...

Valkohäntäkauriista ei ole kokemusta, ei esiinny omilla alueilla ko laji...

[kivalo]

Valkohäntäkauris?? Ei sellaasta lajia ole olemassakaan muuta kuin vihervassareiden märkä uni!
_________________
<a> <a>

[longi]

Kun se kauhia tauti Korona tuli ja joutui etätöihi. Näki kotikonttorin ikkunasta viereiselle pellolle parhaimmillaan oli 14 kaurista kaivamassa lumen alta sapuskaa. Suunnilleen samalauma alueella pyöri päivittäin 8 pienimmillään ja se 14 oli paras kun yhtäaikaa ikkunasta näkyi. Viimetalvena jo aikapaljon enemmän lähitöissä, niin en nähnyt kauriitakaan niin paljon, liekö neki mennneet omille konttoreileen