Peurojen kevätlaskenta

[agriins]

Nyt alkaa olla aika ruveta suunnittelemaan peurojen kevätlaskennan toteuttamista. Riistakeskus on julkaissut ohjeen laskentaan: https://riista.fi/wp-content/uploads/2023/04/kevatlaskentaohje-2023.pdf
Olemme yhteisluvassa tehneet laskennan kolmena vuonna ja joka vuosi on haettavaa lupamäärä kasvatettu laskennan jälkeen. Ongelmana on havaintoprosentin määrittely mutta ainakin havaittu määrä alueella on. Me olemme olettaneet nähneemme 2/3 kannasta.

[kannibaali]

On muutama kerta tullut ajettu tuolla alueella. Ilmeisesti aloittaja on juurikin tuota aluetta kartoittanut ...

2/3 tuntuu aika suurelta nähdyltä havaintomäärältä, voihan se sitä olla. Alue taitaa olla jotain 90 neliökilometrin eli 9000 hehtaarin aluetta. Peuroja olisi siten jotain 170 pintaan. Jolloin peuratiheys n 20/1000ha. Pöytyällä joku vuosi sitten määritettiin n 55 peuraa, sama kuin Lopella Punkalaitumella 98 ja Urjalassa oli joku 67.

Paljonko arviot tämän kevään tiheydeksi? Kaipa se sentään vähintään 30 on, ei kai kantaa niin kovin ole leikattu?

Sudet tappavat karkean arvioni mukaan tuolta alueelta vuodessa 25 peuraa. Yhteensä koko tuolta reviiriltä 150 peuraa. Alue on vähäisempi kuin 1/6 niiden käyttämästä vuosittaisesta elinalueita, mutta ne majailevat tuolla hieman keskimääräistä enemmän. Tai sitten vähemmän...Tai Tietenkin niiden saaliiden keskimääräinen biomassa saalisyksilöö kohden on pienempi kuin tuon huhti/toukokuun vaihteen keskimääräinen peuran koko.

Varmaan erittäin hyvä malli kannanmääritylseen kunhan toistaa sen joka vuosi. Toki Oras/apila ja muut pellot vaihtelevat jne.

[agriins]

Toivoinkin mielipiteitä nähtyjen osuuteen koko kannasta mutta hiljaista on ollut. 2/3 onkin aika iso luku, mutta sillä on nyt menty ja lupamäärät on silläkin tullut isoiksi ja viime kaudella jäi saavuttamattakin. Seuramme alue on hyvin peltovoittoista, jolla perustelen tuota nähtyjen osuutta.
Yhteislupamme alue on 43 000 ha ja siellä saimme kannaksi 75 yks/1000 ha. Oman seurani alue on tuo 9000 ha ja siellä laskennan tulos johti 103 yks/1000 ha kantaan. En ymmärrä mistä kannibaali johti 170 peuran kannan. Toissakaudella ammuimme seurassani 595 peuraa ja viime kaudella 501, joten ei tässä ihan toimettomina ole oltu (seurassa 55 metsästäjää). Oletimme toissavuoden suuren verotuksen jo pienentäneen kantaa, mutta kevätlaskenta toi jälleen yllätyksen.
Susien olen laskenut tappavan yhteisluvassamme 150 peuraa ja seuramme alueella 30.
Laskemme seurassani kaikki pellot joka vuosi juurikin vuosittain vaihtelevien kasvipeitteiden vuoksi.

[kannibaali]

Ymmärsin laskentaluvut väärin, tosin olikin lisäsivuja pari vielä missä olikin muita lukuja. Susien tappamaan määrän sentään osasin päätellä kutakuinkin oikein ne kun eivät niinkään laskentalukuja suoraan sillä tavoin vaadi.

Valtava peuratiheys siellä, aivan sitä Punkalaidun/Urjala tasoa jos sielläkään enää tuollaista. Yksi syy on pakko olla peurojen muuttovoitto alueelle. Mutta menevätkö ne jossain määrin myös talveksi pois alueelta, tuskin kai. Jotkut kertovat ajavansa ja ihmettelevänsä alueen peurojen suuria määriä pelloilla.

Mistä muuttovoittoisuus sitten johtuu? Tietenkin maastosta, mutta miksi. No on siihenkin syynsä. Alue on sopivan paljon peltomaastoa ja lähistöllä myös paljon metsämaastoa eli alueen ulkopuolella. Kaipa esim Alastarolla on samansuuntaista ilmiötä esiintynyt. Kun ympärilläkin on hyvin vahva peurakanta jlaajoilla alueilla, niin ne pakkautuvat.sinne.

[kannibaali]

Sudet näyttävät viihtyvän siellä edelleen samoin, eli alueenne pohjoisosissa luuhaavat edelleen eniten. Pöytäsuo, ortenoja ja köpöttelevät samaa linjaa itään. Onko mitään eroa tuolla alueella ja alueemme eteläosilla, missä sudet eivät majaa aivan samalla tapaa keskusalueena? Tietysti vaikea sitä on määrittää kun on muitakin tekijöitä kuten peltojen laatu ja niiden tarjonta.

Mynämäen seudulla tilanne, että ei metsästys reissua ilman suden jälkiä. Teillä pitkälti sama tilanne. Jossain vaiheessa alueiden sudet vielä tiivistyvät, varsinkin Pöytyän naapurustot, lännessä olevat naapurit ovat jo kokoajan paikalla. Mutta pian alkavat ajat jolloin muut suunnat myös pakkautuvat. Tämä ei vähennä eri pyyhältelijöiden määrää. Ja pirussakaan reviiri ei tule pysymään reilun 800 neliökilometrin kokoisena yhdellä susipentueella ellei asia muutu, varsinkaan tuolla peuratiheydellä. Itse pidän asiaa ihmeenä, mutta tietenkin se lauma on valinnut mieeisimmän keskusalueen, mistä ei halua luopua. Sitten sen ja Köyliön väliin on pakko tulla lauma ja jopa auran reunaan. Yksi mahdollisuus, että alkaa tulla 2-3 pentuetta koko reviirillä, mutta jää nähtäväksi koska näin käy.

[agriins]

Olisi mielenkiintoista tietää mitä laskentasivuja olet katsonut?

[kannibaali]

Tulkitsin väärin, se siitä. Toki ihmettelin, että jo on kanta onnistuttu liki puolittamaan 55/1000ha:sta. Mutta on käynyt juuri päinvastoin.
Eli aika surkealla tolalla, jos lähestytään sm-lukemia. Tietysti jos maanviljelijöitä ei yleettömästi haittaa ja metsästyshaluja piisaa peuran osalta. Jörgen Hermansson onkin manannut, että voi olla ettei peurakanta ole edes laskenut. Joillain alueilla on ja toisilla kasvanut.

Kieltämättä olen ihmetellyt, kuinka tietyissä paikoissa ikään kuin apatia iski kun totesivat yhden kauden jälkeen peurakannan laskeneen. Eli tämä oli varsinkin kausi 21/22 elo vuosi sitten oli jo huoli eräässäkin Pöytyän lähikunnassa missä tiheys oli keväällä 100/1000ha. Luultavasti kannanleikkaus ei tapahtunut 21/22 ja sen jälkeen kanta kasvoi 35-40% vuodessa. Muuttovoittoa myös paljon

Mutta mielenkiintoisia ovat omakohtaiset satunnaishavainnot. Vuosi sitten ajoin autolla tietyn 15km välin, näin vain 5 aikuista peuraa, jokaisella niistä oli 3 tai 2 vasaa Alueen omakin tuotto voi olla raju. Näistä kahdesta päätekijästä tulopuolella voi johtua, että peurakanta voi lisääntyä aivan älyttömästi tietyillä alueilla vuodessa, jos sitä ei harvenneta vähintään samassa suhteessa ja se lyötiin jopa hyvinkin jäihin. Jopa moninkertaisia pudotuksia vuodessa jne.

[agriins]

Tuo mainitsemasi 55/1000 ha on näitä kanta-arvioita jotka perustuvat muuhun kuin laskentaan ja koskevat isompaa aluetta. Meillä on ollut keväästä 2020 alkaen talvikanta luokkaa 100/1000ha laskennan perusteella ja koskei ole laskenut runsaalla metsästykselläkään niin todennäköisesti käyttämämme 2/3 on ollut liian suuri havaittu oletus.
Muuttovoittoa en oikein ymmärrä näin kansoitetulle alueelle.
Laskennoissa on heittoja riippuen laskenta-ajankohdan onnistumisesta juuri oikeaan hetkeen.
Suurta kantaa en kyllä pidä surkeana vaan mahdollisuutena harrastaa metsästystä. Liikennevahingot ovat ongelma mutta niitäkin saadaan vähennettyä teidenvarsien tehometsästyksellä.

[kannibaali]

Millaista tiheyttä näkemyksesi mukaan on Taurunkulma-Tourula-Makkarkoski-Virttaa alueella, ei aivan Alastarolle saakka jos sinne muodostaisi vastaavanlaisen tai hieman suuremman alan? Jääkö reilusti alle teidän alueen, lähempänä 50?

[agriins]

Oripäässä on vähintään samanlainen kanta kuin meillä. Yläneen kannasta en tiedä, se on metsävaltaisempaa aluetta joten kantakin voi olla pienempi ja ainakin vaikeammin laskettavissa.