Kevätkauris

[Peto]

Kävin minäkin torstai ehtoona käppäilemässä pellonlaitoja kiikaroimassa.
Kettu tuli vastaan metsäpolulla ja siinä kohtaa hokasin, että pyssy on lataamatta Eberlessä selässä.
Laitoin patin piippuun ja jätin pyssyn hihnasta olalle.

Seuraavaa peltoa lähestyessä kiikaroin metsän sisästä ja siellähän pukki makoili pellon laidassa minusta 50 metrin päässä.
Laitoin siitä tikut pystyyn ja mietin, että helppo paikka ampua.
Vaan tuumasin sitten takavaara-aluetta ja totesin, että menee liian pahasti päin kaupunkia, jos siitä roimaisee.

Totesin, etten oikein mukavaan paikkaan pääse, koska pellon laita metsä oli raivattu ja täynnä kuivaa risua.
Päätin kiertää polkua pitkin pellon toiselle laidalle, silläkin uhalla, että tiesin joutuvani päälle tuulen kauriiseen nähden.
Ajattelin, että ei tule suru, vaikka karkaisi. Ensimmäinen yritys tälle vuotta, niin ei ole pakottavaa tarvetta ampua.

Pääsin kiertämään aikomaani paikkaan ja sain kauriin kiikariini n. 100 metrin etäisyydeltä.
Vaikka olin tuulen päällä, niin pukki näytti vallan nukkuvan. Tähtäilin kiväärillä ampumakeppien päältä.
Meinasin jo viheltää, että pukki nousisi, mutta tuli sitten epävarmuus, että onkohan tuo aivan sata varma laukaus tikuilta.
Hieroin sitten itseni makuulle ja käärin Eberlen kaksin kerroin pyssyn alle, jolloin sain makuultakin pukin kiikariin.
Pukki ei pienellä hiiren vikinällä, köhimisella ja viheltämisellä meinannut edes herätä.
Lopulta se nousi, mutta kääntyi harmillisesti melkein kohti minua. Tuumasin, että jos varoo suolia,
niin osuu helposti vain toiseen lapaan pahimmassa tapauksessa keuhkojen jäädessä ehjäksi.
Varmanpäälle keskelle rintaa ampumalla saisi varmasti suolikaapin sekaisin, eikä sellainen kiinnostanut.



Jouduin siinä odottamaan varmaan vartin pukin pyöritellessä jotain märepalloa poskesta toiseen.
Lopulta se alkoi syödä ja tarjosi kylkeä. Otin ristikon lavan taakse ja tuuttasin kovaa kuparia yli tonnin vauhdilla liikenteeseen.
Oli suuret toiveet heti kaatuvasta kauriista, mutta ei, sinnehän se nulkkasi alarinteeseen.
Oli sen verran kumpuilevaa maastoa, etten montaa metriä lähtöä nähnyt.
Haeskelin sitä aikani, mutten löytänyt verijälkeä.

Hain koiran autosta. Sen kanssa löysin osumapaikan, jossa oli parin kämmenen alalla kirkasta verta.
Koira lähti vetämään takamaastoon kuin ainakin ja suunta tuntui passaavaan siihen, minne luulin kauriin lähteneen.
Jäljitettiin yli puolikilometriä ilman mitään havaintoa ja sitten totesin koirankin harhailevan.
Alkoi jo harmittaa, että ammuinko muka makuulta niin huonosti, että sain aikaan vain lihashaavan.
Palasin kuitenkin vielä osumapaikalle ja tällä kertaa koira lähtikin vetämään reilusti täysin toiseen suuntaa,
pieneen notkelmaan melkoin kohti ampumapaikkaa. Ja siinähän se kauris oli kuolleena 20 metriä osumapaikasta.
Ei vain siitä kuloheinästä sattunut silmään.



Koiran toiminta tuntui todella oudolta. Lähtiessä hakkasin jumiin ruostunutta Primos Triggerstick ampumatukea liikkeelle
ja voitelin sitä reilusti WD40-suihkeella. Kun sain kepit pelaamaan auttavasti, niin laitoin ne heti autoon koiran kanssa.
Tuo öljyhän haisee kohtuu voimakkaasti omaankin nokkaan, niin lie sitten sekoittanut koiran kuonovärkkiä ratkaisevasti.
Sillä puolen kilometrin turhalla reissulla lie sitten öljyn hajut haihtuneet, koska palatessa koira toimi kuin aina ennenkin.

Tämä on jotenkin kaikkein viehättävin jahtimuoto, nimenomaan hiipimällä ja aktiivisesti peltoja kiertämällä toteuttaen.
Ei tulisi mieleenkään istua ja käkkiä kyttäämässä kaurispukkia. Ne on niin paljon helppoja löytää itse liikkuen ja kiikaroiden.
Olosuhteet ovat myös omaa luokkaansa. Heräävä kesä, pelloilla pomppivat rusakot, kujertelevat kyyhkyset ja lämpimät illat.
Ja vielä ilman verenimijöitä. Eipä mukavampaa aikaa liikkua Suomen luonnossa.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[valmet 412s]

No kyllähän pedollaki jännä jahti on ollu... Onnittelut!

Taitaa loppuseltaan aika useinkin kauriit maata pellolla muttei niitä vain näe syksykasvustolta.


Itsellä on pohjiksen kanssa periaatteessa homma toiminut erittäin hyvin, lähinnä se että pitkän ajan päästä kun pääsee hommiin niin kierrokset korkealla ja tarkkuus heikkenee... Eli voi tulla terveen elukan jäljitys vaikka haavurille lähtee ensinnä. Koiran luku on se joka pitää isännän osata, ja tarvittaessa ottaa ja pistää jäljitys poikki.

Lämpökiikari on kyllä hankinnassa kunhan messuille pääsee, sillä olisi tuokin pedon löytyny samantein.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[JokuUkko]

Mukava lukea muitten tarinoita

Eilen illalla sain lihat pakkaseen ni tänään pääsee yrittää uutta. Saas nähdä onnistaako? Tullu ny muutaman kerran vissiin mentyy tohon yhteen passiin väärää reittii. Ilmeisesti yhen pukin tähystyspaikka on just siin mun passipaikas ja näin sen karkkoavan siitä, ku menin. Jos tänään koittas lähestyy eri reittii ja menis vähä eri paikkaan passiin. Siitä sit vois vaikka pillillä taas yrittää herätellä...

Vaatevalinta tähän ainaan on hankala. Passiin vois mennä vaik shortseil ja teepaidal mut auringonlaskun jälkeen tulee yllättävän kylmä jos vähänki tuulee. En oo missään passis koskaan palellu niin paljon ku kevätpukkipassis, ku on lähteny ihan vääris vaatteis...

[valmet 412s]

[JokuUkko]

No joo. Täällä päin aika harvaa kiinnostaa. Veikkaan et suurin syy on toi lämpötila. Moni pelkää, et mitä sit tehdä ku illal ampuu sen pukin ja ulkomittari näyttää +20. Itse ootan tätä jahtia nykyisin eniten. Tää on niin hienoo istuu kevätillalla passis. Tai no, syysjahteja mäyriksen kans oottaa myöski. Omal alueel olis paljon vielä tutkimattomia paikkoja. Harmi vaan ku tosi harva paikka sopii hiipimiseen. Taloja on vaan liikaa Toi pedon mainitsema hiipiminen omis kyl kivaa jos alueet sopis siihe...

Tämmöses paikas tänään. En viitti hirmu myöhään olla ku aikanen herätys. Mut katsotaan ny pyöriikö täällä mansikkamaan liepeillä jotain...

[ttimonen]

Keväinen pukkijahti on kyllä hienoa hommaa.
Täällä Oulun korkeudella tilanteet jääneet siihen että kerran olen 3 vuoteen nähnyt pukin loikkivan pellon päässä yli, eli jotain kumminkin
Itse miettinyt kun ei kylmäpaikkaa ole niin kait se olis yötämyöten vedettävä pukki suoraan lihoiksi ja jääkaappiin vakuumiin paloina "roikkumaan" viikoksi ja siitä pakkaseen. Ei taida +20 keleillä yön yli sitä roikuttaa jos töiden jälkeen joutais vasta paloitteleen

Kiitokset @Peto hyvästä tarinasta 👍

[JokuUkko]

Jos varastossa on tilaa niin tohon roikuttamiseen on helppo ja toimiva ratkaisu. Ollu useamman vuoden käytös. Noita vanhoja kaappeja saa Torista paril kympil...

[Heero]

Tuollainen (jääkaappi) minullakin on autotallissa. Keittiöstä särkyi pakastin, joten kun molemmat meni uusiksi, jääkaappi jäi käyttöön. Miten tuossa ilmankosteus pysyy hallinnassa, kuivuuko vai kostuuko liikaa? Tai vaihtuuko ilma ylipäätään kaapissa.

[ttimonen]

Käynyt mielessä mutta tällä saalismäärällä (0) en ole vielä kokenut tarpeelliseksi Ilmanvaihto itelläkin mietityttää mutta porakoneella niitä reikiä saa tietysti tehtyä.
Roikalla voisin kyllä vetää sähköt kaapille liiteriin tarpeen vaatiessa ja kyllähän tuollainen varmaan aika nopeaan jäähtyy.

EDIT: Miten nämä jääkaapit kestää talven yli pakkasessa, kestääkö säilyttää talvet kylmässä varastossa ?

Samanlainen on kylmässä varastossa pakkasvahti sisällä niin pystyy pitämään sähkökoneita ja maaleja +10 asteen lämmössä. Tähän hommaan riittää rikkinäinen kaappi.

[JokuUkko]

[Voitt0]

Vastaava systeemi lämpimässä tallissa ollu tollanen korkea jääkaappi ilman välihyllyja rusakoille turkki päällä niin ei jäädy talvella ja hirvenlihat vakuumissa raakakypsymässä. On hyvä systeemi ja saapi 2 asteen viileyteen niin jäähtyy hyvin eikä arvii arpoo astepäiviä vai mitä ne yksiköt olikaan

[JokuUkko]

Taas tuli yks. Tällä kertaa umpimetsästä hiipimällä. Onnistuu se näköjään näinkin Hiippailin ehkä 400 m, muutamas kohtaa pillitin. Spottasin pari peuraa ku lähestyin suolakiveä kallionharjaa pitkin. Aattelin just alkaa pillittää ku huomasin puiden välistä ku kaurispukki tuijotti jossain alle 100 metris. Aattelin jo et se huomas, mut ei se vissiin tajunnu mua ku tuli vaan viistosti kohti. Noin 50 m päässä sain kiikariin. Pysähty etuviistoon ni ammuin rintapäähän, ulostulo lavan takana. Pakomatka 0 m...

Sama pukki joka oli aiemmis riistakamerakuvis. Itse asias kaatu 20 m päähän kamerasta. Nätti nuori kuuspiikkinen. Olis sarvien puolesta voinu kyl säästää tän mut ku noita ny on runsaasti ja syödäki pitää...

[Peto]

Onnea kaadosta! Eikö olekin tuollaisessa vähän eri fiilis kun pellon laidalla kököttämisessä?
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[valmet 412s]

Onnittelut myös!

Kyllähän se hiipimällä mukavaa on toki onnistua, kauriin kanssa toimii erityisen hyvin.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[JokuUkko]

Onhan se kieltämättä mielenkiintoista puuhaa Aika paljon olis varmaan taidoissa kehittämistä. Lähinnä et osais käyttää maastoa oikein hyödyksi ja ymmärtäis pysähtyy katselee riittävän usein. Toi metsäs hiipiminen on omast mielest vaikeampaa ku pellonreunassa. Ku pellon reunas yleensä spottaa sen kohteen jo kaukaa ja sit vaan pitää päästä lähelle peläyttämättä mahdollisia muita kauriita alueella. Metsäs kohteen spottaa vasta ihan läheltä niin etenemisen pitää olla paljon varovaisempaa...