Sorsastus 20xx

[tukelius]

Allin kiintiö lopetti lajin metsästyksen käytännössä kokonaan. Miljoonien lintujen kannassa noin 10 000 linnun saalis oli merkityksetön ja 25v vanhan aineiston perusteella päätettiin nyt rajoittaa. Täysin !&%¤# päätös eikä perustu mihinkään faktaan.

Merihanhen kiintiö määräytyi riistakeskuksen kestävä metsästys tiimin asiantuntija lausunnon perusteella, tietääkö joku ketä tähän tiimiin kuuluu ja miksi kiintiö on 2 hanhea? Ainut perustelu minkä olen nähnyt on se että 2 hanhea päivässä riittää aivan hyvin, tuollaisella mielipiteelläkö meillä nykyään rajoituksia asetetaan? Miksi kiintiö ei ole 1 tai 3 tai 5.

Mulle riittää mainiosti yks peura enkä tarvitse yhtään hirveä ni eikö ne vois rauhoittaa?

Totta on että tämä vesilintujen ruokintakielto aiheuttaisi meille tänne etelään huikeat jahdit syksyn edetessä, kyllä olis mistä ottaa kun vähintään puolet lopettais kokonaan pyynnin muualla maassa. Kun tämä tapahtuis niin olis sitä kateellisten vinkumista makia kuunnella ja odoteltais koska loppuu vesilinnustus kokonaan.
Eihän nykyään kenenkään tarvi metsästää elääkseen.

Toivon että vesilinnustus jatkuisi silti muutaman vuoden että heiluri pääsis pitkästä aikaa kolkuttelemaan omia kiintiöitään.
_________________
pillinaru@gmail.com

[heiluri]

Toivoa sopii, nykyään näilläperin ei tunnu lintua saavan muut kuin jyvärapakkopyytäjät, kyllä tuolla vesillä nytkin sorsaa pesii mutta elokuulla on jo melkoisen tyhjää ja tämä jatkuu läpi syksyn, jos ruokinnnaltapyynnin kieltäminen tuo tähän muutosta niin ainakin minulle passaa.
Kitinöitä kun kuuntelee niin taitaa nykysosrsastus olla pelkkää jyväkasalla istumista eikä sen loppuminen ainakaan minua itketä, teillä siellä etelämpänä on tottta kai aina ollut paremmat sorsahollit enkä usko kenenkään niitä isommin kadehtineen, sinä voit ampua sata, minulle riittää se kymmenen jos joku syksy vielä siihen pääsee.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[timoson]

Ammuin viime syksynä neljästä eri paikkasta sorsan. Kolme neljästä oli luonnonvaraisia paikkoja ja yksi umpeen kasvaneesta järvestä tehty kosteikko. Tottakait tuolta kosteikolta saisi sorsan aina kun sinne viitsisi mennä, muttei yhtään vaikeampaa ollut käydä ampumassa sorsaa vanhasta joen pätkästä, turvesuon laskualtaalta tai muuttosorsaa normaalilta järveltäkään. Totta on tietysti myös sorsa kato alkukaudesta karuimmilta vesistöiltä jos omallakin metsästysalueella on 2 järvestä tehtyä kosteikkoa, 1 padottu turvesuo alue ja 4 omaa monttua missä on isohkoa ruokintaa. Silti niitä löytää muidenkin paikkojen alueelta vaikkei todellakaan siinä määrin kuin ennen nuita isohkoja ruokintoja. Ja tällä seudulla jos haluaisi lahdata läpi syksyn, ei sorsasaalis olisi mistään kohdasta järkevä sillä ylilyönnit on todella helppoja.
_________________
Ei italialaisen voittanutta.

[dxman]

Tämähän alkaa hiipua,joten ajattelin lisätä löylyä.

Päiväkiintiö tuntuu kummalliselta ajatukselta. Joskus erehdyin kaverille hommaamaan vieraskortin vuorokaudeksi kanalinnuille. Mikä ihme on siinä,että jos maksaa jonkun verran,niin sitä on pakko yrittää aamuhämärästä ilta pimeään.?

Sorsastukseen henkilökohtainen vuosikiintiö 10kpl kaudessa,niin ei tarvitse rajoittaa ruokintoja tai arpoa hämärän kanssa. Joku tekee sen illassa ja nautiskeliat ei saa määrää täyteen kaudessa.

Plommit vastaavalta taholta ilmatteeks.

Tämä oli nyt heitto,sillä vuorokausikiintiö on yhtä tyhjän kanssa sellaiselle jolla on rajoittamaton oikeus metsästää ko. alueella. 5 sorsan päiväkiintiö tarkoittaa 35 sorsaa viikossa ja kausi on pitkä.

Omilla kulmilla ei ole edes metsolle kiintiöitä.

[pykälä]

[RiUDE]

Jospa se tuo helle korvaisi "jyvärapakon" hokemisen
_________________
Savo suureksi.

[EIVA]

Täyskielto saattaa kopsahtaa omaan nilkkaan. Seurojen ohjeistus, kiintiöt ja omavalvonta saattaisi johtaa parempaan lopputulokseen, suurin osa jäsenistöstä kyllä pyrkii noudattamaan ohjeita ja kiintiöitä, ei ilkeäisi toimia eritavalla kuin mitä on sovittu, tietysti joukossa voi olla muutama jota mitkään kiintiöt eikä säännöt koske, pieni "kehuminen" metsästystaidoista ja kyseleminen saalismääristä aina silloin tällöin voisi hillitä näitä lahtaajiakin.

[heiluri]

Entä kun vesiä hallitsevat kalastuskunnat?

Ja kyllä, ainoa tehoava keino on ruokintapyynnin täyskielto.

Ja kiintiöissähän on se heikkous että sorsat ovat yhä siellä jyvärapakolla ja luomuvesillä pyydetään tyhjää.
Ne jyvärapakon pitäjät ovat yleensä maanomistajia ja heitä ei seurojen ukkojen kitinä paljon liikuta.
_________________
Kertalaakiyhdistys

["RosteriSako"]

Kalastuspuolella tekniikka koetaan uhkana,saa nähdä aiheuttaako kuinka kovia toimenpiteitä.Tyylistä tulee yks kirjoittaja mieleen,liekkö sukulaispoika... eli tuollainen teksti lainattuna,ei liity sorsanpyyntiin mutta
varmaan joku ideasta saa kiinni


On hieman avauduttava….

Ennen sitä onnittelut komeista kaloista! Jotkut voivat vain haaveilla suurkuhista, toisille se on joka vuotista.

Sitten siihen avautumiseen…. Ennen viistokaikuja tai livekaikuja suurkuhat olivat sattumakaloja. Aktiiviset vetouistelijat/vertsaajat saattoivat saada yli 5kg painoisia kuhia muutamia avovesikauteen, kuten myös suurilla silmäkoolla kalastavat (talvi)verkkokalastajat. Tämäkään ei onnistunut kaikilla kalastusalueilla eli myös kalastuspaikalla oli merkityksensä (kuten myös nykyään). Nyt tuntuu siltä, kun livekaiut ovat yleistyneet parin viime vuoden aikana, että joka kevät saadaan uusia ennätyskuhia. Vuosi sitten meni juuri ja juuri 15kg haamuraja rikki ja tänä keväänä taas seuraava uusi ennätys. Livekaikujen yleistyttyä entinen 5kg haamuraja on noussut 10kg haamurajaan (ainakin niin sanotuille vihkiintyneille pro kalastajille) ja valituille henkilöille jopa 15kg saakka.

Omasta mielestäni pitäisi tehdä omat ennätyskalarekisterit elektroniikalla saaduille ja toinen rekisteri enemmän perinteisemmille menetelmille. Tätä uutta ennätyskalaa tavoitettiin useita kertoja erilaisilla jigeillä, joka ennen livekaikuja ei olisi ollut mahdollista. Vielä muutama vuosi sitten ennätyskuha olisi jäänyt sillä kertaa saamatta. Toisekseen elektroniikalla voidaan korvata vuosien kalastuskokemus. Uusilla kalastajilla on mahdollista saada suuria kaloja suhteellisen edullisella livelaitteella suhteessa kokemukseen. Jos ajatellaan meitä, jotka ovat muutamia vuosikymmeniä kalastaneet ja investoineet kalastukseen, sen kokemuksen voi korvata parilla avovesikaudella livelaitteen avulla. Kokonaisuudessaan se tapahtuu edullisemmin.

Livelaitteiden yleistyminen on vääjäämätöntä. Ne tulevat yleistymään, hinnat tulevat edullisemmiksi ja tekniikka edelleen kehittyy. Tämä on suuri uhka petokalakannoille, kun kalastuspaine kohdistuu suuriin yksilöihin, joiden geenipankki on kultaakin kalliimpaa. Vaikka olisi kuinka taitava C&R kalastaja, mitä useampi osuma, sitä lyhyempi elämä isolla kalalla on. Jo nyt maailman kalakannat ovat uhattuina ylikalastamisen vuoksi. Jokainen meistä kalastajista ottaa ruokakalat oman tarpeensa mukaan, koska eivät näe siinä mitään väärää. Suuressa mittakaavassa myös Suomen vesialueilla petokalakannat ovat etenkin Etelä-Suomessa taantumassa (suuret petokalat vähentyneet ja särkikalakannat kasvaneet). Suuri käänne oli 90-luvun puolivälin jälkeen kun valtionlupa yhdelle vavalle myönnettiin, jonka jälkeen etenkin rannikkoalueilla suurhaukien määrä on ollut aleneva. Toki on muitakin syitä olemassa kuin kalastajien toiminta eli ympäristön vaikutukset yms, mutta kyllä meidän kalastajienkin on katsottava peiliin.

Monelta osin petokalakantoja ylläpidetään tuki-istutusten avulla, koska kalastuspaine on liian suuri. Nykyinen lupapolitiikka ei edistä vesialueiden omistajien pitkäjänteistä kalakantojen edistämistä. Jos valtion luvilla tullaan trailereiden avulla pyytämään kalat pois, joiden eteen on pitkäjänteisesti töitä, vesialueiden omistajat eivät halua tehdä kalastusalueestaan mitään kalakeidasta. Riittää, että kalakannat ovat kohtuulliset, jotta maine ei kasva liian hyväksi ja kalastuspaine ei kasva suhteessa sen kantokykyyn. Tämä voi pahimmillaan Etelä-Suomessa aiheuttaa kehän, kun jatkuvasti verrataan omaa kalastusaluetta muihin alueen vesistöihin. Toisekseen tuki-istutuksiin ei riitä varoja. Nyt kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle, valtion lupatuloista ei riitä samaan tapaan jaettavaa osakaskunnille. Vaikka Suomessa kalastetaan edelleen paljon, trendi on aleneva. Kalastuslupia ostetaan yhä vähemmän paikallisesti. Tämän vuoksi tuki-istutuksiin ohjattavien varojen määrä on aleneva. Tämä on ongelma riippumatta livelaitteista ja muista kalastusta edistävistä tekijöistä. Miten saadaan tulevaisuudessa varoja riittävästi tuki-istutuksiin ja vesialueiden muuhun kunnostustyöhön ennen kuin on liian myöhäistä?
_________________
saahan sitä epäillä vaan yritähän todistaa!

[EIVA]

Oman osakaskunnan alueilla valtaosa hyvistä sorsa-alueista on käytännössä tiheän huvilaverkoston takia sorsastuskiellossa, valkka alueet periaatteessa olisivatkin käytettävissä koska ne on vuokrattu paikalliselle metsästysseuralle. Lähi naapuri osakaskunnat eivät vuokraa vesialueiden sorsastusta metsästysseuroille vaan jättävät sorsastusmahdollisuuden vain omien osakkaikden käyttöön ja tämä suuntaus näyttäisi jossainmäärin yleistyvän. Niilläkin alueilla joissa metsästys on aiemmin ollut mahdollista "luomumetsästäjät" ovat pilanneet mahdollisuuden räiskimällä siten että haulit ovat rapisseet huvilan katoille ja seurauksena on sitten ollut täyskielto koko osakaskunna alueelle, meilläkin oli erään maanomistajan maat pois pienriistanmetsästyksestä muutamia vuosia tällaisen räiskimisen seurauksena.

[Lahtinen]

[Repesorsa]

[late2]

Meidän kylällä on yksi "jyväkasalahtaaja", joskin kylläkin kasvattaa omat sorsansa ja tarjoaa kaupallista jahtia. Noita kasvatettuja sitten karkailee muuallekin (ja ei, ei leikkaa siipisulkia). Itse ainakin hiukan vaikea muodostaa kantaa tähän ehdotettuun kieltoon, liberaalina olen periaatteessa kaikenlaisia kieltoja vastaan.

Pöndellä oli myös kaupalinen lintukuoppa. Sikäli reilu peli että jahtipäivä ilmoitettiin puskaradiossa, tiesi minä iltana mennä puristamaan Benellin etutukkia lähijärvelle, sinne ne henkiinjääneet monasti tuli. Tuli toki muitakin, latella on kattava setti kuvia ja sorsapillejä. Pöndellä kävin muuallakin sorsajahdissa, senkin jälkeen kun muutettiin tänne "kaupunkiin". Oma mielipide noista vuosista on että sorsajahdin pilasi vedenlasku, heinikot jäi kuivalle maalle, ei oikein ollut ruokamaata, töpötit lähti muualle. Siellä ja erityisesti täällä mökit haittaa jahtia aika raakasti, jossain tulee metrit täyteen muttei kuitenkaan oikein ilkeä ajatellakaan ampuvansa.

[pykälä]

[quote="Repesorsa"]

[late2]

pykälällä vähän sekava kirjoitus. Pöndellä asuin niin kyselin voisko mennä puksimaan sorsia noille metsälammille, niitä on. Vastaus oli "ettei ole tapana", tiedä mihin edes mahtuisi, mökkejähän noissakin.