| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
tuhola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004
Viestejä: 21383
Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
 Lähetetty: 23.02.2021 15:54 Viestin aihe: |
 |
|
| RiUDE kirjoitti: | | tuhola kirjoitti: | | RiUDE kirjoitti: | Mutta siis jos oletetaan että 1 hirvi syö 1000 tainta, niin 100 hirveä syö 100 000 tainta.
Tämä riittää miulle. |
Minä en todellakaan tiedä montako tainta hirvi tuhoaa. Etkä tiedä sinäkään. Tuo esimerkkini oli vain kuvitelma tai kuvitteellinen laskukaava missä se "hirvi" voisi olla vaikka 100 hirveä. Turha siihen takertua. Menee lapselliseksi taas tämä homma. Kohta joku löytää väärän pilkun paikan tai väärän kirjaimen lauseesta ja alkaa näppäränä oikomaan sitä asiaa. 😂 |
Joo se oli oletus.
Voidaan vaikka olettaa että 100 hirveä syö 342648726 tainta.
Silloin 100 000 hirveä syö 342648726 000 tainta.
Pointti selviää siitäkin. Eikö? |
Ei välttämättä ole näin koska tuo ei ota huomioon sitä että jokainen puu ei maistu hirvelle. Eli jos esim 30% taimista on sellaisia mitä hirvet ei syö niin se tarkoittaa ettå vaikka laittaisimme 10 tai 100 hirveä taimikkoon niin 2000kpl/ha taimikossa tuho on kattava mutta taas 5000 taimen taimikko selviää jo kohtuudella vaikka hirvet söisi jokaisen syötävän puun. En osaa sanoa mitkä ovat oikeita prosentteja.
Ongelma on kuitenkin siinä että jos meillä on taimikko alueella x. Siitä ammutaan JOKAINEN hirvi joulukuulle mennessä. Luvat loppu. Tammikuun alussa pakkaset ja talvi tuo muuttohirvet. Ne kerääntyy satojen tuhansien hehtaarien alueelta talvilaidun alueelle. Alueella x olevaan taimikkoon voi aivan hyvin parkkeerata vaikka 20 hirveä tai jopa enempi. Jos taimikko on väärin hoidettu, tuhot ovat totaaliset vaikka alueen jokainen "oma" hirvi olisi ammuttu.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
komahuttaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Tam 2021
Viestejä: 1180
|
| Lähetetty: 23.02.2021 16:22 Viestin aihe: |
|
|
| Hirvien "siädätyshoito" on samaa kuin pakolaisten tuonti. Tiedetään varmasti, että rikollisuus lisääntyy, mutta silti jostain syystä on pakko tuoda. Tai vaarallinen vanki päästetään lomille, vaikka tiedetään, että uusii rikoksen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
RiUDE
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 20455
Paikkakunta: Savonlinna
|
| Lähetetty: 23.02.2021 16:37 Viestin aihe: |
|
|
No jos ei ammutakaan mistään loppuun, mutta laajalta alueelta kuitenkin melko vähiin kamelit, ei niitä silloin riitä joka taimikkoon syömään.
Yksittäiselle maanomistajalle voi vielä tulla paha mieli, mutta isossa kuvassa tuhot vähenee.
Miusta nyt tuntuu että tässä vänkäämisessä on taustalla jotain muuta 
_________________
Savo suureksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
pykälä
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Syy 2019
Viestejä: 878
Paikkakunta: länsi-wenäjä
|
| Lähetetty: 23.02.2021 16:40 Viestin aihe: |
|
|
| Kyllä tuholan pittää mennä nyt metsälehden foorumille oppia jakamaan,ihmetyttää vaan kovasti,kun ne foorumin metsänomistajatkin on metsäammattilaisia,ainakin ne jotka vaativat hirvikannan alasajoa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
pykälä
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Syy 2019
Viestejä: 878
Paikkakunta: länsi-wenäjä
|
| Lähetetty: 23.02.2021 16:42 Viestin aihe: |
|
|
| tuhola kirjoitti: | | Ollari kirjoitti: | | Onko tuhola tää sun menetelmä nyt sitten täysin aukoton, missään koskaan ei ole epäonnistunut, eikä siitä tule ksavutappiota muihin mentelmiin verrattuna, silloin kun hirvi ei syö sitä muun menetelmän taimikkoa? |
No jos tutkijoihin on uskominen niin tuo on paras tyyli. Hyvät metsänhoidon suositukset ja metsänhoitajaopettaja opetti näin jo 2000 luvun alussa. Ei tämä minun keksimä menetelmä ole. |
Tuo kyllä veti.  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jkvi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 5442
Paikkakunta: Suomussalmi
|
| Lähetetty: 23.02.2021 16:44 Viestin aihe: |
|
|
| komahuttaja kirjoitti: | | Hirvien "siädätyshoito" on samaa kuin pakolaisten tuonti. Tiedetään varmasti, että rikollisuus lisääntyy, mutta silti jostain syystä on pakko tuoda. Tai vaarallinen vanki päästetään lomille, vaikka tiedetään, että uusii rikoksen. |
Eli hirvet sukupuuttoon, sekö olisi tavoite? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
tuhola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004
Viestejä: 21383
Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
| Lähetetty: 23.02.2021 17:25 Viestin aihe: |
|
|
| RiUDE kirjoitti: | No jos ei ammutakaan mistään loppuun, mutta laajalta alueelta kuitenkin melko vähiin kamelit, ei niitä silloin riitä joka taimikkoon syömään.
Yksittäiselle maanomistajalle voi vielä tulla paha mieli, mutta isossa kuvassa tuhot vähenee.
Miusta nyt tuntuu että tässä vänkäämisessä on taustalla jotain muuta |
Ja olenko jossain sanonut ettei hirviä tulisi ampua. Tottakai tulee ampua. Edelleenkään en silti ymmärrä miksi sen yksittäisen metsänomistajankaan pitäisi hankkia itselleen paha mieli tekemällä vääränlaisia metsänhoitotöitä.  Hirvituhoja saa metsiinsä aivan varmasti näilläkin hirvimäärillä. Ei vaan mene minun jakeluun että niitä kerjätään ja sitten itketään
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
komahuttaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Tam 2021
Viestejä: 1180
|
| Lähetetty: 23.02.2021 17:53 Viestin aihe: |
|
|
| jkvi kirjoitti: | | komahuttaja kirjoitti: | | Hirvien "siädätyshoito" on samaa kuin pakolaisten tuonti. Tiedetään varmasti, että rikollisuus lisääntyy, mutta silti jostain syystä on pakko tuoda. Tai vaarallinen vanki päästetään lomille, vaikka tiedetään, että uusii rikoksen. |
Eli hirvet sukupuuttoon, sekö olisi tavoite? |
Ei ne sukupuuttoon kuole. Niitä tulee rajojen yli. Kanta jonnekkin 50-luvun tasolle. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
EIVA
Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013
Viestejä: 3312
Paikkakunta: Itä-Suomi
|
| Lähetetty: 23.02.2021 18:07 Viestin aihe: |
|
|
| Tuhola kirjoittaa asiaa, toteaisin vielä kuten totesin aiemminkin että männylle ainoa uudistamistapa on luontainen tai kylvö, nykyinen konekylvö tuottaa alueelle samanlaisen tasaisen kattavan taimiston kuin luontainenkin eli KYMMENIÄ TUHANSIA kasvatuskelpoisia taimia, varhaisperkaus on avainasemassa, varhaisperkauksessa kaikki hirviä houkutteleva lehtipuu pois, varjostavan lehtipuuvesakon alla kasvanut männyntaimisto on hirvien talvehtimisalueella tuhoon tuomittu. Männylle ei istutusta kuin aivan poikkeustapauksissa. Kaikista ongelmallisimmat ovat karut VT- ja karummat kangas maat joissa ei juuri muu puu kuin mänty menesty ja luontainen ja kylvökin tahtoo onnistua heikosti, tulisi saada laki että tällaiset karut hirvituhoille alttiit heikkokasvuiset alueet voitaisiin jättää hirvien talvilaidunalueiksi ja maanomistajalle maksettaisiin puustonkasvua vastaava korvaus. MT- ja rehevämmillä kasvupohjilla ei ole ongelmaa, sinne saadaan uusi metsä aina jos taimiston hoidot tehdään asiallisesti ja ajallaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jkvi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 5442
Paikkakunta: Suomussalmi
|
| Lähetetty: 23.02.2021 18:57 Viestin aihe: |
|
|
| komahuttaja kirjoitti: | | jkvi kirjoitti: | | komahuttaja kirjoitti: | | Hirvien "siädätyshoito" on samaa kuin pakolaisten tuonti. Tiedetään varmasti, että rikollisuus lisääntyy, mutta silti jostain syystä on pakko tuoda. Tai vaarallinen vanki päästetään lomille, vaikka tiedetään, että uusii rikoksen. |
Eli hirvet sukupuuttoon, sekö olisi tavoite? |
Ei ne sukupuuttoon kuole. Niitä tulee rajojen yli. Kanta jonnekkin 50-luvun tasolle. |
Virosta vai Ruotsista uimalla?
Venäjän rajaa jonkun vuoden hinkanneena voi todeta, ettei sieltä kovin paljon vaella.
Ai niin, Norja unohtui. Sieltähän niitä tulee Utsjoelle. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
komahuttaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Tam 2021
Viestejä: 1180
|
| Lähetetty: 23.02.2021 19:32 Viestin aihe: |
|
|
Nyt on kova talvi taas. Jäitä myöten on tullut villisikojakin.
Kyllähän siinä kannanhoidossa on joku "jippo", kun se ei meinaa yrityksistä huolimatta talttua.
Olen itse ajatellut ja ollut huomaavinani, jonkinlaista lehmien säästelyäkin...voin tietenkin vain kuvitella.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Tirkapelli
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 21 Hel 2021
Viestejä: 63
|
| Lähetetty: 23.02.2021 21:12 Viestin aihe: |
|
|
| Projakt kirjoitti: | | Tirkapelli kirjoitti: |
Onko tämä vitsinä heitetty? Omistan mitättömän metsätontin, mutta sillekin tehdystä pikkuhakkuusta tuli tietysti istutusvelvoite, toista tuhatta männyntainta. Eikö heti toisena vuotena hirvenperhanat käyneet napsimassa ne 50-senttiset taimet, jotka eivät heti olleet kuoppaansa kuihtuneet. Tervehtisin ilolla kaikkia pyrkimyksiä hirvikannan reippaaseen karsimiseen. |
Ei ole istutusvelvoitetta ainoastaan uudistuminen pitää turvata. |
Jaa, milläs uudistuminen muuten turvataan? Odotellaan kasvaako kuusi vai koivu? Mänty ei kuitenkaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Tirkapelli
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 21 Hel 2021
Viestejä: 63
|
| Lähetetty: 23.02.2021 21:24 Viestin aihe: |
|
|
| tuhola kirjoitti: | .
Taimet ei ole mennyttä yhdellä hirvellä eikä edes vaikka olisi 100 hirveä 5000ha alalla. Tästä on lukuisia esimerkkejä mulla näyttää. Asiasta on kiistatonta faktaa. Voin esitellä ne kenelle vain. Omaakin metsää suomen kovimmilla talvilaidun alueilla. On tuossa tuhottujakin taimikoita mutta niissä syy on metsänomistajan. Väärään aikaam tehty taimikonhoito. Jos tekee tyhmiä päätöksiä, on turha syyttää hirveä. |
Vuonna 1 istutin, vuoden 3 talvella oli valtaosa niistä nysistä syöty. Mitä tein väärin? Uskon hirvien määrällä olevan silti merkitystä vaikka miten vaeltaisivat. Oliko meillä asiat paljonkin huonommin 1950-60 -lukujen hirvikannoissa? En muista taimituhoista kuulleeni, tosin eivät ne silloin olisi kiinnostaneetkaan. Uutta taimisatsia en kuitenkaan hirvien iloksi enää laita. Kyllä sinne joku pusikko nousee. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
tuhola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004
Viestejä: 21383
Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
| Lähetetty: 23.02.2021 22:11 Viestin aihe: |
|
|
Älä istuta jos hirvituhoriski on korkea. Suosi luontaista uudistusta tai kylvöä. Tai jopa jatkuvaa kasvatusta niin ei tartte mettäänsä totaalisesti hävittää.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Riistanvuoksi
Vieras
|
| Lähetetty: 23.02.2021 22:28 Viestin aihe: |
|
|
| EIVA kirjoitti: | | Tuhola kirjoittaa asiaa, toteaisin vielä kuten totesin aiemminkin että männylle ainoa uudistamistapa on luontainen tai kylvö, nykyinen konekylvö tuottaa alueelle samanlaisen tasaisen kattavan taimiston kuin luontainenkin eli KYMMENIÄ TUHANSIA kasvatuskelpoisia taimia, varhaisperkaus on avainasemassa, varhaisperkauksessa kaikki hirviä houkutteleva lehtipuu pois, varjostavan lehtipuuvesakon alla kasvanut männyntaimisto on hirvien talvehtimisalueella tuhoon tuomittu. Männylle ei istutusta kuin aivan poikkeustapauksissa. Kaikista ongelmallisimmat ovat karut VT- ja karummat kangas maat joissa ei juuri muu puu kuin mänty menesty ja luontainen ja kylvökin tahtoo onnistua heikosti, tulisi saada laki että tällaiset karut hirvituhoille alttiit heikkokasvuiset alueet voitaisiin jättää hirvien talvilaidunalueiksi ja maanomistajalle maksettaisiin puustonkasvua vastaava korvaus. MT- ja rehevämmillä kasvupohjilla ei ole ongelmaa, sinne saadaan uusi metsä aina jos taimiston hoidot tehdään asiallisesti ja ajallaan. |
Osallistun näin jälkijunassa väittelyyn ja totean, että olen kanssasi osin samaa mieltä. Olen työskennellyt metsänhoidon parissa kolmatta vuosikymmentä ja todellakin mänty pärjää jopa runsaankin hirvikannan kanssa rinnan.
Mänty pitää uudistaa vain luontaisesti joko siemenpuilla tai kylväen. Silloin runsas taimiaines takaa metsän kasvun, vaikka hirvet niistä osan söisikin.
Männyn pottitaimien istutus on hukkaan heitettyä työtä. Valmiiksi 2000 runkoon hehtaarille istutetut männyn taimet syödään lähes varmasti alitiheyteen. Eikä vain hirvi. Olen nähnyt alueita, joissa jopa metsot ovat riipineet istutettuja pottitaimia alitiheyteen heti alkuunsa.
Näitä sitten saat täydennysistuttaa seuraavat vuodet. Paljon hukkaan heitettyä työaikaa valitettavasti.
Pottimännyn istutus onnistuu vain joko aidatuilla alueilla tai todellisilla hirvityhjiöillä. Muussa tapauksessa taimikon menestys on lähinnä onnen varassa.
Siemenistä kylvetyn männyn taimikon perkaus tehdään, kun lehtipuuvesakko ylittää tai on ylittämässä latvustason. Lehtipuu kesällä ei varsinaisesti houkuttele hirveä mäntyjä syömään, koska näitä puita syödään eri vuodenaikoina.
Mäntyjä ei harvenneta tässä vaiheessa.
Vasta kun taimikko alkaa olemaan 2-3 metristä voidaan suorittaa varovainen toinen raivuu silti niin, että kuvio jätetään vielä hieman liian tiheäksi. 3-5 metrin mittaiseen taimistoon voidaan tehdä kemera ohjeistuksen mukainen raivuu noin 2000 runkoon. Tässävaiheessa hirvi ei enää latvuksia katko.
Jos mahdollista männikkö kannattaa raivata näin ehkä yhdellä ylimääräisellä raivuulla. Kuusikkohan voidaan vetää jo kemera tiheyteen heti 2-3 metrisenäkin.
Usein kemera halutaan jo matalampaankin männikköön, niin itse olen ottanut silti männyn varovasti astetta tiheämmäksi silti niin, että asiakas saa tuen ilman työmaan hylkyä ja uudelleen raivauspakkoa. Kunhan runkoluku on 3000 ja alle.
Ongelma on että rehevällä pohjalla ei hyvälaatuista mäntyä saada, vaan luontaisesti mänty on karun kasvupaikan puu. Joten ne rehevät alustat ja notkot säästettäkööt kuuselle ja karuhko maaperä männylle. Yllättävän pahoihinkin kallio ja kivikko kohteille mänty kyllä juurensa saa asetettua.
Hirvien pelossa sitä kuusta onkin sitten tuputettu joka paikka täyteen ja itsekin joutunut istuttamaan useille alueille minne ikinä en kuusta laittaisi, vaan on selkeää männyn alustaa mutta kaavoihin kangistunut uudistusmetodi on hirvien takia usein vaikea muuttaa, koska parin vuoden kasvuaika tappio siemenkylvössä nähdään edelleen liian pitkänä.
"Onhan potti jo kasvanut metrin siinä ajassa" Niin, jos sitä ei ole syöty.
Parin vuoden viivytys 100 vuoden kasvatuksessa ei luulisi olevan ongelma. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
