Naakka

[PorinMatti]

[BR-FOX]

Juu,otsonikato....

[Juego]

Samalla lailla on korpit lisääntyneet, tänäänkin näin yhdellä orasmaalla +20korpin parven.
Tuosta naakasta on kyllä tullut varsinainen riesa, tuossa oman tuvan lähimetikössä tuhoutu joka ikinen rastaan ja ei koloihin pesivän pikkulinnun pesä, kiitos naakkojen.
Nyt tuohon jokivarteen tulee joka ilta semmonen 400 naakan mölysakki..
_________________

[Ollari]

Naakkahan on Suomessa kutakuinkin yhtä harvinainen kuin liito-orava. Voiko sitä nyt alkaa suojelun piiristä poistamaan...

[NoVoeHelevetti]

Parille tutulle tilalliselle ehdottanut ratkaisua naakkaongelmaan ennenkuin sitä syntyy. Naakkoja ei vielä ole noilla seuduin, mutta sen verran oppivainen elukka että kun ensimmäiset ilmaantuu niin joku peliliike kannattaa tehdä. Esimerkiksi hätistää ne ampumalla vaikka varis niiden joukosta, ja laittaa se kepin nokkaan näkyvälle paikalle. ..

[Proof_Tested]

Kyllä myös naakoille myönnetään poikkeuslupia. Luvat myöntää elykeskus hyvin perustellulle hakemukselle.

Meillä on luvat muutamalle turkistarhalle, missä naakat aiheuttavat monenlaista uhkaa ja vahinkoa. Poikkeusluvilla ei kuitenkaan ole tarkoitus saada naakkakantaa pienennettyä, vaan poistaa rohkeimmat yksilöt lentovahvuudesta ja tehdä tarhoista myös naakoille vaarallinen paikka.

[PSa/ent. Kytösavu]

Niitä ja kaikkia pesärosvoja pitäisi poistaa suunntelmallisesti ja laajasti.
_________________
pekka.salomaki(at)gmail.com

[fiulir]

[simppeli]

[Ke o]

proof testedille kommentoisin senverran, että E-P:llä voi olla rohkeita virkamiehiä lupia antamaan. Haimme Kouvolan virkamiehiltä lupaa suuremmalla joukolla syitä oli paljon, ei saatu lupaa. Täysin mielivaltaista tuottajien kiusaamista, olen todella pettynyt tähän suojeluhömppään!

[Proof_Tested]

[nkvd2]

Auttaisko parationi ......

[Wetzlar]

http://yle.fi/uutiset/kymmenet_sadat_ja_tuhannet_naakat_on_tutkittu__pilottihankkeessa_tulosten_aika/7995169

ja sama avattuna

Kymmenet, sadat ja tuhannet naakat on tutkittu – pilottihankkeessa tulosten aika
Seinäjoki oli pilottina kolmivuotisessa naakkatutkimuksessa. Kenttätyöt on saatu tehtyä ja loppuraportti valmistuu loppuvuodesta. Naakkavahinkojen torjunnassa pesäkolojen tukkiminen ennaltaehkäisynä on osoittautumassa toimivaksi. Ihmistä ja keinotekoisia valoja tai ääniä naakka ei säiky.


Seinäjoki oli pilottipaikkakuntana valtakunnallisessa naakkahankkeessa. Kolmen talven seurannan jälkeen hankkeen kenttätyöt on nyt saatu tehtyä ja on datan analysoimisen aika. Lopullisia tuloksia saataneen loppuvuodesta.

Suomen naakkakanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samoin kasvussa ovat olleet naakkojen aiheuttamat vahingot.

– Seinäjoen seudulla on tällä hetkellä yli 10 000 talvehtivaa naakkaa. Nyt toukokuussa ne ovat jo hajautuneet ja pesivätkin jo, eivätkä ole sillä tavalla läsnä kaupunkiyhteisössä kuin talvella, toteaa tutkija, projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä sanoo.
Ulosteita, pesiä ja meteliä

Tutkijat saivat naakkavahinkoilmoituksia noin 250 eri henkilöltä. Havaintoja naakkojen yöpymispaikoista saatiin yli sadalta henkilöltä Lahdesta ja Seinäjoelta.

Mari Pohja-Mykrän mukaan naakan aiheuttamat haitat luokiteltiin karkeasti kahteen ryhmään: elinkeinolle aiheutuviin, pääosin maaseutuympäristössä aiheutuviin ja kaupunkiympäristössä aiheutuviin haittoihin.

– Ulostehaitta on merkittävin tekijä kaupunkiympäristössä. Hygienia ja pelko tartuntariskistä, minkä uloste penkeillä tai esimerkiksi pensaissa voi aiheuttaa. Toisena savupiipun tukkiminen. Esimerkiksi naakan kevätpesintä (savu)piipussa on aika konkreettinen haitta.

Myös meteli nousi esille haittailmoituksissa. Naakka on yhteisöissä asuva lintu, joka viestii vilkkaasti – ja äänekkäästi – yhteisön sisällä.

– Esimerkiksi sen yöpymispaikalle asettumista edeltää tuntienkin pre-roosting -käyttäytyminen. Naakkaparvi velloo eli pitää meteliä, nousee ja vaihtaa paikkaa, taas kokoontuu ja hajoaa, Mari Pohja-Mykrä sanoo.

– Parvi hakee uuden paikan joka ilta. Se tekee analyysin siitä, missä on hyvä olla. Jos asetutaan puistoon ja teinipojat tulevat siihen mopolla pörräämään, parvi hakeutuu todennäköisesti muualle.

Maaseutuympäristössä naakkaparvi tekee nopeasti tuhoa marjapensaissa tai esimerkiksi omenatarhassa. Myös pyörörehupaalit voivat kärsiä naakkatuhoja.

– Pyörörehupaalien sijoittelulla voidaan vaikuttaa niiden todennäköisyyteen tulla rei'itetyksi. Alustavat tulokset näyttävät, että sijoittamalla paalit metsän reunaan, missä on niiden luontaisia vihollisia, voi tähän todennäköisyyteen vaikuttaa. Asuinrakennuksen viereen sijoittaminen taas ei ole uhka, päinvastoin. Naakat tykkäävät, että siinä on hyvä nokitella, Pohja-Mykrä sanoo.
Tuijottamalla lentoon

Naakkaparvia on kaupunkipuistoissa, yksittäisissä puissa ja ryteiköissä. Naakka käyttää kaupunki- ja maatalousympäristöä tehokkaasti hyväkseen.

– Suuri parvi tarvitsee tarpeeksi tilaa. Tiedämme, että suuret parvet suosivat hoitamatonta aluetta, tiheää ja aika matalaakin puustoa, pieneen ja keskikokoiseen (parveen) verrattuna. Ehkä suuressa parvessa luontainen vihollinen havaitaan hyvin eikä tarvitse olla niin korkealla, Mari Pohja-Mykrä sanoo.

– Naakka ei pelkää ihmistä. Sen paikanvalintaan ei vaikuta se, onko autoja tai kyseessä parkkipaikka. Naakka kokee olevansa melko turvassa ihmisten lähellä.

Pohja-Mykrän mukaan ihmisen kehittelemät mekaaniset vilkkuvalot tai esimerkiksi äänilähteet eivät toimi naakkojen karkottimina.

– Vaikka se, että kävelee puiston poikki, pysähtyy ja tuijottaa naakkaparvea, saattaa saada sen liikkeelle. Niin kauan, kun jäljitellään naakan luontaista vihollista, joihin ihminen ei kuulu, voidaan saada jotain tuloksia aikaan, Pohja-Mykrä sanoo. Esimerkkinä karkotteesta Mari Pohja-Mykrä mainitsee vaikkapa haukasta tehdyn suurikokoisen mallin, joka voisi toimia.
Sietokykyä tiettyyn rajaan asti

Yksi syy tutkimuksen aloittamiseen oli viime vuosina lisääntyneet naakkatuhot. Mari Pohja-Mykrän mukaan faktoja ovat kannan kasvaminen ja samalla naakkavahinkojen lisääntyminen sekä se, että haittojen ennaltaehkäisy on vaikeaa.

Pohja-Mykrä ei ota kantaa vahinkokorvauksiin liittyviin tekijöihin, mutta odottaa keskustelun naakoista ja niiden aiheuttamista haitoista jatkuvan.

– Sitä mukaa, kun naakkakanta leviää, leviää keskustelukin. Seinäjoki on hyvä esimerkki paikasta, jossa kannasta keskustelu on ollut vilkasta viimeiset viisi vuotta.

Naakka tarvitsee Pohja-Mykrän mukaan ihmisen tarjoamaa ympäristöä, ja tutkija uskookin, että kannan kasvu jossain vaiheessa rajoittuu.

– Ei sinne mahdu määräänsä enempää lintuja, Pohja-Mykrä sanoo.

– Jos tiedetään, että naakka viihtyy maatalouskeskuksissa, pihan korkeissa puissa, ei kukaan voi ehdottaa, että sen takia täytyy pihan puut kaataa. Ihmiseltä täytyy edellyttää tiettyyn rajaan asti sietokykyä, ja myös ymmärtää, että se voi tulla täyteen jossain vaiheessa.
Ennaltaehkäisynä kolot tukkoon

Naakkavahinkojen vähentämisessä Pohja-Mykrä painottaa ennaltaehkäisyä esimerkiksi siten, että naakan pesimiseen sopivat kolot tukitaan tehokkaasti. Reputtamalla naakkoja tutkijat seurasivat niiden liikkumista pesinnän jälkeen.

– Pesinnän jälkeen esimerkiksi Seinäjoella linnut eivät liikkuneet kauaksi pesistään, jolloin vahingot tapahtuvat varsin lähellä. Estämällä pesiminen voidaan ehkäistä vahinkoja ennalta, Mari Pohja-Mykrä sanoo.

Lintujen hävittämiseen tappamalla hän ei usko.

– Tappaminen on pelote ja silloin ihmisestä tulee pelottava naakalle, mutta en näe tätäkään tietä. Pistemäisesti voi olla aika tehokas toistettuna, mutta laajassa mittakaavassa ei ratkaisu löydy sieltäkään.
_________________
- näillä mennään -

[Ollari]

Jännää jos ei laajassa mitassa naakkojen tappaminen (ja riittävän laajassa mitassa vähentäminen) vähennä vahinkoja. Voi olla toimittajankin huonoa ulosantia tuo. Tokihan pienimuontoinen pyynti ei naakkakantaan vaikuta ja sitä kautta tuskin vahinkoihinkaan ja poikkeusluvilla tapahtuva pyynti on aina varmasti pientä.

[Wiltord]

Ampuminen ainut keino hillitä kannan kasvua. Pesäpaikkojen tukkiminenkin siirtää ongelman muualle, koska kyllä ne jostain pesän paikan kattelevat. Jos ei muualta niin, kuten toisessa naakka aiheisessa viestiketjussa joku kertoi, vaikka telkänpöntöstä.

Eli tuosta kannattamaan. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1248