Latvalintujen ampumamatkat

[Sämpy]

Luodilla ja toisella luodilla ei tässä tapauksessa ole sellaista painoeroa kuin paperiarkilla ja Metsästäjä-lehdellä. Paperiarkki ja lehti tippuvat lyhyen matkan yhtä nopeasti, mutta hetikohta sen viiden gramman arkin vauhti lopettaa kiihtymisen kun lehti vielä kiihtyy. Eli maassa on nopeammin lehti. Paperiarkin "ballistinen kerroin" on niin huono, ettei se tässä oikein sovi hyväksi esimerkiksi ihmisen rajallisen aistimaailman vuoksi.

Mutta jos pudottelette samankokoista rauta- ja lyijykuulaa, niin niissä ette saa eroa mitattua omilla aisteillanne.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[NOPPELI]

[Vortex]

[Sämpy]

No mutta eihän pöljille voi heti mennä kaikkea kertomaan

Homma lähti tästä Nikitan väitteestä:

Esim. ammuttaessa yhtänopeilla, mutta luotipainoltaan erilaisilla patruunoilla on raskaamman luodin lentorata kaarevampi kuin kevyemmän

Tämä on aika yleinen uskomus ja perustuu juuri tähän lyijy/höyhen-vertaukseen. Päin persettä se silti on. Kaikilla kappaleilla on sama putoamiskiihtyvyys painosta riippumatta. Jos minä heti alusta olisin kovin monimutkaisesti alkanut selittämään, niin eihän se olisi mennyt jakeluun. Esim. tarkalleen ottaen putoamiskiihtyvyyden arvo riippuu korkeudesta, luoti ei tipu maahan vaan Maa ja Luoti törmäävät toisiinsa, sitten on vielä Kuun vetovoima.......
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[kahtto1]

Eli siis kaksi samanmuotoista, mutta eripainoista kappaletta putoavat yhtä nopeaa vähän aikaa. Kappaleen tiheys vaikuttaa sen verran, että mitä tiheämpi kappale, sitä kauemmin sen vauhti kiihtyy. Esim. kevyen styroksipallon suurin mahdollinen putoamisnopeus on pienempi kuin saman kokoisen lyijypallon.

[Antonov]

Nykyisillä fysiikan opettajilla on jo käytössä tyhjiösäiliö, jossa on helppo havainnollistaa kappaleen putoamisen ja ilmanvastuksen merkitystä. tyhjiössä kaikki kappaleet putoavat muodosta ja koosta huolimatta yhtä nopeasti. Normaaliolosuhteissa eli ilmassa, jota hengitämmekin ilmanvastuksella on huomattava vaikutus.

Jos luoti ammutaan esim. 160 cm korkeudelta vaakatasoon, ei luodin putoamismatkalla alaspäin ilmanvastuksella ole luodinkokoiseen ja painoiseen esineeseen juuri merkitsevää vaikutusta. Eli kaikki luodit nopeudesta ja painosta riippumatta ovat käytännössä yhtä aikaa maan pinnassa.

Sen sijaan luodin etenemissuunnassa ilmanvastus vaikuttaa merkittävästi luotiin. Mitä parempi ballistinen kerroin (johon vaikuttaa mm. luodin ilmanvastus) sitä hitaammin luodin vauhti vaakasuunnassa hidastuu. Samalta korkeudelta ammutuilla luodeilla on käytännössä sama lentoaika, mutta nopeampi ja ballistisilta ominaisuuksiltaan parempi luoti kerkiää samassa ajassa kauemmaksi. Eli lentorata on tällöin suorempi.

[Nikita]

Alkuperäinen väite taisi olla silloin siitä luodin tulosuunnasta, tosin sittemmin se karkasi hieman muuallekin.

Mutta: Tunnustan rehdisti, Sämpy on lukenut fysiikan kurssinsa paremmin kuin minä, joten myönnän olleeni väärässä painonja sitä kautta putoamiskiihtyvyyden suhteen. (tarkistin asian omista fys. kirjoista)

[jinok]

.308 50-350m
.222 50-250m
.12 2-50m
yks teeri tipahti ~330metriin viime vuonna 308:lla matkaksi arvioin jotain 250metriä mutta silti se lintu pitkän tähtäyksen ja luodin lentoradan arvioimisen jälkeen osui lintuun Sako Range 8g kokovaipalla.
_________________
-Rottajalaka prkl!

[guide]

Tuossa kun aikaisemmin oli puhetta 222:en ja 308:n suuresta erosta sivutuuliherkkyydessä niin Lapuan latauskirjan mukaan sitä on 6 m/s tuulella 100:lta metriltä alle 1 cm ja 200:lta metriltäkin alle 2 cm. Eli ero normaalin hajonnan sisään jää.
Tuo nyt tehdaslatauksilla ja normaaleilla kokovaippaisilla. (3,6 g ja 8g)
Sama tulos myös 30-06:lla.

[Erä-Jorma]

Onkohan kukaan muu huomannut kuin minä, että tämä keskustelu on vähän karannut alkuperäisestä topicin aiheesta. Siinä oli jotenkin siihen suuntaan että millä ja miltä matkalta ammutte/kokeilette lintuja, missään ei ollut puhetta millaisesta kulmasta luotinne osuu lintuun tai onko luotinne minkälaisessa liikkeessä kun se osuu lintuun jne. jne. Harmittaa vain kun itse mielenkiinnosta haluaisi seurata aihetta ja saada tietää IHAN OIKEASTI kuinka kaukaa ihmiset yleensä lintuja ampuvat ja sitten topicci muuttuu ihan täydeksi PIIP jauhamiseksi. VOITAISIINKO PALATA ALKUPERÄISEEN AIHEESEEN, KIITOS!i
_________________
Jos kynsien alta ei löydy verta, likaa ja öljyä; se on amatöörien puuhastelua

[Loikka]

Matkat joilta lintu on tullut reppuun vaihtelee 20-350 metrin paikkeilla. "Pakko" on välillä yrittää matkoille +250 m, yleensä jos on tyyni keli ja laaseri mukanan niin tuoltakin se lintu reppuun tulee. Niin ja jos kovemmin tuulee niin ei tuolla lintujakaan ole missä jahtailen.

Kiväärillä kuitenkin omissa metsästyspaikoissani tiedän että osuuko vai ei. Linnun lentoa näkee satoja metrejä laukauksen jälkeen. Niin ja osumasta ei ole linnut pitkälle lennelleet...

Jokainen hoitakoon linnun reppuun omien taitojensa mukaan! En kiellä sitä ettenkö olisi itse ampunut joskus ohi -se joka kieltää niin ei ole montaa lintua ampunut!

Niin ja kivääri jolla lintuja jahtailen on custom Lakelander/Loppo productiuon .243 win

[fox_1]

Itselläni on myös 22-250, johon lataan itse panokset.

Viime syksynä lyhyin pudotus n. 100m ja pisin mitattu pudotus 380 m. Mitattu (kartta/gps/askel) ennätys muutaman vuoden takaa 408 m.

Alle 100m ampumisia yritän välttää koska en ole saanut asetta käymään kunnolla riittävän hitailla latauksilla. Olen käytännössä todennut että jos 5,7mm luodin nopeus on osumahetkellä lintuun kovin paljon yli 700m/s niin tekeepi aika pahaa jälkeä ja pataan pantavaa ei juuri jää.

Itse metsästyksessä käytän kolmea eri nopeuksista latausta, joiden ballistiikan tunnen tarkaan. Laseretäisyysmittaria en toistaiseksi ole hankkinut ==> pitää jättää linnuillekin pieni mahdollisuus

Pitkille matkoille on mukava ampua mutta se vaatii paljon harjoittelua, aseen ja ballistiikan tuntemista sekä hiukan hyvää tuuria.

[Latvalinnustaja]

itellä lyhin matka viime syksynä 22-250 oli noin 30metriä. olin juuri tähtäämässä teertä noin 200m, ja se lähti lentoon ja istui aivan haulikkohollille. ei muuta kuin ristikko kaulan tyveen ja puristus. samanlainen reikä kun 100-200m ammuttaessa. ampumamatkana pyrin pitämään noin 100m, 2-3 kertaa viime syksynä kokeilin 250-350 ja kerran tipahti. eli saapi niitä lintuja niillekkin matkoille jos vain hyvissä olosuhteissa kokeilee.

[vilijonkka]

Allekirjoittaneella linnustuksessa käytössä 22-250. Pisin matka matka, josta yleensä lähden edes kokeilemaan pudotusta on 200m.

Tuulisella kelillä max 150m, tosin joskus ahneuksissaan tulee tuulellakin joskus kokeiltua tuonna pariin sataan.

Yleensä teertä syyssoitimelta jahdattessa pyrin sijoittumaan siten, että ei tarvi ampua yli 150m (maasto tietysti antaa omat rajoitteensa tähän).

Tuolla "isolla viisseiskalla" olen huomannut alle 100m matkalta ammuttaessa lihahävikin kasvavan välillä suhteettoman suureksi, lieneekö luodin nopeus syynä.