Latvalintujen ampumamatkat

[MtJ]

Olen antanut itselleni kertoa ja totuutena pitänyt, että 200 metrin matkalta luodin kärki on vaakalinjaan nähden vain joitakin asteiden osia kallellaan johonkin suuntaan. Pl. vakautumattomat luodit, jotka ovatkin kokonaan eri juttu ja taitavat heitellä osumiakin mihin sattuu..

Täytynee laittaa kuvaa vielä siitä, miltä näyttää .222 tyynellä kelillä matkan ollessa 200m. Kunhan ehdin radalla taas käymään, voi siinä vierähtää kuukausi tai jopa kaksi. Vaikuttaisi siltä aiempien kasojen perusteella tulevaisuudessa, että hiukan aikaa menee tuon .308sin kanssa metällä juostessa, vaikka viime vuosina onkin tullut enemmän saalista .222lla.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Antonov]

Tällaisia "kallistumia" vastaan rihlat aiheuttavat luodille pyörimisliikkeen, joka vakauttaa luotia (erilainen rihlannousu eri nopeuksisille luodeille...) Luodin ballistiset ominaisuudet vaikuttavat myös lentoominaisuuksiin. Huonot luodit, jotka eivät ole symmetrisiä tai esim. lyijykärki, joka on kolhiutunut vinoksi aiheuttaa helposti poikkeamia lentorataan.

Elikkä, jos pääsisit luodin selkään piipunsuulla, olisi tukka taatusti putkella vauhdin vuoksi ja pian pää sekaisin pyörimisliikkeen seurauksena. Väliin laskisit puolukoita ja pian ihmettelisit kuu-ukkoa

[Nikita]

Sämpylle:

Niin, se luodin lentoratahan on tietääkseni kaareva, pidemmillä matkoilla (yli 75 m) luoti on ohittanut lakipisteensä, jolloin se TÄHTÄYSPISTEESEEN NÄHDEN TULEE YLÄVIISTOSTA. Raskaammalla luodilla jyrkemmästi kuin kevyemmillä, jos et minua usko, niin voit tarkistaa tämän vaikka www.lapua.com sivuilta...

Vai onko teilläpäin luodin lentorata täysin suora tai alhaalta ylöspäin kaareutuva? Toki mainistemissasi tilanteissa luoti tulee yläviistosta myös...

Luultavasti tiedät mitä tarkoitin, mutta joillakin on aina pakko saivarrella...

Rihlauksesta sen verran vielä, että luoti voi tosiaan osua n. 100 metriin kohtuuhyvin tauluun, vaikka rihlauksessa olisikin jokin "orkonen", joka kääntää sen poikittain. Monesti ongelmat ilmenee juuri tästä pidemmillä matkoilla.

[Nikita]

Eli vaikka ammut lintua maasta puuhun vaikkapa 200 metriin, on lluodin lentorata sellainen, että se tulee "kärki" hieman viistosti tähtäyspisteeseen, eli "yläviistosta". Tuliko tarpeeksi sekavasti?

[teol]

Itsekkin epäilen että jotain häikkää on rihloissa. Sen huomaa Nopeilla latauksilla. Tod.näk luoti kahlaa läpi rihlojen varsinkin !&%¤# piipussa.

[Sämpy]

Ensinnäkin luoti tulee tähtäyspisteeseen nähden yläviistosta korkeintaan muutamien asteen sadasosien kulmassa (lentoratakuvaajien tuijottelu antaa hieman väärän kuvan mittasuhteista). 7,62:lla ja 222:lla ei tässä suhteessa ole mitään käytännön eroa. Siksi toisekseen kaarevampi lentorata vaikeuttaa osumista eikä helpota kuten väitit. Ja kolmanneksi luodin paino ei vaikuta suoraan asiaan, niin että raskaampi tuottaisi kaarevamman radan vaan lähtönopeus ja ballistinen kerroin.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Nikita]

On 222 ja 7.62 sen verran käytännön eroa, että ns. 5,7 luoti on tuulelle herkempi kuin 7.62. Siinä olet oikeassa, että ballistinen kerroin vaikuttaa lentorataan, mutta kyllä luodin painollakin on fysiikan lakien mukaan suoravaikutus luodin lentorataan. Esim. ammuttaessa yhtänopeilla, mutta luotipainoltaan erilaisilla patruunoilla on raskaamman luodin lentorata kaarevampi kuin kevyemmän. Jyrkkyyteen sitten vaikuttavat ne luodin Ballistiset ominaisuudet.

[Sämpy]

Mitä fysiikkaa se Nikita on opiskellut? Oliko se Galilei, joka pudotteli palloja Pisan tornista ja totesi, että samankokoiset tippuvat yhtä nopeasti maahan riippumatta niiden painosta?

Jos kaksi samanmuotoista ja eripainoista luotia ammutaan yhtä suurella nopeudella, raskaampi lentää suorempaan.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Vortex]

[Sämpy]

Ai Galilei pudotteli palloja tyhjiössä? Miten se hengitti siellä?

Vortex ja Nikita menevät nyt kiltisti opiskelemaan fysiikkaa ja tulevat sitten kommentoimaan uudestaan
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Vortex]

[Sämpy]

Höyhen ja kilon lyijypallo on vähän eri asia kuin kaksi samankokoista palloa, koska edellisten ilmanvastukset on erisuuret. Vaikka tuli yliopistossa aika monta opintoviikkoa suoritettua fysiikkaa (kiitettävin arvosanoin ), niin nämä asiat tuli lukiossa selviksi.

Kaksi palloa, samankokoisia eli samat ilmanvastukset. Putoamisliike noudattaa kaavaa:

x=1/2*gt^2,

kun paikan alkupiste ja alkunopeus valitaan nollaksi. Mistä tuosta lausekkeesta Vortex löytää massan eli mitä vaikutusta sillä on?

Kun kaksi samanmuotoista mutta eripainoista luotia ammutaan samalla alkunopeudella, raskaampi lentää suorempaan koska se menettää hitaammin nopeuttaan. Jos ette usko, niin heittäkää vaikka pientä kiveä ja samankokoista styroxpalloa ja katsokaa kumpi lentää kauemmas.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Vortex]

Miettii...
_________________

[Latvalinnustaja]

luulen vain että vortex ja nikita sekoittaa voiman ja massan keskenään.
ei ole ollenkaan sama että samalla aseella ja ruutimäärällä ammutaan kaksi luotia, vaikka 5g ja 10 g luodit. silloinhan luonnollisesti kepeämpi
lentää suorempaan (ei välttämättä, riippuu patruunan koosta ja voimasta). mutta silloin myös käy niin,että raskaampi lentää hitaampaa, koska kepeämmän luodin liikuttamiseen tarvitaan vähemmän energiaa. mutta tässähän oli kyse että kaksi luotia ammutaan samalla nopeudella, vaikka kumpikin lähtee piipun suusta 900m/s
silloin on takuuvarma että se raskaampi lentää pitemmälle ja suorempaan. tästähän tässä oli kyse eikö? saattaa kuulostaa monimutkaiselta mutta ihan sama minulle.

[NOPPELI]

Minäkin sekaannun tähän..
Sen tajuan että raskaampi luoti menee kauemmas kuin keveämpi jos lähtönopeus on sama.

Mutta mutta..
Jos pudotetaan höyhen ja höyhenen muotoon valettu tinaköntsä samaan aikaan samasta korkeudesta normaalioloissa, tina tulee alas nopeammin ja tämä on taivahan tosi.
_________________
:::Airborne-Texasrangers:::