Sorsajahdin aloitus 2013

[tERÄsMIES]

Itsekkin tuli ruokittua joitakin vuosia sitten karulle järvelle, jolloin sai metästettävän kannan aikaiseksi, mutta ei sieltä silti kymmeniä lintuja päivässä otettu. Hienoa, että joillakin on hyvät ruokintapaikat ja paljon lintuja, mutta jos useita kymminiä lintuja ampuu päivässä niin olis syytä pitää turpa kiinni niistä saalismääristä, koska: a kateelliset b lintubongarit yms... ihmiset alkavat kohta voimakkaasti ajaa ruokinta kieltoa, mikä on ollut monesti tässäkin ketjussa esillä.

Tottahan se on, että ruokinnalla saadaan aloitukseen paljon lintuja, mutta fakta on myös se, että sosat lähtee aiemmin muuttamaan. Yhden sinikon sain aloituksessa pohjoissavosta, järveltä jossa on ruokittu koko kesä, ja oli niin paksussa karvassa, että hyvä jos sai ilman hohtimia kynittyä ja rinnan päälläkin oli monen millin rasvakerros.

Tällä suomalaisella yhteiskunnalla kun on tarve kieltää kaikki "hyvät" hommat, niin on varmaa, että ruokintakin on kohta liipaisimella jos ne onnekkaat joilla sitä on mahdollista harrastaa eivät pidä suutaan kiinni saalismääristä.

Yksi asia vielä. Niiden joilla on mahdollista pitää ruokintaa, soisi pyytävän myös muita saman kylän jannuja jne... mukaan porukkaan niin kustannukset ja ruokinnan vaivakin puolittuisi ja mikä parasta kateellliset vähenisivät, kun kaikille olisi mahdollista osallistua ruokinta rinkiin, ja varmasti muutoinkin saatais yhtenäisempään rintamaan mettämiehet, ainakin paikallisesti. Minä jos parin vuoden sisällä suunnitelmissa onnistun, niin kaakon kulmalla on kohta jonkunlainen kosteikko ja ruokinta, jonne on kaikilla halukkailla mahdollisuus tulla jahtaamaan, kunhan osallistuu talkoisiin, mutta siitä toteutuessaan myöhemmin lisää...

t teris

nimim: "toivottavasti kohta kosteikon omistaja"
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö

[timhoe]

Tuossa vaan itselle tulee mieleen se, että kun kaikesta muusta jahdista voi ihan rehdisti ilmoittaa kaatomäärät ja sen miten on toimittu, milläkin porukalla ja missä olosuhteissa, niin sinällään tuntuu jännälle ettei yhdestä sorsajahdista sitten aikuiset ihmiset "ilkiä" kertoa et miten homma oikein meni. Tämä siis ei ole edelliselle kirjoittajalle missään nimessä kohdennettu kommentti, vaan ihan yleistä ajatuksenjuoksua teemaan liittyen, koska tuota samaa olen kuullut aiemminkin.

Nähdäkseni ei ole olemassa mitään järjellistä syytä ruokintojen kieltämiselle, niin kauan kuin toiminta yhdistyy esim. pesintäolosuhteiden parantamiseen/kunnostamiseen ja alueen pienpetokantojen kurittamiseen. Esim. joku kunnolla mietitty kosteikkoprojekti, joka tarjoaa vesilinnuille hyvät olosuhteet pesintään ja riittävästi ravintoa, suojan minkeiltä, ja jossa tapahtuva metsästys on kontrolloitua, vastuullista ja päivänvalon kestävää, olisi mitä ihanteellisin asia. Tuollaisia pieniä kosteikkoprojekteja yms. toivottaisin tervetulleeksi ihan milloin vain. Hienointa olisi jos noita saataisiin samallekin alueelle useempia, jolloin ei tarvitsisi tehdä mitään yhtä isoa massakohdetta, vaan hajautetusti ympäri isomman alueen. Näille projekteille osoitan kaiken tukeni ja apuni, soramonttulahtareille sen sijaan näytän lähinnä henkistä keskisormea.

[tee666]

Minulle metsästys on aina ollut "avointa" toimintaa, josta voin kaiken julkisesti kertoa. Tässä perspektiivissä tälläinen salailukulttuuri kuulostaa vähän oudolle.

[Vilho Robert]

Hyviä ja kauniita ajatuksia timhoe. Olen samoilla linjoilla. Tyly totuus omasta kokemuksesta osoittaa tuon ajatuksen kuitenkin haaveeksi näin yleisellä tasolla. Tunnen/tiedän noin 30-40 ruokkijaa ja nämä kaikki menevät tuohon timhoen henkisen keskisormen kategoriaan.

[tERÄsMIES]

[Lahtinen]

Itse olen ollut aloituksessa 30 vuotta samalla vesistöllä. Tuona aikana olen keskustellut alueella vielä pidempäänkin sorsastaneiden kanssa, esimerkiksi nyt aloituksen alla.

Aika mielenkiintoinen näkemys oli se, että rajun umpeenkasvamisen seurauksena vesistön ravinnontuotto ja samalla myös pesintäolosuhteet menivät siihen kaareen, ettei se sorsia houkutellut. Ruokinta oli itse asiassa ainoa mahdollisuus, jolla alueella sorsastus esimerkiksi aloituspäivänä saatiin pidettyä jotenkin mielekkäänä. Muutaman ensimmäisen tunnin aikana alueella sorsastaville tuli ungefäär 1-3 hollia.

Samanlainen ruokinnan positiivinen ilmiö näkyy seurassamme kyyhkysen osalla. Kyyhkynen oli vuosikymmeniä erittäin marginaalinen riistalintu. Meilläpäin ei juurikaan viljapeltoja ole, vaan pellot ovat vähiinpäin rehuna. Aikoja sitten nuoret kaverukset aloittivan kyyhkyn ruokinnan ”salaisessa paikassa” seuran alueella ja nopeasti huhut kiersivät:”Ampuivat perkle kuulemma ainakin sata kyyhkyä aloituksessa”. Hommaahan paheksuttiin voimallisesti, koska aikaisemmat aloituksen saaliit olivat hommaan perehtyneillekin olleet muutamia lintuja.

Vaan kieltämisen sijaan moni lähti väkertelemään omaa kyyhkynruokintaa ja kyyhkysestä on tullut merkittävä ja metsästyspainetta hyvin kestävä saalislintu seuran alueella. Mielestäni tämä kehitys on ollut pelkästään positiivista.


Mutta kaipa kaikki hommat voi tehdä asiallisestikin tai sitten ei.

Mutta eikös se sorsien ruokatilanne tilanne ikäänkuin normalisoidu, jos rajallisella alueella on useita ruokintoja? Verrattuna siis siihen, että alueella on yksi massiivinen ruokinta, johon viedään viljaa traktorin kauhallinen viikossa.

Eli ruokintahommasta on tullut jonkinmoista ”pakollista kilpavarustelua”, jos alueella halutaan pitää metsästysaikana jonkinmoista sorsaliikennettä yllä.

[Vilho Robert]

Olisi kyllä mukava nähdä vielä yksi syksy ilman ainuttakaan ruokintaa... Täällä on luonnostaan hyvät ruoka ja pesimäpaikat, joten lintuja varmaan olisi ihan kuin silloin vanhoina hyvinä aikoina. Tuskin tuo pesivien määrä pienenisi kun ei niitä nytkään kukaan täällä keväällä ruoki.

Olisi mukava jahdata parveutumattomia sorsia, jotka kiertelisivät järvillä etsien särvintä rasvakerroksen kasvattamiseen. Kaikki pääsisivät nauttimaan tuosta metsästyksestä, kun muutto ei käynnistyisi liian aikaisin. Ennen se käynnistyi tuossa syyskuun alussa, jolloin oli ensimmäiset havainnot noista isommista sorsaparvista.

2000-luvun alussa oli kovempia aloituksen iltalentoja ilman ainuttakaan ruokintaa kuin nyt on noilla alueen parhailla ruokintapaikoilla.

Ei aika mennyt koskaan palaa...

[Raatokärpänen]

[EsaP]

Niin mikä sitten on asiallinen kosteikkoprojekti? Oja tukkoon ja kaivurilla maata sen verran pois, että siihen muodostuu lampi? Ei tuollainen mun mielestäni ole vielä mikään kosteikko. Ojat tukkoon ja nostetaan kuivatetun järven veden pintaa niin paljon, että sinne muodostuu ainakin muutaman hehtaarin vetinen alue. Otetaan EU:lta tuet kyytiin ja katsellaan kun sorsanpojat etsivät hyönteisiä ja vesikasveja ravinnokseen. Tuo on mun mielestäni kosteikko. Oikea kosteikko elättää linnut ilman jyviäkin. Suomessa on vaikka kuinka paljon noita kuivatettuja järviä ja umpeenkasvaneita kosteikkoja. Nämä kun laitettaisiin kuntoon, olisi meillä lintua jokaiselle ilman mitään jyväkasoja. Jenkit teki sen luonnonsuojelijoiden kanssa yhteistyössä. Näissä projekteissa tuppaa vaan olemaan puutetta talkooväestä. On paljon helpompi leventää se oja ja tuupata jyvät sekaan. En vieläkään oikein hahmota tätä hommaa, että miten se on parempi sorsalle pesiä savikuopassa kuin siinä lähellä olevassa järvessä.
_________________
Tämmöst tänään ja huomenna sitte jotain ihan muuta.

[tee666]

[tapmar]

Vähän myöhässä tulee tarina sorsajahdin aloituksesta, mutta kuitenkin:
http://www.tapiolantakamailla.com/2013/08/sorsajahdin-aloitus-2013.html
_________________
http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja

[Raatokärpänen]

Esap kyselee kosteikon määritelmän perään. Kaivettu savikuoppa tai pelkkä ruokinta eivä ole mallikosteikkoja, kuten Esap epäilikin.

Informaatiota kosteikkojen luomisesta, hoitamisesta, myös metsästykseen käytettävästä ravinnosta on suomenkielelläkin paljon. Mallikosteikoista on kuvia ja speksejä. Suomessa on määritelty kosteikostrategia. Sitä vedetään yhdessä Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston ja Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Vastaavia projekteja on ympäri läntistä maailmaa, esim duck.org.

Tiedon lisäksi on kosteikkojen Life+ hankkeeseen sitoutuneita ohjaavia asiantuntijoita. Eli jos vaan löytyy halua ja maata/vesistöä niin apua saa.

Käsikirjaa löytyy muodossa http://www.epaper.fi/reader/?issue=11249;456dc1d4eb0c8876abb7410a9c43eb16

Talkooväkeä ei tosiaan vaivaksi asti löydy, sen paremmin perustamis- kuin ylläpitovaiheessa. Valmiille olisi tulijoita pilvin pimein.

Mitä tulee ruokintaan, niin houkutusvaikutus tulee huomattavan vähäisellä vaivalla ja määrällä, kun muut asiat kunnossa. Mitään lauttoja ei tarvita, puhumattakaan tonnin kuormista. Pääasiallinen ravitsemus tulee tuolloinkin luonnon puolesta.

Jos lahtaaminen on se kantavin periaate kieltää minkäänlainen ruokinta, niin hyvin voitaisiin kieltää mm kanalinnun suokuvastus.

[myllypa]

Pakko kai se on ottaa kantaa tähänkin.

Täällä sorsastuksenruuhkasuomessa ruokintoja on enempi kuin paljon. tyypillinen ruokkija kantaa 100-1000kg viljaa per jahti kausi johonkin paikkaan x. Kaikilla ruokkijoilla käy lintuja laumoittain ennen jahtia, alotuksessa suurin osa vetää vesiperän tai ainakin odotuksiin nähden suuri pettymys. Viljat menee riistan hyväksi 6-1.

Alueilla missä sorsastuspaine on pieni ja ruokintaa vähän, saattaa yksi ruokintapaikka muuttua lahtauspaikaksi.
_________________
Aina ei voi voittaa

[JSP]

[heiluri]

Sehän se on ruokinnan ainoa tarkoitus,vai meinaako joku että porukka ostaisi ja rahtaisi satoja,tai jopa tuhansia,kiloja viljaa vain lintukantoja hoitaakseen?
Ruokinnassa houkuttelee nimenomaan juuri pyynnin helppous.
_________________
Kertalaakiyhdistys