Aseaiheisia lakialoitteita Jussilta

[Wikke]

[VihtarinUkko]

[Runqvist]

[hra48]

Jussi Halla-ahon (ps) tekemät aselakialoitteet ovat olleet eduskunnan lähetekeskustelussa josta ne ovat edenneet hallintovaliokuntaan.

http://riistalehti.fi/Keskustelu/aihe/aseaiheisia-lakialoitteita-jussi-halla-aho-ps/?view=all

“16/2013 vp
16. TORSTAINA 28. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02
3) Laki ampuma-aselain 6 §:n muuttamisesta
Lakialoite
Keskustelu

Jussi Halla-aho /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ampuma-aselain 6 § erottelee omaksi kategoriakseen sellaiset ampuma-aseet, jotka käyttävät reunasytytteistä 22-kaliiperista patruunaa. Niitä kutsutaan pienoispistooleiksi, pienoisrevolvereiksi ja pienoiskivääreiksi. Ryhmittely perustuu siihen, että nämä niin sanotut pienoisaseet ovat teholtaan ja siten tuhovoimaltaan huomattavasti vähäisempiä kuin muut ampuma-aseet. Pienoiskiväärin luoti kehittää 150-250 joulen energian. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että rynnäkkökiväärin luodin energia on 2 000-2 500 joulea ja täysitehoisen metsästyskiväärin energia 3 500-4 000 joulea.

Nykyinen ampuma-aselaki on tältä osin vuodelta 1998. Sen jälkeen markkinoille on tullut uusia reunasytytteisiä 17-kaliiperisia patruunoita, joiden luoti on pienempi ja kevyempi kuin 22-kaliiperisessa patruunassa ja jotka teholtaan asettuvat sen kanssa samaan ryhmään. Nykyinen laki ei tunnista 17-kaliiperista reunasytytteistä patruunaa käyttäviä ampuma-aseita ja kaipaa sen vuoksi päivitystä.

Tämä lakialoite on luonteeltaan puhtaasti tekninen. Se on tarpeen paitsi johdonmukaisuuden lisäämiseksi myös siksi, että se eräissä tapauksissa yksinkertaistaa lupakäytäntöjä. Aloitteessa esitetään pienoisaseen määritelmää laajennettavaksi siten, että niihin kuuluvat paitsi 22-kaliiperista myös 17-kaliiperista reunasytytteistä patruunaa käyttävät aseet.

Arvoisa herra puhemies! Muista käsittelyssä olevista lähetekeskustelussa olevista aloitteista käytän erikseen esittelypuheenvuoron.

Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Olin valmistautunut siihen, että edustaja Halla-aho, joka on tehnyt viisi erittäin hyvin valmisteltua ja perusteltua lakialoitetta, olisi esitellyt kaikki yhteen syssyyn, mutta käyhän se näinkin.

Leimaantumisen pelosta huolimatta sanon, että on erinomainen asia, että kansanedustajista löytyy henkilö, joka haluaa ja kykenee ruotimaan hyvin yksityiskohtaisesti ja nimenomaan harrastajien näkövinkkelistä läpi aselain puutteet. Muistelen tätä viime kauden aselakikeskustelua, ja pitää sanoa, että tämän vajaan kolmen kauden aikana, mitä minä olen ollut eduskunnassa, niin se aselaki oli huonoimmin valmisteltu lakialoite, hallituksen esitys, ja en muista, oliko siinä montakaan pykälää, joita ei olisi täällä eduskunnassa muutettu, ja kuitenkaan eduskunnan tehtävä ei ole kirjoittaa lakeja uusiksi.

Mutta joka tapauksessa tämä perustelu on hyvin pätevä luokittelun korjaamisen suhteen ja nimenomaan siitä syystä, että kyse on todennäköisesti teknisestä ongelmasta ja sen korjaamisessa ei pitäisi olla kauhean isoa ideologista tai muutakaan syytä. Vertaan tätä siihen, että jos kiväärikaliiperisessä aseessa… Otetaan vaikka normaali hirvikaliiperin kivääri 308 ja verrataan sitä vaikka yleiseen lintuluodikkoon 5,7:ään, niin 5,7:llä tietenkin patruunoista riippuen on useimmiten suurempi lähtönopeus, lentonopeus, mutta sitten 308:lla on totta kai isompi iskuenergia. Eli erittäin hyvin perusteltu lakialoite.

Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Aselain muutoksia tuli paljon voimaan viime hallituskaudella, ja niihin viitattiin edellisessä puheenvuorossa ja aiemmissakin puheenvuoroissa ja myös niihin muutoksiin, joita täällä eduskunnassa tehtiin. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin ainakin osa juuri niistä muutoksista, joita eduskunta teki, ollaan nyt palauttamassa ja muuttamassa itse asiassa siihen muotoon, missä niitä hallitus alun perin esitti, muun muassa näitä lääkärille asetettuja velvollisuuksia tai oikeuksia – jos oikein olen ymmärtänyt – nimenomaan tarkastetaan takaisin siihen suuntaan, mitä hallitus silloin esitti.
Pidän erittäin hyvänä, että edustaja Halla-aho, joka asian tuntee hyvin, on tehnyt nämä lakialoitteet, ja toivon, että ne otetaan arvoiseensa käsittelyyn nyt tätä voimassaolevaa aselakia tarkasteltaessa. En osaa ottaa niihin itse kantaa, enkä edes yritä. Luotan edustaja Halla-ahon osaamiseen siinä, ja olen varma, että myös ministeriössä ne tarkistetaan ja käydään läpi, mutta toivon, että se tehdään huolella, sillä tiedän itse edustaja Halla-ahon erittäin asiantuntevaksi tässäkin kysymyksessä.

Arvoisa puhemies! Yksi asia, jonka haluan tähän pöytäkirjaan nostaa ihan siltä varalta, että nämä luetaan. Tätä korjaustyötä ja uudistustyötä nyt tehtäessä on aseiden näyttövelvollisuus. Minun mielestäni tuntuu varsin erikoiselta, että tänä päivänä, kun ostat aseen, sinulla on 30 päivää aikaa käydä näyttämässä se poliisiasemalle. En ole löytänyt yhtään muuta maata, jossa kannustetaan ihmisiä kävelemään kaupungilla aseiden kanssa näyttämään sitä asetta poliisille. Täällä oleva poliisi, edustaja Hongisto, [Hongisto näytti peukkua Heinoselle.] varmasti ymmärtää niistä aseista, mutta kaikki poliisit eivät ymmärrä, ja sitten siellä ihmetellään vain, että onpa kaunis ase, ja sen jälkeen laitetaan nimi paperiin ja lähdetään pois.

Meillä Hämeessä tilanne on edennyt jo sellaiseksi, että isolta alueelta nämä näytöt keskitetään Hämeenlinnan poliisilaitokselle. Ilmoitetaan aika, yksi päivä, kaksi tuntiakohan siellä oli aikana, niin johan epäilen sitäkin, että… Ja toivon, etteivät tietysti tätä pöytäkirjaa nyt lue sellaiset tahot, joita se aika voisi kiinnostaa myös muussa mielessä, mutta jos sinne oikeasti velvoitetaan, niin kuin nyt laki velvoittaa, viemään näytille nämä kaikki aseet, niin kyllä se luo jonkinlaisen turvallisuusriskinkin. En ymmärrä sitä lainkaan ja toivon, että otetaan myös tässä pohdintaan, onko se tarpeellinen.

Minun mielestäni hyvä malli voisi olla vaikkapa sellainen, että laillistettu virallinen asekauppias, se olisi riittävä tilanne. Hän tietää, hän laittaa paperit jo muutenkin eteenpäin, hän tarkistaa, että ase on se, mihin lupa tulee, ja sen jälkeen voitaisiin edetä. Mutta jos minä ostan joltain yksityiseltä henkilöltä aseen, niin jätetään niihin tuo näyttövelvollisuus. Sillä voimme valvoa sitten sitä mahdollista asekauppaa, kun perikunnat myyvät taikka muut, niin se voisi olla varsin järkevä kompromissi tähän tällä hetkellä täysin kohtuuttomaan malliin. Jos oikein ymmärsin, niin sen asenäytön voi tänä päivänä suorittaa myös asemyyjä, aseenkäsittelyluva omaava myyjä voi viedä esimerkiksi kymmenen asetta kerralla näytille, eikä siellä edes käy tämä kyseisen aseen luvanhankkija itse paikalla. Eli toivon, että tämä otetaan myös huomioon näitä lakialoitteita ja tuota uudistusta tehtäessä.

Tom Packalén /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho ottaa aloitteessaan esille sinänsä vähäisen lakiteknisen asian, mutta juuri tällaisia aloitteita tarvitaan, ja tässä nimenomaisessa lakialoitteessa tarkoitus on saattaa pienempikaliiperinen ja -tehoinen ase samaan luokkaan kuin 22-kaliiperinen pienoiskiväärin patruunaa ampuva ase.
Kannatan edustaja Halla-ahon lakialoitetta.

Reijo Hongisto /ps: Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen käytti erinomaisen hyvän puheenvuoron ja intaannutti minutkin tarttumaan muutamalla sanalla tähän ampuma-aseen näyttämiseen, mutta ensin tähän edustaja Halla-ahon tekemään erinomaiseen lakiesitykseen.

Kysymyksessä nyt on, niin kuin edustaja Packalénkin totesi, pieni mutta erittäin tärkeä muutos. Tässä ollaan reunasytytteistä patruunaa ampuvia aseita 22LR, 22 Short, 22WMR ja sitten 17-kaliiperisia aseita luokittelemassa samaan kategoriaan ja esimerkiksi on otettu tässä lakiesityksessä kotimaisen Riihimäellä toimivan Beretta-konsernin omistuksessa olevan mutta Riihimäellä toimivan Sakon valmistama ase, jossa tukki on sama, sulkulaite on sama, lukonkehys on sama, ainoastaan piippu vaihdetaan. Piippu vaihdetaan 22LR-kaliiperista esimerkiksi 17HMR-kaliiperiin, ja aseen tyyppi muuttuu. Tämä on tavattoman epäloogista, kun tälle samalle aseelle joudutaan ottamaan nyt sitten pienoiskiväärin lupa ja sitten varsinaisen kiväärin lupa, ja tämä tuntuu perin oudolta, kun ase on muuten sama mutta ainoastaan piippu muuttuu.

Mikäli tämä Halla-ahon lakiesitys tulee ja saa lainvoiman, niin silloin tällaiset epäloogiset ja erittäin epäkäytännölliset toimet poistuvat.

Tästä edustaja Heinosen mainitsemasta aseitten näyttämisestä ihan lyhyenä esimerkkinä vain se, että henkilö saattaa pahimmillaan joutua asioimaan lupaviranomaisen luona viisi eri kertaa, kun hän hankkii ampuma-asetta. Ensimmäinen kerta on se, kun henkilö menee poliisin virkahuoneeseen, täyttää hankkimislupakaavakkeen, lähtee kotiin, sieltä tulee kahden kolmen viikon päästä kutsu haastatteluun, henkilö menee poliisilaitokselle haastatteluun, ja mikäli osaa vastata haastattelussa oikealla tavalla oikeisiin kysymyksiin, hänelle päätetään myöntää hallussapitolupa. Hän käy hakemassa tämän valmiin hallussapitoluvan. Se on kolmas kerta. Sitten kun henkilö menee ja hankkii sen ampuma-aseen, niin kuin edustaja Heinonen totesi, että tämän hankitun ampuma-aseen kanssa joudutaan sitten menemään sinne poliisilaitokselle tarkastukseen, tämä on neljäs kerta. Tällä samalla reissulla luovutetaan sitten paperit ja saadaan tämän ampuma-aseen väliaikainen hallussapitolupa ja tilataan varsinainen ampuma-aseen hallussapitolupa, joka tällä hetkellä on sellainen muovinen pankkikortin tapainen kaavake tai pankkikortin tapainen, no, hallussapitolupa. Kun sitten tämä hallussapitolupa on tullut, mikä saattaa kestää useita viikkoja, niin tämä henkilö joutuu sitten palauttamaan tämän väliaikaisen hallussapitoluvan ja hakemaan sitten tämän muovisen varsinaisen luvan.

Saman asian takia joudutaan asioimaan viisi eri kertaa poliisilaitoksella, ja normaalitilannehan on se, että poliisilaitos on auki virka-aikana. Monilla ihmisillä on töitä, ja henkilö saattaa joutua saman asian takia ottamaan viisi kertaa töistä vapaata, jotta hän pääsee käymään asioimassa tämän aseen kanssa. Tämä on tavattoman monimutkainen lupamenettely, ja aivan niin kuin edustaja Heinonen totesi, kun ovat tällä hetkellä julkisesti nähtävissä nämä ampuma-aseen näyttöjen varausajat, niin voi olla jopa teoriassa sellainen mahdollisuus, että kun kansalainen menee, ajaa autonsa poliisilaitoksen pysäköintipaikalle, ottaa sieltä autosta ampuma-aseen, menee poliisilaitokselle esittämään tätä asetta, ja kun ase on tarkastettu, kansalainen tulee takaisin sinne autoon ja kun nämä poliisilaitokset ovat yleensä maakuntakeskuksissa, maakuntien reuna-alueilta kun kansalainen lähtee sinne maakuntakeskukseen, niin ei välttämättä mene vain ja ainoastaan sitä yhtä asiaa varten vaan saattaa viettää siellä enemmänkin aikaa, kiertelee maakuntakeskuksessa eri kauppaliikkeissä ja muissa ja koko ajan hänellä on autossa tämä ampuma-ase. Tämän takia on perin toivottavaa se, että näitä näyttöjä olisi mahdollisimman vähän, jotta ihmiset eivät ajelisi ampuma-ase auton takakontissa. Se tähän edustaja Heinosen kirvoittamaan puheenvuoroon.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Halla-aho on tehnyt erinomaisen lakialoitteen, ja minä kannatan sitä lämpimästi.

Keskustelu päättyi.

——————————————————————————–

16. TORSTAINA 28. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02
4) Laki ampuma-aselain 6 §:n muuttamisesta
Lakialoite
Keskustelu

Jussi Halla-aho /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Pahoittelen, että varaan tämän pöntön viisi eri kertaa, mutta nämä lakialoitteet, vaikka ne liittyvät kaikki ampuma-aselakiin, ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja puheenvuorostani tulisi hyvin pitkä, jos yhdistäisin ne yhdeksi.

Ampuma-aselaissa kiväärin, pienoiskiväärin, haulikon ja yhdistelmäaseen vähimmäispituudeksi on säädetty 840 millimetriä. Tätä lyhyemmät kiväärityyppiset aseet sijoittuvat epämääräiseen kategoriaan: muu ampuma-ase. Laki itsessään ei aseta erityisiä rajoituksia muu ampuma-ase -ryhmään kuuluville aseille, mutta Poliisihallituksen kanta on, että sellaisille pitäisi myöntää hankkimislupia vain erityisistä syistä. Poliisilaitosten käytännöt ovat tässä suhteessa hyvin kirjavia ja osin mielivaltaisia.

840 millimetrin sääntö ei perustu objektiivisiin seikkoihin eikä EU-lainsäädäntöön. Euroopan unionin ampuma-asedirektiivissä pitkän aseen vähimmäismitta on 600 millimetriä.

Lyhyiden kiväärityyppisten aseiden käytännössä tapahtuvaa rajoittamista on perusteltu muun muassa sillä, että ne ovat helposti kätkettävissä ja siten uhkaavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta. On kuitenkin kyseenalaista, onko 60 senttiä pitkä ase oleellisesti helpommin kätkettävissä kuin 84-senttinen ase.

Argumentin vesittää myös se, että jos henkilö haluaa käyttää asetta yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavalla tavalla, hän ei tietenkään piittaa pituutta koskevista määräyksistä, vaan lyhentää aseensa tarvittaessa omine lupinensa.

Kolmanneksi voidaan todeta, kuten useat ampumatapaukset muun muassa Hyvinkäällä ja Helsingin Mikonkadulla osoittavat, että pitkän aseen huono kätkettävyys ei mitenkään estä sen käyttöä rikoksiin.

Neljänneksi on muistettava, että jos henkilö haluaa rikollisissa aikeissa kätkeä aseensa, hän ei tietenkään valitse 60-senttistä kivääriä, vaan käsiaseen, jollaisiin saa Suomessa luvan paljon helpommin kuin lyhyeen kivääriin.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta nykyinen 840 millimetrin sääntö on siis täysin turha. Sen sijaan ammunnan harrastajille siitä on huomattavaa haittaa, koska se käytännössä kieltää esimerkiksi teleskooppiperät, joilla voidaan säätää aseen ergonomiaa, ja taittoperät, jotka ovat käytännöllisiä etenkin asetta kuljetettaessa. Lisäksi monet kiväärit ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne automaattisesti jäävät alle 840 millimetrin vähimmäismitan, ellei aseen piippua keinotekoisesti pidennetä.

Koska nykyinen vähimmäispituutta koskeva määräys on turvallisuuden kannalta turha ja harrastajien kannalta haitallinen, ehdotan lakialoitteessani, että kiväärin, pienoiskiväärin, haulikon ja yhdistelmäaseen pienin kokonaismitta lasketaan 600 millimetriin. Tämä vastaa myös eurooppalaista käytäntöä, kun taas 84 senttimetrin sääntö on suomalainen kansallinen kummajainen.

Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Kun aselakia muutettiin viime kerralla, niin silloin nimenomaan esimerkiksi 15-18-vuotiaitten harrastusmahdollisuutta tiukentamalla vedottiin Euroopan unionin asedirektiiviin, mutta sitten näissä tapauksissa haluttiin mennä tiukimman tahdon mukaan ilman, että sille löytyy asiaperusteita. Tämänkaltaista turhaa lainsäädäntöä on vaarallista rakentaa, koska se vaikuttaa kyllä yleiseen lain kunnioitukseen sen takia, että jos nähdään joku asia täysin turhaksi tai jopa järjettömäksi, niin kyllä se vaikuttaa ajan oloon myös siihen, miten ihmiset suhtautuvat muuhunkin lainsäädäntöön.

Täältä perusteluista sattui silmiin erityisesti tämä kohta, jossa edustaja Halla-aho toteaa, että lyhyiden kiväärien kätkettävyys on huono argumentti niiden rajoittamisen puolesta ja viittaa näihin täysimittaisiin itselataaviin pistooleihin. Aselakiahan lähdettiin viime kaudella rukkaamaan näiden karmeiden kouluampumistapausten vuoksi, mutta nehän tehtiin pienikaliiperisella puoliautomaattipistoolilla, jolla voi lyhyessä aikaa ampua kymmeniä, kymmeniä laukauksia ja jälki on aivan karmeaa. Ja itse asiassa oli niin, että vanhan aselain mukaan kummallekaan kouluampujalle ei olisi ensimmäiseksi aseeksi pitänyt antaa lupaa puoliautomaattipistooliin, sillä kummallakaan ei ollut maalaisjärjellä ajatellen mitään tiivistä yhteyttä ampumaurheiluharrastukseen, saati sitten että näitä aseita olisi voitu käyttää metsästyksessä. Erittäin hyvä ja perusteltu lakialoite edustaja Halla-aholta.

Tom Packalén /ps: Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite tuntuu erittäin hyvältä ja perustellulta. Nämä direktiivit, mitä on mainittu: tuntuu erittäin merkilliseltä se, että näitä direktiivejä käytetään aina tarpeen mukaan. Täällä on monessa asiassa perusteltu, että EU vaatii sitä, EU vaatii tätä, ja siitä on direktiivi. Nyt kun on sitten semmoinen asia, että on direktiivi, että pituus on 600 milliä, niin miksi sitä ei käytetä? Nyt perustellaan, että direktiivit eivät olekaan merkityksellisiä. Toivoisin hallitukselta jonkinnäköistä johdonmukaisuutta näitä päätöksiä tehdessään.

Voin yli 20 vuoden poliisikokemuksella kertoa, että tämmöisillä lyhyillä kivääreillä ei ole tehty juurikaan rikoksia, vaan lähinnä pienillä käsiaseilla. Pitkien kiväärien markkina-arvo pimeillä markkinoilla rikollisille ei ole juuri mitään, koska ne ovat vaikeasti kätkettäviä. Ei ole semmoista rikostyyppiä, mihin tarvittaisiin tämmöisiä 600-millisiä tai yli olevia aseita.

Erittäin suositeltava lakialoite, ja tämä myös tukee monia ampumaharrastuksia, kuten reserviläisammuntaa, koska se mahdollistaa teleskooppiperien käytön, mikä on tänä päivänä taas vaadittava ominaisuus aseelta, jota reserviläislajeissa tarvitaan, koska esimerkiksi luotiliivien käyttö vaatii silloin lyhyemmän perän. Kannatan tätä lakialoitetta.

Keskustelu päättyi.

——————————————————————————–

16. TORSTAINA 28. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02
5) Laki ampuma-aselain muuttamisesta
Lakialoite
Keskustelu

Jussi Halla-aho /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Mustajärvi ensimmäisessä puheenvuorossaan viitasi, eduskunta hyväksyi lokakuussa 2010 laajan ampuma-aselakiuudistuksen. Näiden uudistusten taustalla olivat traagiset tapahtumat Jokelassa vuonna 2007 ja Kauhajoella vuonna 2008. Vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että jotain on tehtävä, koska ei voida olla tekemättä mitään. Valitettavasti lakiuudistus valmisteltiin heikosti ja vähäisellä asiantuntemuksella. Avainsana ja punainen lanka oli lain tiukentaminen. Lakia kyllä onnistuttiin tiukentamaan siinä mielessä, että ammunnan harrastajien ja metsästäjien sekä asealan yrittäjien elämää vaikeutettiin tuntuvasti, mutta kaikkien oleellisimpaan asiaan eli aseturvallisuuteen näillä muutoksilla ei ollut juurikaan vaikutusta. Joissakin tapauksissa vaikutus oli suorastaan kielteinen. Räikeimpiä epäonnistumisia oli niin sanotun ampuma-asekouluttajajärjestelmän luominen. Asiaa on syytä avata hieman niille, joille aihe ei ole tuttu.

Ampuma-asekouluttaja ei nimestään huolimatta anna ampuma-asekoulutusta. Hän kirjoittaa aseluvan hakijoille pyynnöstä todistuksia siitä, että nämä harrastavat ammuntaa sillä tavoin aktiivisesti kuin laissa ja asetuksissa määritellään. Tällainen todistus on edellytys hankkimisluvan saamiselle käsiaseeseen eli pistooliin, pienoispistooliin, revolveriin tai pienoisrevolveriin. Tässä kohdassa haluan korostaa, että aseluvan hakijoiden aidosta harrastuneisuudesta pitääkin olla näyttöä. Jokelan ja Kauhajoen tragediat tapahtuivat, koska poliisi myönsi henkilöille luvan pienoispistoolin hankkimiseen olemattoman harrastushistorian perusteella. Kyse onkin nyt siitä, varmistaako ampuma-asekouluttajan kirjoittama todistus tällaisen aidon harrastuneisuuden.

Ampuma-asekouluttaja on tavallaan virkamies, joka toimii ilman tarvittavia resursseja ja ilman virkavastuuta. Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan kouluttajan on kirjoitettava todistus myös sellaiselle luvanhakijalle, jota hän ei tunne ja jonka harrastuksesta hänellä ei ole ensi käden tietoa. Tämä siksi, että muuten käsiaseammuntaa voisivat harrastaa vain ampumaseuroihin kuuluvat ihmiset, ja tämä puolestaan rikkoisi perustuslain takaamaan negatiivista yhdistymisvapautta, minkä perustuslakivaliokuntakin lakiuudistusta käsitellessään totesi. Koska ampuma-asekouluttaja siis joutuu todistusta kirjoittaessaan käytännössä luottamaan todistuksenpyytäjän omaan sanaan ja koska hänen kirjoittamansa todistus nauttii niin sanottua julkista luotettavuutta, lakiuudistus on tavoitteidensa vastaisesti helpottanut käsiaseen hankkimista vilpillisin perustein.

Lakialoitteessani esitetään, että epäonnistuneesta ampuma-asekouluttajajärjestelmästä luovutaan. Sen tilalle esitetään järjestelmää, joka tosiasiallisesti jo oli käytössä useilla poliisilaitoksilla ennen vuonna 2010 hyväksyttyä uudistusta. Luvansaannin ehdoksi tulisi se, että hakija toimittaa lausunnon tai puoltokirjeen kahdelta tai useammalta henkilöltä, jotka tuntevat hänet ja jotka itse ovat aseluvan haltijoita. Näin poliisilla olisi lupaharkintaa suorittaessaan käytettävissä suoraa ja luotettavaa tietoa hakijan harrastuksesta. Vertaiskontrolli on tehokasta, koska aseluvan haltijoilla on voimakas oma intressi estää aseiden päätyminen vääriin käsiin. Onhan kyse heidän oman harrastuksensa imagosta ja tulevaisuudesta.

Jokelan ja Kauhajoen nostattamat intohimot ovat ehtineet jäähtyä muutaman vuoden ajan. Toivon, että eduskunnalla on rohkeutta tarkastella kriittisesti omia tekemisiään ja tarvittaessa korjata tekemiään virheitä.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.
__________

Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Erityisesti tässä kohtaa, kun muistelee viime kauden surullisinta hallituksen esityksen käsittelyä, toivoo, että otettaisiin asiantuntijat mukaan lakien valmisteluun. Tässä se tarkoittaa kyllä ampumaurheilua harrastavia, metsästäjiä ja asekeräilijöitä. Heillä olisi ihan aito halu vaikuttaa siihen, että Suomessa tehtäisiin ihan oikeasti toimiva aselaki, joka ei menisi älyttömyyksiin mutta kuitenkin, toivon mukaan, ennalta estäisi uusien murhenäytelmien tapahtumisen Suomessa.

Tämä on aika mielenkiintoinen tämä ampuma-asekouluttajan määritelmä: se, että mitä oikeuksia ja velvollisuuksia siihen kuuluu, kuinka hankalia ne tulkinnat voivat olla, jos jotain ikävää sattuu, ja kaikista ikävintä tässä minusta on se, että tällä viranomaiskoneisto siirtää omaa vastuutaan kolmannelle sektorille. Ja se on aika hankala tilanne, kun ajatellaan, että nämä ampuma-asekouluttajaksi nimetyt käyttävät kyllä hyvin suurta valtaa siinä, kuka voi aseita hallussa pitää, käyttää ja millä tavoin.

Toiseksi on huomattava se, että mahdollisuudet harrastaa eri puolilla Suomea ovat aika lailla erilaiset: jos ajatellaan, mitkä ne ovat Helsingissä tai sitten hyvin syrjäisessä maaseutupitäjässä, sielläkin vielä syrjäkylällä. Eikä sillä asuinpaikalla sinällään varmasti ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka henkilö tulee käyttämään sitä asettaan.

James Hirvisaari /ps: Arvoisa puhemies! Keinotekoisesti luotu ampuma-asekouluttajan käsite on aiheuttanut merkillisen piirteen aselupien saamiseen. Ampuma-asekouluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia ei määritellä, mikä aiheuttaa yhdenvertaisuusvajetta harrastajien kesken. Tämä ilmenee esimerkiksi ristiriitatilanteena lain ja käytännön kesken, kun lainsäädännössä ei edellytetä ampumaseuraan kuulumista, mutta käytännössä näin kuitenkin tapahtuu. Ja jos ei tapahdu, niin ampuma-asekouluttajan tuntemus lupaa hakevasta henkilöstä voi olla hataralla pohjalla. Tällä edustaja Halla-ahon lakialoitteella yhdenvertaisuutta parannettaisiin ja laki muuttuisi muutenkin selkeämmäksi ja helpommin tulkittavaksi ja turvallisuutta parantavaksi. Kannatan aloitetta.

Reijo Hongisto /ps: Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi toi esille erinomaisen ajatuksen, että kun ampuma-ase- ja muitakin lakeja valmistellaan, niin olisi syytä kyllä kuunnella asiantuntijoita, ja näinhän se on. Ampuma-aseharrastajilla, urheiluampujilla, reserviläisillä on voimakas tahtotila kehittää lakeja niin, että turvallisuutta parannetaan. Kenenkään intressissä ei ole varmastikaan valmistella lakeja, jotka heikentäisivät meidän kaikkien turvallisuutta. Se on omasta harrastuksesta kiinni.

Mutta, arvoisa herra puhemies, tähän Halla-ahon tekemään lakialoitteeseen: pistää silmään tässä muutamia kohtia. Tässä todetaan aivan oikein, että nykyinen laki ei määrittele ampuma-asekouluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia mitenkään.

Toisena kohtana: “Laki ei määrittele lainkaan, millaista näyttöä harrastuksesta ampuma-asekouluttajan tulee edellyttää todistusta pyytävältä luvanhakijalta.” Tämä on karua totta. Tuntuu siltä, että kun tällainen merkintä on aselakiin laitettu, niin se toimii ikään kuin paperitiikeri. Se on siellä merkintänä olemassa, mutta tämä kouluttaja ei todellakaan vastaa yhtään mistään mitään. Sitä vastoin Halla-aho esittää, että hankkimislupa voidaan antaa luonnolliselle henkilölle, jos tämä esittää suosittelukirjeet, ja nimenomaan näillä henkilöillä täytyy olla itsellään vastaavaan aseeseen hallussapitolupa.

Aivan kuten Halla-aho totesi, tässä on voimakas oma intressi. Nimittäin tämä suosittelija asettuu ikään kuin takaamaan tämän suositeltavan nuhteettomuutta taikka kunnollisuutta. Mikäli tämä takuun kohteena oleva henkilö menettelee jollakin tavalla tuomittavasti tai syyllistyy jopa oikeudenvastaiseen tekoon tai tekee jotain sellaista, jonka perusteella hänen ampuma-aseensa hallussapitolupa tulee peruuttaa, niin on olemassa mahdollisuus, että näiltä takaajiltakin lupa peruutetaan. Tämän takia takaajat tuskin keppoisin perustein tai heppoisin perustein haluavat suositusta antaa.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on erinomainen lakiesitys. Toivon, että tämä tulee tällaisenaan voimaan.

Keskustelu päättyi.

——————————————————————————–

16. TORSTAINA 28. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02
6) Laki ampuma-aselain muuttamisesta
Lakialoite
Keskustelu

Jussi Halla-aho /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen aselupakäytännön heikkous on, että se kiinnittää tavattomasti huomiota aseeseen, jolle haetaan lupaa, eikä henkilöön, joka lupaa hakee. Yksi esimerkki tästä on se, että henkilö, joka jo omistaa aseen tai aseita, joutuu jokaisen uuden aseen osalta käymään läpi saman pitkällisen, kalliin ja kankean lupaprosessin.

Lakialoitteeni koskee tilannetta, jossa henkilö on vaihtamassa jo omistamaansa ampuma-asetta uuteen ja ominaisuuksiltaan vastaavaan. Aseet kuluvat käytössä. Toisaalta urheiluampujan välineilleen asettamat vaatimukset kohoavat taitojen kehittyessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että luvan hakijaa ja lupaviranomaista kuormitetaan raskaalla lupaprosessilla, jos luvan hakijalla jo ennestään on hallussaan vastaava ase kuin se, johon hän on hakemassa lupaa.

Aloitteessa esitetään, että mikäli henkilö uuden luvan saadessaan samalla luopuu vanhasta ja ominaisuuksiltaan vastaavasta ampuma-aseesta, uusi lupa myönnettäisiin ilman erillistä harkintaa ja samoin ehdoin kuin vanha ja lakkautettava lupa oli myönnetty. Uudesta luvasta perittäisiin tällöin maksu, joka vastaa lupakortin painokustannuksia.

Käytettyjen aseiden markkina-arvo on romahtanut vuoden 2010 lakiuudistuksen myötä. Jos asetta voisi vaihtaa aloitteessa esitetyllä tavalla, luvan hakijalla olisi voimakas intressi luopua vanhasta ja tarpeettomaksi käyneestä aseestaan. Tällä hetkellä vanhat aseet jäävät nurkkiin pyörimään, koska niistä ei kannata luopua. Erityisesti tämä ongelma korostuu käsiaseiden kohdalla, koska lakiuudistuksen myötä uuden aseen hankkijalla on jatkuva pelko siitä, että poliisi päättää viiden vuoden kuluttua peruuttaa hänen lupansa riittämättömäksi katsotun harrastuksen perusteella. Niinpä hän asetta hankkiessaan pitää varmuuden vuoksi hallussaan myös vanhat, ennen kesää 2011 luvitetut käsiaseensa, koska niihin on annettu lupa paremmin ehdoin.

Lakialoitteeni palvelee sekä ammunnan harrastajien ja metsästäjien että lupaviranomaisten intressejä, koska se vähentää tarpeetonta byrokratiaa. Lisäksi se on omiaan vähentämään tarpeettomaksi käyneiden aseiden määrää ihmisten komeroissa.

Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! On kaikkien etu, että turhaa byrokratiaa pystytetään mahdollisimman vähän, kun on olemassa hyvää, oikeaakin byrokratiaa, silloin kun se takaa kansalaisten perusoikeudet, tasavertaisen kohtelun ja antaa myöskin sitten viranomaisille selvät suuntaviivat, kuinka heidän tulee eri tilanteissa toimia.

Aseenhankinnasta koituvat maksut ovat aika suuria. Edustaja Halla-aho on nostanut esille 72 euron käsittelymaksut, mutta nuorilla, 15-18-vuotiailla, on aika ikävä ongelma näiden maksujen suhteen. Nuorihan, jos harrastaa metsästystä, useimmiten hankkii kaksi asetta, haulikon ja kiväärin, niillä pääsee oikein hyvin alkuun, ja jos hankkii haulikoksi vaikka legendaarisen venäläisen yksipiippuisen haulikon, niin se hankintahinta ei ole kauhea. Itse asiassa, jos nuori hankkii ensin nämä kaksi asetta 15 vuotta täytettyään ja niiden omistajan ja hallussapitäjän sivusta ja sitten 18 vuotta täytettyään haluaa saada omiin nimiinsä nämä aseet, niin uudestaan sama lupakierros, samat maksut, ja käy niin, että nämä lupamaksut maksavat jo enemmän kuin se venäläinen yksipiippuinen haulikko.

Eli nämä eivät ole missään suhteessa toisiinsa, ja olenkin miettinyt sitä, että tämä maksu tai maksuvapautushan ei ole lakiin kirjattu, niin tässä pitäisi nyt meidän edustajien, jotka ymmärrämme nuorten metsästysharrastusta, aseharrastusta, miettiä, onko se toimenpidealoite, kirjallinen kysymys vai pitääkö mennä minne asti, että tämä saataisiin muutettua, koska näistä maksuistahan päätetään maksuasetuksessa. Elikkä tässä varmaan olisi syytä pohtia ihan yhdessä sekä oppositiossa että hallitusryhmissä, miten tämmöinen nuoria kovasti sanktioiva menettely saataisiin muutettua.

Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Ampumaurheilu on oikein ymmärrettynä hyvä harrastus, jolla on myös maanpuolustuksellista merkitystä. Aselaissa on edelleen paikattavaa, kuten tänä iltana olemme useampaan otteeseen saaneet kuulla. Asiantuntijoita on jatkossa kuultava enemmän.

Nyt lähetekeskustelussa oleva edustaja Halla-ahon lakialoite kevennetystä lupamenettelystä silloin, kun vanha ampuma-ase korvattaisiin uudella vastaavalla, on kannatettava. Kevennetyn lupamenettelyn vaatimuksena pitää toki olla, kuten aloitteessa todetaan, että luvan haltija myy tai hävittää vanhan, vastaavan aseensa ja sitä koskeva hallussapitolupa lakkautetaan. Ehdotettu lakimuutos keventäisi byrokratiaa ja vähentäisi ammunnanharrastajille aiheutuvia kustannuksia, mutta tärkeätä on sekin, että näin harrastajilla olisi porkkana luopua vanhoista aseistaan eikä aseita niin sanotusti turhaan kerääntyisi harrastajien nurkkiin. Näin edustaja Halla-ahon hyvin perusteltu lakialoite toteutuessaan parantaisi aseturvallisuutta.

Reijo Hongisto /ps: Arvoisa herra puhemies! Me tiedämme, että parhaillaan valmistellaan poliisin hallintorakenneuudistusta, Pora kolmosta, ja siinä on käyty monta kertaa keskustelua siitä, että poliisin henkilöstöä, erityisesti poliisin lupahallintohenkilöstöä, saatetaan joutua vähentämään, ja me tiedämme sen, että lupahallintohenkilöstö työskentelee todella kovien paineitten alaisena. Ja kuten tässä monta kertaa on esille tuotu, niin byrokratia, jos mikä, työllistää tätä lupahallintohenkilöstöä. Halla-ahon aloite sinällään on aivan omiaan keventämään byrokratiaa ja näin myöskin vähentämään lupahallintohenkilöstön taakkaa ja sitä kautta edesauttamaan asioitten nopeampaa juoksuttamista.

On perin outo tilanne, että kun henkilöllä on vaikka .22 LR -kaliiperin pistooliin hallussapitolupa ja hän haluaa ostaa vastaavan aseen vaikka varaosiksi, niin hän joutuu käymään tämän saman lupaprosessin läpi. Jos hän ostaa varaosiksi aseen, että hän ottaa siitä uudesta aseesta vaikka vanhaan aseeseen, jossa on erinomaisesti käteen sopiva ergonominen kahva, hän ottaa uudesta aseesta vaikka luistin elikkä aseen yläkerran siihen vanhaan aseeseen, niin hän joutuu käymään koko lupaprosessin läpi, vaikka hän ikään kuin korjaa sitä vanhaa asetta. Tämä on esimerkki siitä, että tällaista byrokratiaa on olemassa ylimääräistä, ja se pitää kyllä vähentää.

Samoin on Halla-aho erinomaisesti huomioinut tämän, että jos henkilö luopuu vanhasta ampuma-aseestaan todistettavasti, että jättää sen joko poliisilaitokselle taikka luvanvaraiselle aseliikkeelle, joka sitoutuu sen sitten hävittämään, niin lupatoiminta olisi tällainen kevennetty. Tämä nimenomaan toimii porkkanana ja pontimena siihen, että tällaisista vanhoista lähestulkoon toimimattomista ampuma-aseista päästäisiin laillisesti ja hallitusti eroon eivätkä ne jäisi pyörimään sinne nurkkiin ja mahdollisesti sitten joutuisi myöhemmin vääriin käsiin.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Halla-ahon tekemää lakialoitetta.

Keskustelu päättyi.

——————————————————————————–

16. TORSTAINA 28. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02
7) Laki ampuma-aselain muuttamisesta
Lakialoite
Keskustelu

Jussi Halla-aho /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ampuma-aselain 53 §:n mukaan hallussapitolupa ampuma-aseeseen on annettava toistaiseksi voimassa olevana ellei sitä erityisistä syistä ole annettava määräaikaisena. Tavallisin peruste määräaikaisuudelle on ollut se, että kyseessä on luvanhaltijan ensimmäinen ampuma-ase.

Vuonna 2010 ampuma-aselakiin hyväksyttiin uusi 53 a §, jonka mukaan käsiaseluvan haltijan on viiden vuoden välein toimitettava poliisille selvitys aktiivisen harrastuksen jatkumisesta. Jos selvitys ei tyydytä poliisia, lupa voidaan peruuttaa.
Vuoden 2011 kesäkuun jälkeen annetut käsiaseluvat ovat siis tosiasiallisesti määräaikaisia, vaikka niissä lukee, että ne lain pääsäännön mukaisesti on annettu toistaiseksi voimassa olevina.

Se, että yhdellä lakipykälällä pyritään kiertämään toista lakipykälää, edustaa huonoa lainsäädäntökulttuuria. Lupien tosiasiallinen määräaikaisuus aiheuttaa kuitenkin myös käytännön ongelmia ja absurdeja tilanteita. Uusien lupien määräaikaisuus on omiaan lisäämään tarpeettomien käsiaseiden määrää yksityishenkilöiden käsissä.

Kuten äsken mainitsin, on tavallista, että harrastajat uusivat kalustoaan vanhan kuluessa tai vaatimustason kohotessa. Uutta asetta hankkivalla on uuden lain oloissa voimakas intressi olla luopumatta vanhasta ennen vuoden 2011 kesäkuuta luvitetusta aseestaan, koska siihen hänellä on lupa paremmin ehdoin. Uuteen aseeseen annetun luvan poliisi voi peruuttaa viiden vuoden kuluttua ilman objektiivisia perusteita mutta vanhaan aseeseen annettua lupaa ei.

Tuntuu myös kohtuullisen hassulta, että poliisi riittämättömän näytön vuoksi peruuttaa henkilöltä vuonna 2011 annetun luvan, jos hänen haltuunsa kuitenkin jää ennen kesäkuuta 2011 luvitettuja aseita. On vaikea nähdä, miten tämä parantaisi aseturvallisuutta.

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteessa esitetään, että vuonna 2010 hyväksytty ampuma-aselain 53 a § kumotaan ja että aseluvat myönnetään tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa olevina, kuten saman lain 53 § edellyttää.

Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Nyt kun keskustelussa on edustaja Halla-ahon viides lakialoite, toivon kyllä – vaikka toive todennäköisesti on turha – että hallintovaliokunta kykenisi käsittelemään asiat asioina eikä heti ajattelisi niin, että koska kyseessä on pääasiassa yhden oppositioryhmän tekemä lakialoite, niin sitä ei sen vuoksi tarvitse edistää. Asiaperustelut kaikissa näissä viidessä lakialoitteessa ovat kyllä hyvin selkeät.

Mutta näistä lupien peruuttamisista: Kun tässä lakialoitteen perusteluosassa viitataan siihen, että käytännöt eri poliisilaitoksilla vaihtelevat, niin niin todella on. Toivon kyllä, että tämän lain aikana ei tehdä uutta 70-sivuista aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjetta, joka vanhan lain aikana vei kyllä ojasta allikkoon ja opetti valitettavasti virkamiehetkin menemään pykälän taakse piiloon silloin, kun olisi pitänyt käyttää lupia myönnettäessä ja lupien myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa tervettä maalaisjärkeä. Joskus lupien peruuttamiseen on riittänyt ylinopeussakot, useampi tosin, ja muistan tapauksen, jossa isäntä istui naapurinsa kanssa iltaa kotonaan, ottivat alkoholia jonkun verran ja heillä tuli riitaa. Sitten tämä vieras alkoi mättää isäntää kunnolla kuonoon, ja kun isäntä ei muuten pärjännyt, niin otti keittiön tuolin ja löi sillä yhden kerran tätä vierasta päähän. Tappelu loppui siihen, mutta joku hälytti poliisit, ja nämä kaverit sopivat riitansa ja mitään kaunanpitoa ei enää ollut, mutta tältä isännältä peruutettiin kaikki aseluvat siitä syystä, että hän puolusti itseään keittiön tuolilla, kun ei tälle päällekäyvälle muuten pärjännyt. Kyllä nämä ovat aika hurjia tulkintoja.

James Hirvisaari /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-ahon poikkeuksellisen hyvin valmistellut lakialoitteet muuttaisivat lainsäädäntöä siten, että aseturvallisuus parantuisi merkittävästi nykytilanteesta. Aloitteiden perustelut osoittavat edustaja Halla-ahon lainsäädännöllisen asiantuntijuuden koskien ampuma-aselain muuttamista. Hallituksen valmistellessa omaa esitystään on suotavaa, että nämä aloitteet otetaan erityiseen huomioon.

Näillä lakialoitteilla pyritään karsimaan kohtuutonta ja aiheetonta byrokratiaa lupamenettelyissä. Esitetyillä toimenpiteillä aseiden uusiminen ja vanhoista eroon hankkiutuminen helpottuisivat ja käsiaseiden päätymistä vääriin käsiin ehkäistäisiin. Aselainsäädäntöä pitää voida tarkastella kiihkottomasti. Selkeitä parannusehdotuksia sisältävät lakialoitteet sekä hyödyttäisivät harrastajan elämää että selkeyttäisivät valvonnan roolia.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi näitä kaikkia edustaja Halla-ahon tekemiä lakialoitteita.

Jari Leppä /kesk: Herra puhemies! On hyvä, että keskustelemme ja yleensäkin keskustellaan viime kaudella tehdyn uuden aselain tulkinnoista, sen käytänteistä ja kaikesta, mitä siihen liittyy, koska on totta, että viime kaudella tehty aselaki tehtiin aikamoisen paineen alla. Niiden ikävien ja tuomittavien tapahtumien jäljiltä ilmapiiri oli sellainen, että aina aika-ajoin ei oikein osattu erottaa sitä todellisuutta ja fiktiota, jotka sekoittuvat sulassa sovussa toisiinsa, ja lopputulos ei kyllä kaikilta osin ollut sellainen kuin sen olisi pitänyt olla. Siksi on perusteltua, että näihin epäkohtiin puututaan ja niitä myöskin oiotaan ja uudistetaan ja muutetaan.

Puhemies! Pari kolme asiaa: Lupaprosessit ovat kieltämättä erittäin monimutkaisia. Osin prosesseissa on myöskin paljon tarpeettomia elementtejä moninkertaisine käynteineen, kuten täällä keskustelussa on tullut ilmi, lupaviranomaisen luona aseiden kanssa. Tästä on myöskin itselläni hyvä esimerkki siitä, että kun aikanaan kävin rinnakkaisluvat lunastamassa itselleni ja kuljin Mikkelin kaduilla ristiin rastiin kuusi asetta itselläni, niin tuli vastaan muutamia ihmisiä, jotka tietysti tunnistivat, että kysymyksessä on kansanedustaja, ja olivat kovasti sitä mieltä, että onko nyt jostakin asiasta oltava erityisen huolissaan, kun kansanedustaja kävelee noin vahvasti aseistettuna Mikkelin kaduilla. Tämä johtui vain siitä, että jouduin käymään näyttämässä aseita parikin kertaa siellä lupaviranomaisen luona.

Lupamaksut ovat toinen asia. Ei ole pelkästään yksi ainut maksu, vaan on lukuisia maksuja. Maksut ovat myöskin nousseet, ja tämä lisää sitä rasitetta, joka varsinkin uusille, nuorille alan harrastajille on tullut.
Viranomaisten tulkinnat ovat myöskin erilaisia, niin kuin äsken juuri kuultiin, ja näihin jos mihin pitää kyllä muutosta saada, niin että ne ovat samanlaiset, ne ovat kohtuulliset, eikä niin, että aivan asiaan liittymättömistä syistä ryhdytään takavarikoimaan aseita. Se on ehkä se kaikkein räikein tilanne, joka tällä hetkellä on ollut selvästi käytännössä havaittavissa.

Yleensäkin toivon niin, että tätä aselakia tarkastettaisiin siitä näkökulmasta, että harrastusmahdollisuuksia pystytään säilyttämään ja kehittämään, ja niin, että käytännölle vieraat säädökset pystytään muuttamaan.

Reijo Hongisto /ps: Arvoisa herra puhemies! Jatkan siitä, mihin edustaja Leppä lopetti, elikkä ampuma-aseitten hallussapitolupien peruuttamisista mitä ihmeellisimmillä syillä. On olemassa esimerkkejä siitä, että henkilöllä saattaa olla jossakin Etelä-Suomessa ampuma-aseet aivan asianmukaisesti asekaapissa lukkojen takana säilytettynä ja hän saattaa syyllistyä rattijuopumukseen, vaikka toisessa päässä Suomea Rovaniemellä ampuma-aseitten hallussapitoluvat peruutetaan tämän perusteella. Näillä teoilla ei minun tulkintani mukaan ole minkäänlaista kausaaliyhteyttä. Nämä eivät ole millään tavalla kytköksissä toisiinsa.

Ymmärtäisin lupien peruuttamisen, mikäli rattijuopumuksen tapahtuessa autossa olisi ollut ampuma-ase. Mutta kun ase on satojen kilometrien päässä asekaapissa, niin tuntuu perin oudolta, kun tämän perusteella peruutetaan ampuma-aseen hallussapitoluvat. Perusteena on käytetty sitä, että henkilön tahto suhtautuu tähän oikeudenloukkaukseen hyväksyvästi elikkä henkilö ei tämän puolesta olisi kykenevä pitämään hallussaan ampuma-aseita, mutta todellakin jonkinnäköinen kausaaliyhteys kyllä täytyy tämän teon ja seuraamuksen välillä olla.

Arvoisa herra puhemies! Ihan tästä edustaja Halla-ahon esityksestä. Olen alleviivannut kohdan “- – lupa ‘voidaan’ peruuttaa riittämättömän harrastusnäytön perusteella”. Olen kysynyt sitä itseltäni useamman kerran ja minulta on kysytty useamman kerran, mikä on riittävä näyttö, mikä on riittämätön näyttö.

Jokainen meistä harrastaa elämäntilanteista riippuen, jollakin on joskus aikaa vähän enemmän, joskus on vähän vähemmän, mutta kuitenkin harrastetaan, ja sitten kun poliisi arvioi ja puntaroi tämän henkilön kykyä pitää hallussaan ampuma-asetta, niin minä en ole missään nähnyt sitä, missä tarkasti määritellään, mikä näyttö riittää ja mikä ei riitä. Tästä ajaudutaan vääjäämättä tilanteeseen, että se on lupaviranomaisen henkilökohtaisessa harkinnassa, hylkääkö hän tämän luvan tai peruuttaako tämän luvan vai antaako uuden luvan, ja näin ei saa länsimaisessa oikeusjärjestelmässä olla. Kaikkien kansalaisten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa lain edessä valtakunnan jokaisen poliisilaitoksen alueella.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Halla-ahon tekemää lakialoitetta.

Kauko Tuupainen /ps: Arvoisa puhemies! Olen tässä seurannut edustaja Halla-ahon viittä erinomaista esitystä, ja toivon, että vaikka tässä todennäköisesti sataa nimeä ei ole tämän esityksen takana, hallintovaliokunta suhtautuu siihen sillä vakavuudella kuin täällä käytetyt puheenvuorot ovat osoittaneet.
Arvoisa puhemies! Tämän enempää en tässä tilanteessa halua asiasta lausua.

Jussi Halla-aho /ps: Arvoisa herra puhemies! Suurelta osin saadakseni viimeisen sanan haluan kiittää keskustelusta kaikkia läsnä olevia ja jo poistuneita virkaveljiä ja -sisaria.
Keskustelu päättyi.”

[Jalmari Kolu]

Kerrankin asiaa. Tosin aina pitää muistaa että teatterin nojalla.
Mitä tuo 100 nimeä tarkoittaa?

[tapmar]

[rikugun yumei tosho]

Ja voi kuinka asiat olisi toisin kun meän Jussi voisi antaa eduskunnalle lakiesityksen ampuma-aselain muuttamisesta sisäasiainministerin jakkaralta . Mutta kun kävi näin niin hommat ei etene kuin unissa
_________________
Aivan lu lu lu luokatonta luokatonta on vallan luokatooooonta

[heiluri]

Jep,jos persut olisivat miehekkäästi astuneet hallitukseen voisi Hallakngas hyvinkin käyttää ministerin valtaa,ei vain rohkeus riittänyt.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[rikugun yumei tosho]

Siinä se meni omistajan ja harrastajan ääni täysin hukkaan. Eräs suomalaisen poliittisen historian suurimmista kusetuksista. Kaikki muuttuu kun äänestät. Nyt sitten tehtaillaan oppositiosta täysin pa aloitteita (siinä mielessä että opposition aloitteet nyt vaan eivät etene) ja luotetaan kansalaisaloitteisiin. Sinänsä outoa että homoseksuaalit saivat aloitteelleen vaadittavat allekirjoittajat vajaassa päivässä. Noin 600000 aseenomistajaa ja metsästyksenharrastajaa eivät vaan kaikki hurraavat jutulle jossa politikko tehtailee sitä sun tätä voidakseen sanoa yritin mutta kun ei ne muut äänestäneet
_________________
Aivan lu lu lu luokatonta luokatonta on vallan luokatooooonta

[heiluri]

Porukka on liian hajallaan ja suurin osa on täysin välinpitämätöntä.
Ampumarata adressikaan ei etene kun kukaan ei ole kiinnostunut,kaikkein vähiten alan järjestöt,sitten kyllä ahistaa kun hirvikokeeseen on parisataa kilometriä ja maksu hipoo satasta...
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Solifer]

Olikos Kokoomuksella, Keskustalla tai SDP:llä esittää yhtään järkevää aselakiehdotusta viimeisen 10 vuoden ajalta?




Sitä minäkin.

[borracho]

[Solifer]

Äänesräjjä kerrallaan asiar muuttuu.

[rikugun yumei tosho]

Tulevaisuudessa kaikki on paremmin Näin uskoi kommunismi Neuvostoliitossa. Ketäs muutoksentekijää silloin äänestetään uuden huomenen aattona ? Koska muutos tulee kun kansan valtakirja ei nyt riittänytkään
_________________
Aivan lu lu lu luokatonta luokatonta on vallan luokatooooonta

[Solifer]

Uudet vaalit on viimeistään vuonna 2015. Voivat olla kyllä aiemminkin.

Sitten jos Soinista tulee pääministeri niin viides kolonna yhdessä EUn punavirheiden kanssa järjestää Persu-Suomelle kenkää EUsta. Mikä on tietenkin Soinin tavoitekin

samassa yhteydessä voidaan todeta että maksuvelvoittet EUn suuntaan loppuvat.