Kanahaukka

[mirinen]

Kyllä ne ne ampumahollit on meilläpäinkin "arkipäivää" kun käy kiertelemässä syksyllä lampia sorsien toivossa. pari vuotta takaperin huomattiin kaverin mailla, että oli päässy riekko pesimään. Tänä vuonna alkusyksystä niitä oli jo parvessa n.19kpl. No haukka tuli pyörimmään sille alueelle, loppusyksystä niitä ei ollu kuin 3kpl enää. Sen tiiän et kukaan niitä ei ole ampumaan menny ja 2 kertaa on nähty haukka ruokailemassa riekolla. toki on niitä muutkin pedot voinu verottaa..

Kotkatkin rupeaa vaivaamaan, ainakin minua kun ei uskassa viedä koiraa enää tietyille alueille ollenkaan kun käyvät heti koiran päälle(pystykorva), en ole ainakan kuullu että olisivat hätyytelleet hirvikoiria, johtuukohan koirien koosta?
No ei tuolla alueella ole kyllä kanalintujakaan juuri yhtään, mutta hanhet siellä pesi vielä viime kesänä.

[iiroS]

[haukkatohtori]

Mietin pitkään otanko osaa keskusteluun. Ihan selvästi kannatti. Tässä on ollut ihan asiallisia ja hyödyllisiä kommentteja. Metsästäjien kuten muidenkin maallikoiden havainnot voivat useinkin johtaa hyviin hypoteeseihin, mutta suoraan semmosinaan ne ei oikein kelpaa "totuuksiksi". Hypoteesissä voi kuitenkin olla se totuuden siemen. Minusta tutkijat kyllä ihan liikaa panttaa tietojaan ja eräällä tavalla tätä kanahaukka-kanalintuteemaakin pikkuisen sievistellään. Tieteelliset julkaisut kuitenkin menevät niin kovan seulan läpi, että niihin voi luottaa, jos tutkija on rehellinen ja pakkohan on olla.

Pitikin selostaa tarkemmin varislintujen osuutta kanahaukan saaliinkuvassa. On ihan totta, kuten monet huomauttivat, että varislintujen jämiä ei maastossa juuri tapaa, kanalintujen kylläkin. Saman olen havainnut itsekin. Kanahaukat tappavat ne varislintunsa pääosin pesimäaikana, jolloin pesästä lähteneet vaakut, harakat ja närhet on helppo nakki koirashaukalle. Tuota juhlaa kestää reilun kuukauden, sitten varislintunuorukaiset viisastuvat ja muuttuvat jopa tavallista hankalammaksi saaliiksi. Pääsääntöisesti takamailla syödään närhen poikasia ja asutuksen pinnassa variksia ja harakoita. Etelä-Pohjanmaalla on joillakin reviireillä varislintujen osuus ollut jopa 40-50 % eli kyllä ne haukat aika ison veron vie. Nämä saalisjätökset siis löytyvät pesiltä, harvemmin maastosta, ehkä syystä että tuohon aikaan harva viitsii maastossa liikkua. Keväällä kanahaukat napsivat jonkin verran reviirivariksia, joissakin tapauksissa hyvinkin paljon. Emeritus professori Seppo Sulkavan on kirjoittanut hyvän artikkelin kanahaukkojen saaliskuvan muutoksesta 50-luvulta 90-luvulle Hämeessä. Löytyy Suomen Riistan 2006 vuoden numerossa. Siinä näkyy hyvin varislintujen osuuden kasvu.

Joku kysyi paljonko kanahaukat sitten syövät kanalintuja. Kyllä ne paljon niitä syö. Jos kanalintujen paino-osuus haukan ravinnossa on vaikkapa 50 % (vaihtelee ehkä 20-80%) ja haukkapari tarvitsee päivässä lihaa n. 300 g eli yhden pyyn verran, verottaisi se vain pyitä syöden niitä n. 180 kpl vuodessa. Meidän 6000 haukkaparia söisi siis n. 110000 kpl eli olisi jonkin verran enemmän kuin vuosittain metsästetään. Jos taas haukat söis vain teeriä ja pistetään teeren painoksi 1 kg, saadaan em laskutavalla haukkojen syömäksi teerimääräksi 37000 teertä, mikä on selvästi pienempi määrä kuin vuosittain metsästetty. Koska haukat saalistaa teeriä ja pyitä, riekkoja ja myös metsoja, jäisi lajia kohden tappio vielä paljon pienemmäksi. Meidän kanalintukantamme on keskimäärin 20 lintua/km2 ja metsämaata lienee n. 250000 km2. Pyitä lienee 6-7/km2 ja teeriä n. 10/km2, joten pyykantamme on 1,7 miljoona ja teerikanta 2,5 miljoonaa lintua. Tuolta pohjalta haukkojen vero on melko pieni.

Näitä arvioita tosin saa helposti vaikka minkäsuuruisia muuttamalla näiden parametrien, siis saalisosuuden, haukkamäärän jne arvoja. Isoin kysymysmerkki on kanahaukkakantamme suuruus. Pesivien parien määrä on minimiarvio, koska sen päälle tulee ns floutterit eli reviirittämät ja nuoret yksilöt. Koska kanalintukanta vaihtelee hyvinkin paljon, myös haukkakanta on erittäin vaihteleva. Jonkinlaista kuvaa antaa lintuharrastajien tekemät talvilintulaskennat mutta sieltäkään ei saa numeroita irti. Huippuhaukkavuonna kanta lienee vähintään kaksinkertainen. Saalistusta lisää myös haukkojen erikoistuminen kanalintuihin, jolloin saalisosuus nousee. Tehdään vielä jonkinlainen maksimiarvio, kun kaikki menee kanalintujen kannalta todella todella huonosti. Kaikki 6000 paria pesii ja saa keskimäärin 3 poikasta. Syksyinen haukkakanta olisi siis 30000 yksilöä eli 15000 "paria". Lisäksi pesimättömiä haukkoja olisi 30% pesivistä siis 2000 "paria", yhteensä siis 17000 paria. Lisäksi kanalintujen osuus saaliissa nousisi vaikkapa 80 %:iin. Jos syötäisiin vain pyitä kuluisi niitä tällä haukkamäärällä n. 5 miljoonaa ja teeriä 1,7 miljonaa eli kaikki pyyt menis ja teeretkin aika vähiin. Tästä pitää heti peruuttaa ja huomata, että koskaan kaikki haukkaparit ei onnistu pesinnässään ja iso osa poikasista kuolee eka talvena. Tuollaisina vuosina kanalintujenkin kannat olis vähintään tuplamääräiset ja huomioiden saalistuksen jakaantuminen eri lajien kesken, vero jäisi ratkaisevasti pienemmäksi. Nämä hassut laskelmat kuitenkin osoittavat, että kanahaukassa on potentiaalia ja tässä mielessä metsästäjien "haukkaviha" on ymmärrettävää ja mahdollisesti totuuden jäljillä. Mutta kuten edellisessä viestissä sanoin, tasapaino on aina säilynyt ja huonoina kanavuosina tilanne kiepahtaa päälaelleen eli haukat ei pesi, niiden kanta kutistuu ja myös kanalintujen saalisosuus supistuu. Jos sattuu kova pakkastalvi kuten sattui pari vuotta sitten, voi haukkakanta romahtaa murto-osaan. Oma tutkimuspopulaationi putosi 24 pesivästä parista 4 pariin kevääseen 2011 mennessä. Haukat nälkiintyy tosi helposti tuollaisina talvina, ensin nuoret, sitten vanhat kevään kynnyksellä. Tässä täytyy jälleen muistaa maamme mittasuhteet. Eteläisimmässä Suomessa ollaan aivan eri tilanteessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Olis kiva selvittää näitä tarkemminkin, mutta resurssit on lujassa. Yritämme saada asioihin tolkkua mm radiolähettimien avulla, mutta se on aika kallista puuhaa.

Monet ihmetteli haukkojen ampumahollien niukkuutta. Sitä selittää ehkä se, että metsästän Kuusamossa, jossa haukkakanta on varmaan murto-osa esim. Keski-Suomen tilanteesta. Kuusamossa on muuten tiedossa melkein 60 haukkareviiriä erään 74 vuotiaan eläkkeellä olevan rajamiehen ja entisen metsästäjän ansiosta. Suhteutettuna Kuusamon pinta-alaan se tekee n. 1 reviiri/100 km2 (jos tuossa olisi kaikki reviirit). Tiheimmillään kanahaukkareviirejä on jopa 5/100 km2. Syksyllä nuoret haukat varmaankin jossain määrin ajautuvat eteläänpäin, joten paikon niitä voi olla näkyvillä paljonkin. Varmaan riippuu myös metsästystavasta, miten usein olisi haukan vointu pudottaa. Jäniskoira-ajoihin ne hakeutuvat hyvinkin hanakasti. Kyse lienee silloin naaraista jotka kykenevät kaatamaan aikuisen jäniksen. Koiraat ei siihen pysty. Itse liikun paljon, liikaakin ajatellen pystykorvametsästystä. Ehkä karkotan haukat jo etäältä. Varmaankin niitä keissejä on ollut enemmän kuin viisi on ollut muttei kumminkaan kymmentä enempää. Metsästyspäiviä kertyy jotain 8-10 päivää vuodessa eli melko vähän kai. Parina viime syksynä on tullut käytyä enemmän jahdissa hyvien kanalintuvuosien ansiosta.

Ei tässä tule varmaan kaikkeen vastattua mutta ihan kiva oli lukea kommentejanne. Kanalintu- kuten muuhunkin peienriistametsästykseen tulee varmaan kohdistumaan melkoisia paineita. Meidän täytyy pitää sen takia kilpemme varmaan tavallistakin kirkkaampana, vaikka epäoikeudenmukainen palaute saattaa joskus ärsyttää kovastikin. Kuten sanottua biologeissa on paljon metsästäjiä, joten samassa rintamassa ollaan.

[guide]

[jounilau]

Meneekö samaan vääntöön: [url] http://www.pystykorva.info/viewtopic.php?f=51&t=9628[/url]
En tiedä onko kyseessä sama haukkatohtori mutta tuon Annika Rossin putkinäkö oli lopulta melkoinen kun sattui vastaan vähänkin kovempia opponentteja.

[guide]

Haukkatohtori- Kirjoitit että kovina talvina haukat nuorimmaisista alkaen nälkiintyy. Mitä niille tapahtuu?
Eivät kykene saalistamaan kylmässä vai normaalisaalis ei riitä pitämään niitä kunnossa?
Kuolevat pois vai vaeltavat paremmille alueille saalistamaan ja pesimään?

[peknou]

[hilipata]

Mutta mutta, tässähän ei kopioida sisältöä, vaan linkitetään sisältöön. Minusta hieman eri asia.

[peknou]

[JoonasL]

Puolenkymmentä kanahaukkatilannetta on aika lähellä totuutta etelä-pohjanmaan seudullakin. Tosin välissä on vuosiakin jolloin haukkoja näkyy syksyllä melkein joka reissulla.

Omia kokemuksia kanahaukasta:
Kuvastan teeriä pääasiassa soilla. Kaikki kuviin kiinni käyneet(noin3kpl) ovat olleet nuoria kanahaukkoja. Vanhat haukat taas yleensä liitävät lähipuihin istumaan tai jarruttavat vähän ennen houkutuskuvia ikäänkuin karkoittaen linnut lentoon. Joskus vanha haukka tekee useampaan kertaan tämän valehyökkäyksen ja menee taas takaisin puuhun kytikselle
Metsänsiimeksessä esim. pyynpillityksessä, tai hakkuun reunassa teeripassissa suhautellen olen saanut katsomaan ainoastaan vanhoja kanahaukkoja.

En ole tarkemmin kanahaukan ikämäärityksistä perillä kuin, että nuori on ruskeasävyinen ja raidat pystysuorassa. Vanha harmaa/valkoinen ja raidat vakaasuorassa. Ymmärtääkseni pääosa nuorista kanahaukoista muuttaa pois suomesta loppysyksyllä ja palaa taas keväällä. Esim. ketunpillityksessä nähdyt kanahaukat ovat pääosin vanhoja, johtuu varmaan koska pääasiassa pillitykset ajoittuvat marraskuulle ja maaliskuulle. Nuoret haukat taitaa olla silloin etelässä lämmittelemässä.

[haukkatohtori]

Aluksi palaan vielä siihen laskelmaan. Siinä tuli kertaluokan virhe. Jos lasketaan sen 6000 parin ja 50 % kanalintuprossan mukaan, niin pyitä lähtis n. 1 miljoona ja teeriä 370000, jos söisivät vain jompaakumpaa. Samantien laskaisin realistisemman arvion olettaen, että kanalinnuista puolet on teeriä, 1/3 pyitä, 1/10 osa riekkoja ja 1/10 metsoja. Haukat söis 165000 teertä, 190000 pyytä, 60000 riekkoa ja 16500 metsoa. Noita voi vertailla metsästyssaaliisiin.

Guidelle sanoisin, että minä en ainakaan tutki tarkoitushakuisesti etsien perusteita kanahaukan viattomuudelle/hyödyllisyydelle. Pikemminkin olen tainnut etsiä perusteita lempiajatukselleni, että kanahaukat olisivatkin kanalintusyklien takana. Näinkään ei oikein kärsi toimia. Tuo varislintuteema on yksi kiintoisa juonne. Nyt ekologiassa on ollut valttia etsiä tällaisia epäsuoria vaikutuksia. Tuollainen kertoo myös luonnon toiminnan monimutkaisuudesta. Ei ne faktat muuten siinä varislintutukimuksessa olleet hukassa. Ison ainestomassan tilastollinen seulonta osoitti, että teerikanoilla on poikue useammin haukan pesän lähellä kuin kauempana. Tosin teeripoikueta oli harvemmassa siinä pesän läheisyydessä.

Varmaan moni laillasi haluaisi juuria haukat maisemasta, mutta mitä sitten tapahtuisi, lisääntyiskö esim ne varislinnut ja tekisi tyhjäksi vaivannäkösi tai erikoistuisko ketut ja supit etsimään vain kanalintujen pesiä, kun niitä olisi joka puskassa. Tosi kyllä on, että tällainen koe pitäisi tehdä ja metsästäjät olis helppo värvätä tällaiseen. Pelkään vain, että äläkkä olis mekoinen, mikä sinänsä on aika absurdia, koska kanahaukkaa ei lajina vaaranettaisi. Sille, joka haluaisi purkaa kanahaukan rauhoituksen on tietenkin turhauttavaa se, että lakia tuskin muutettaisiin, vaikka mitä osoitettaisiin kanahaukasta varmaan jo senkin takia että kanahaukalla ei välttämättä mene hyvin. Kanta on n. 1 % vuosittaisessa alamäessa. Muuten jaksaisitkohan vuodesta toiseen jahdata niitä kanahaukkoja, joita tulee ja tulee erityisesti sinne, missä kanalintukannat kohenee. Tarvittaisiin kokonainen game keepereiden armeija siihen hommaan. Kyllähän se työllistäisi tietenkin. Toisekseen metsästäjät ovat vain osa luontoharrastajista. Ei me voida alkaa määräillä, kuka siellä metsässä saa kuljeskella tai lennellä. Aika iso osa ihmisistä vastustaa villieläinten tappamista (vaikka syövätkin sisäfilettä). Itselleni olis aika stressaavaa olla koko ajan napit vastakkain suojelijoitten kanssa. Tässä aika on raksuttanut eteenpäin. Menneeseen ei taida olla paluuta. Tämä vain on realiteetti. Hyvä, että ylipäänsä saadaan vielä kanastaa. Ehkä riekon pelastamiseksi olisi kuitenkin syytä harkita joitakin toimia, mutta tämä on päättäjien käsissä.

Mihin ne kanahaukat sitten kuolee. Työskentelen Oulun eläinmuseolla. Meille tulee vuodessa semmoiset 20-30 kanahaukkaa, viime aikoina tosin vähemmän osaksi ehkä lintuflunssa kohustakin johtuen. Suurin osa niistä on kuollut nälkään. Ammuttuja muuten on suht vähän. Tosin moni haukka kantaa hauleja ruumiissaan ja nälkiintymisenkin takana on joskus todettu olleen huomaamaton hauli siivessä. Nuorista osa kupsahtaa pian pesästä lähdön jälkeen, kun eivät opi saalistamaan. Alkusyksystä nuoret kanalinnut on helpohkoja saaliita, mutta luu kovenee talven myötä. Tyhmät on syöty pois, kanalinnut alkaa mennä kieppeihin eli ovat poissa haukan silmistä suurimman osan valoisaa aikaa, joka sekin lyhenee täällä Oulun korkeudella vuodenvaihteessa vain 4-5 tuntiin. Sitten kun vielä iskee kolmenkympin pakkanen, on kokenutkin haukka lujilla. Osa nuorista kyllä muuttaa pois, mutta valtaosa jää paikoilleen. Minulla taitaa olla 20-30 rengaslöytöä. Niistä 2-3 on kauempaa kuin 100 km rengastuspaikasta. Erityisen sitkeitä paikkalintuja ovat vanhat koiraat. Ne todennäköisesti useimmin kuolevat omalle reviirilleen. Nyt kun pieniä gps lähettiä alkaa olla tarjolla, tuostakin saadaan selvempi kuva aikaa myöten. Kun on seurannut haukkojen elämää, alkaa kyllä tuntea sympatiaa niitä kohtaan, niin kova niiden elämä on. Nälkäkuolema on aika karmea tapa kuolla verrattuna joutua haukan kynsiin tai haulisuihkun eteen, mikä vaikkapa teeriä odottaa.

Muuten yksi syy, miksi tutkijat on olleet asiassa hyssyttelylinjalla on pelko petovihan riehahtamisesta. Ajattelin, että kerron sen mitä olen havainnut ja luotan terveeseen suomalaiseen järkeen - ja sittenkin aikamoiseen lainkuuliaisuuteen. Tuo pystykorvasivustolla käynnissä oleva reipas eipäs juupas vänkääminen ko teemasta ei vie asioita mihinkään, mutta antaapa jatkua. Itse taidan nyt lopettaa tähän.

[guide]

[xyxy]

Hienoa, että haukkatohtori osallistuu tänne foorumin keskusteluun.

Etelä-Pohjanmaa on ollut tunnetusti voimakkaan haukkapyynnin aluetta silloin, kun kanahaukkaa sai vielä pyytää. Vuotuiset saaliit olivat suurempia, kuin mitä oli alueen haukkatuotto. Sitä mm. professori Pulliainen väitti valheeksi jossakin kirjoituksessaan.

Olen aloittanut metsästystaipaleen -50 -luvun lopulla ja muistan senaikaiset kanalintukannat. Niitä oli ja niitä metsästettiin. Toki tuolloin ei ollut supikoiraa, eikä minkkiä. Myös kotoperäiset petokannat, niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin pidettiin alhaalla. Vaikka nyt on ollut hyviä kanalintuvuosia (-11, ja -12:kin), ovat ne olleet vain kalpea aavistus siitä, mitä kanalintuja oli -50 - 60 -luvilla.

Kanahaukka rauhoitettiin viimeisenä lentävänä petona -89. Täällä Pohjanmaalla tapahtui kanalintutiheyksissä parissa vuodessa melkoinen pudotus pian tuon jälkeen. Kysynkin haukkatohtorilta, oliko kanalintukantojen selvä tasopudotus tuossa -90 paikkeilla seurausta kanahaukan rauhoituksesta. Toinen, johon toivoisin vastausta on kysymys, että hyötyikö kanahaukka jollakintapaa rauhoituksesta?

Tiheyksien historiaa löytyy ainakin vuoden 2011 kanalintutiheystaulukoista, kuten http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/metsakanalinnut_2011/teeri.html

[iiroS]

[bigbambi]

Tollasen toi pihaan