Lihan arvostus

[Peto]

Hirvijahdista voidaan näymmä tehdä hyvinkin monimutkaista.

Oppiipahan arvostamaan oman porukan rentoa jahtityyliä.

Ukot lähteepi aamulla metsään ilman käskynjakoja tai äksiisiä, passimiehet valitsee itse
paikkansa ja koiramiehet alueensa.

Hirvet ripustetaan yhteistuumin orteen ja jaetaan tasan laatikoihin. Ilman puntaria tahi vaakaa.

Laatikkoja ei arvota, vaan kun jako on ohi, saa siitä käydä valkkaamassa laatikkonsa ahneusjärjestyksessä.

Porukkaan pääsee kaikki seuran jäsenet. Seuraan pääsee kaikki alueella asuvat, maataomistavat ja näiden sukulaiset/tutut/kumminkaimat.

Osallistuminen pitäisi periaatteessa olla keskimäärin yksi päivä / viikko / lihaosuus, mutta ei näistä kukaan kirjaa pidä.

Kaikille kuuluu sama lihaosuus osallistumisaktiivisuudesta riippumatta.
Pakko ei ole ottaa, jos tuntuu ettei sen edestä ole tullut osallistuttua.

Jotkut on silti puolikkaalla osuudella, jolloin ei tarvi monesti syksyssä jahissa käydä eikä maksaa koko osuutta.
Esim. opiskelija voi olla sitten vaikka ilman osuutta ja käydä vain pari kertaa, silloin kuin kerkiää...

Itse saa kuitenkin päättää miten osallistuu.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[marvin the martian]

^
Pyyntitapa erilainen, mutta muuten melkeinpä jämptisti samoilla mennään.
_________________
Kaukana jossain on Kapakanmäki, siellä rähjää keletappiväki.

[dxman]

[nettijussi]

[late2]

[velman]

[Peto]

[Ara]

No, tuskimpa "Pedon" porukassakaan ihan valtoimenaan hirviä jahdataan
Aika pitkälti samaan tyyliin meidänki porukassa toimitaan. Tottakai johtaja tietää, mitä ja missä porukka touhuaa, mutta turhia äkseerauksia ei tarvita. Varajohtaja tietenki paikkaa, jos ite pääjohtaja ei oo metällä.

Lihat jaamme -niin pitkälle kuin pystyy- neljänneksittäin, siis hirvi/neljä lihaosuutta. Loppusessa tietenki joudutaan silppuamaan pienemmiksi paloiksi, viimeisistä otetaan myös maanomistajille menevät lihat. Meille tuo metsästys on harrastus, joten jahtipäiviä ei kovin tarkkaan lasketa. Sen verran katotaan, ettei lihoja anneta semmoselle, jota kukaan ei tunnista porukkaan kuuluvaksi

[velman]

[Ara]

[Nimrod]

Meillä tästä lihakasatyylistä ollaan poistuttu lähinnä sen vuoksi, että lihan laadun ja käytettävyyden kannalta on aina edullisempaa mitä vähemmän hirvessä on jakajia. Hirvi neljään mieheen on aivan ok, mutta useamman jako on yleensä jo sitten silppuamista. Tietty on niitäkin porukoita vielä, jotka jakavat kaikki hirvet kaikille, mutta lopputulos ei ole kamalasta kaukana.

Savulihoja tehdessä on tullut huomattua se, että lihanleikkuutaso ja lihanjakotavat ovat keskimäärin aika lailla kuralla. Sanoisin, että varsin vähäinen on se joukko, joka lihoja leikatessaan miettii mitä lihoista loppujen lopuksi tullaan tekemään. Paljon on niitä, jotka innokkaasti lihaa metsistä haalaavat, mutta loppujen lopuksi lihojen laadussa ei ole hurraamista.

Mäkihyppyvertaus: kova hyppään, mutta paha plankiaan...

[BlueMarlin]

Meillä jaetaan lihat Nimrodin kuvaamalla tavalla eli hirvi jaetaan kaikkien kesken. Viime vuonna lupia 5+5 ja miehiä taisi olla kaksitoista. Ehdotin, että tehdään kolme liharyhmää ja jokaiselle ryhmälle 1+1. Lopuista sitten peijaislihat, purkkilihaa, ym. Tämä ei kaikille käynyt, koska lihat eivät jakaudu tasaisesti. Joku ryhmä voi kuulemma saada isomman aikuisen, kun toinen ryhmä. Tottahan tämä on mutta uskoisin vuosien saatossa tilanteen tasaantuvan. Itse kyllä tyytyisin pienempäänkin osuuteen kunhan vain saisin laadukkaampia palasia. Vaikka onhan se kiva laittaa hirveä ruuaksi, kun samassa köntissä on kolmea eri paistia. Taito se on näinkin leikata.

Ja minua tympii suunnattomasti se, että porukka ei raaski hankkia kunnon lihaveistä paloittelua varten. Lihat silvotaan sillä AUK:n kurssipuukolla mikä on jo 63-vuonna hyväksi havaittu. Samalla puukollahan voi vuolla makkaratikut, kaivella kynsienalusia ja mitä mieleen tuleekaan.

Ohessa kuva parista lihaklöntistä jotkä yhdestä jaosta sain. Noistaon hieno kavereille juhlaillallista laittaa...
Katselin yhtenä päivänä Kauppahallin lihakaupassa hintoja niin sisäfile oli 65euroa/kilo.

[Nimrod]

BlueMarlinin esimerkki valaisee asiaa erinomaisesti! Samat argumentit tästä tasaisesta jakautumisesta pätevät muuallakin, missä järkeä ei osata/haluta käyttää, tai jossa sitä ei päässä yksinkertaisesti vain ole. Sanoisin, että syy tähän on suoranainen ammattitaidottomuus - liha on lihaa, eikä siitä ymmärretä sen enempää. Lihan arvostus on sitten perheissä samaa luokkaa - jos homma osataan, lihaa arvostetaan ja jos homma ryssitään, niin hirvenliha on pahaa...

Tuo BlueMarlinin liittämä kuva on sitä arkitodellisuutta, missä suuri osa hirvimiehistä elää. Mielestäni tuollainen on suoranaista haaskausta ja taitotason ollessa tuota luokkaa, tulisi lihankäsittely aivan ehdottomasti ulkoistaa.

Lihan arvostus on minulle sitä, että liha käytetään parhaimmalla mahdollisella tavalla ja koko ketjussa huomioidaan se, että riistanliha saa arvoisensa kohtelun. Metsästäminen on kivaa, mutta valitettavan moni ei huomioi sitä, että työ alkaa vasta siinä vaiheessa kun se eläin on nurin.

[Nimrod]

Yksi ärsyttävä piirre hirvenmetsästyksessä on talkootyön ujuttaminen joka paikkaan. Esimerkiksi lihanleikkuu on sellaista hommaa, jota ei missään nimessä saisi tehdä muut kuin vain ne, joilta homma onnistuu. Yksi leikkaa lihat, toinen tekee jauhelihaleikon ja kolmosleikon ja yksi jauhaa jauhelihat. Kolme miestä, hirvestä riippuen tunti tai pari ja homma on selvä. Sama aika saadaan tuherrettua jos koko porukka leikkaa ja jälki on kerrassaan karmeaa.

[late2]

Tuossa BlueMarlinin esimerkissä taitaa olla kutenkin enempi asenneongelmasta kuin taidoista. Jos joku pistää veitsen kanssa parastaan ja jälki on tuollaista niin kaverilta pitäisi takavarikoida kaikki teräaseet, tuollainenhan on vaaraksi itselle ja muille.

Meillä lihanleikkuuseen osallistuu kaikki, taitojen mukaan, vaikeimmat palat tietysti niille joilta homma sujuu paremmin. Jos veitsi ei pysy kädessä niin pussituslinjallakin on hommia. Hienoa olisi jos joku tulisi leikkaamaan meidän elikot, voitaisi olla sekin aika jahdissa, joskin voisi lihanleikkaajilla kädet puutua, viime vuonna laitettiin leikkuupäivänä kymmenkunta elikkoa pusseihin. Toistaiseksi on lopputulos kuitenkin ollut omasta mielestä riittävää, kotonakin on tullut kehua ja kehtaa noita antaa tutuillekin. Tähän vuonna naureskeltiin että kokeillaan joskus sitä perinteistä "kirvellä palasiksi ja jako ämpäreihin" mallia, jäi toistaiseksi naureskeluksi. Yksi vuosi ehdottelin että eri paistit olisi fiksu laputtaa tarkalla nimellä mutta tuo ei mennyt läpi enkä viitsinyt narista asiasta enempää, aika vähän tulee paisteja paisteltua kokonaisena.