Missähän riekkoraja eteläpohjanmaalla?

[pikkuhornet]

Kadonneet lähes kaikki Kihniö - Virrat korkeudelta. 60- luvun alkuvuosina oli todella runsaasti vielä. Ojitettiin ja riekko katosi lopullisesti. Joskus harvoin vielä näkee tai kuulee, ei edes joka vuosi.

[late2]

Kihniöllä oli ymmärtääkseni jonkinlaista hanketta riekkojen olosuhteiden parantamiseksi, kitumäntysoiden hakkaamista aukeammaksi. Tuloksista en ole mitään virallista kuullut, muttei riekkoja liikaa näy.

[Aris60]

Taitaa tuohon riekon selviämiseen ja kannan vaihteluun olla muita paljon ratkaisevammin vaikuttavavia tekijöitä. Eikö vain? Jos ratkaisevana tekijänä olisivat ojitukset olisi kato tapahtunut myös paljon pohjoisempana.

Vuosi 2010 oli erityisen suotuisa riekon kannan kehityksen kannalta metsäalueella (etelässä). Poikasten kuolleisuuskin oli alhainen. Ojituksella on varmasti jokin vaikutus, mutta eipä taida olla merkityksellisin. Jos kanta kaksinkertaistuu edullisten tekijöiden vaikutuksesta vuodessa ei ojitus voi olla ratkaiseva.

[juhatapio]

Kauhavan korkusella niitä ei ainakaa ennää oo,viimeksi niitoon nähny toissavuonna lestijärven metissä!
_________________

[rocco]

[LG1]

Karvialla vielä 10v sitten hyppäsi edestä ison nevan reunasta Saran kylän tienoilla. Luulen, että vielä löytyy pieni kanta.

[pikkuhornet]

Nevat höylältään vuosittain ja puut parturoidaan 20 vuoden välein. Kattellaan ja ihmetellään. Näinhän se maailma muuttuu. Se on raha joka määrää näisä "valtion mettissäkin" vaikka toisin informoidaankin. Eli toisin tehdään mitä puhutaan. Ei siinä luontokappaleilla ole sananvaltaa.

[RealExtreme]

Keväällä aamuyöllä kun kiertää niin saa varmasti selville alueen riekkotilanteen. Ukot tahtoo kirvata rajusti silloin, jos niitä vain on. Toinen on että nauhurilla kun huudattaa päkätystä, niin jo ukko päräyttää paikalle.

Laihia-Jurva-akselilla vielä löytyy riekkoja. Kuuttoneva on ollut pitkään riekon pelastus nuilla mailla, mutta miten lie käyvän kun veriside muualle katkeaa Vapon ja metsänomistajien toimesta. Ei ole "Karpelat" mettäkanan perään..

[GraaviSupi]

Missä lie ootte pyöriny, mutta ikaalisissa, kurussa, parkanossa ja kihniön eteläosissa sekä karvialla tapasin viime syksynä riekkoja. 7-8 vuotta sitten oli muutamilla paikoilla ihan kunnon tokkia. Sitten onki ollu alamäkeä liki totaaliseen havaintojen määrän nollaantumiseen, mutta toissa ja viime syksyt on ollut taas nousujohteisia.

Nyt pitäisi saada kiireen vilkkaa soita ennallistettua jotta soidinreviirit pystyvät "verkostoitumaan". Toivoa on, mutta ihme ei tapahdu ittestään......
_________________
KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli

[mehtään]

Yhdet tuoreet levinneisyyskartat löytyy lintuatlaksen sivuilta:
http://www.lintuatlas.fi/maps.php?taxon=153#content-a

Satakunnan rajalla alkaa eteläraja olemaan.

[GraaviSupi]

Satakunta-Pirkanmaa alkaa oleen joo eteläisimpiä alueita.. Siksi siellä tulee nyt panostaa soidin ja otollisten poikueympäristöjen ennalistamiseen ja turvetuotannon rajoittamiseen ettei tuo raja enempää vetäydy...

Pirkanmaalla ja Satakunnassa ei varmaan enään koskaan pääse riekkometsälle, mutta siitä alueesta on mahdollista rakentaa puskuri siihen, että etelä-pohjanmaalla ja keskisuomessa pääsee....
_________________
KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli

[Aris60]

Se lienee selvää, että ei se riekko suolla elä mistä turvetta nostetaan. Kuitenkin riekon kannanvaihtelu on lähes sama kansallispuistoissa ja alueellisesti samankaltaisilla suojelemattomilla alueilla. Jos kaikki turvetuotanto ja ojittaminen lopetettaisiin ei se palauta riekkoa etelään. Se vaatii kyllä muutakin.

Riekko vaatii lumipeitteen selviytyäkseen. Ja se vaatii suotuisia olosuhteita pitkään. Lumen pinnankorkeuden vaihtelukin on tärkeää ravinnonsaannin mahdollistamiseksi varvustosta kerroksittain. Aikainen kevät etelässä aikaistaa myös soidinta. Varsinkin koiraat ovat tällöin haavottuvia ilman hyvää suojaväriä ollessaan reviirisoitimella. Myös muninta myös aikaistuu ja samoin kuoriutuminen. Hyönteisravinnon saatavuus ensimmäisen parin viikon aikana on poikasille kriittinen. Aikainen kevät lisää jossakin määrin yöhallan todennäköisyyttä. Yksikin hallayö voi olla tappava sekä poikasille ja ravintona käytettäville hyönteisille. Sama suojavärityksen aikainen vaihtuminen yhdistettynä myöhäiseen ensilumen tuloon voi linnuille olla kohtalokas. Riekon onnistunut pesintä on hyvin riippuvainen suotuisasta säästä edeltävänä talvena ja kesällä poikasten kuoriuduttua. Lumipeitteen paksuus on keskiosassa maata pienentynyt 20-30% -80 luvun alusta. Paria viimeistä vuotta lukuunottamatta. Kaksi kolme tälläistä vuotta lisää niin Kauhavallakin on taas riekkoja. Ojitetaan tai ei. Viimeksi niitä siellä on ollut ainakin 2008 ja 2009.

Ihan sama säiden vaikutus näkyy metsähanhen pesinnässä. Lintujen kevätmuutto on aikaistunut 15 vuodessa noin 2 viikkoa. Pesintä on myös aikaistunut ja myös poikasten syysmuutto noin viikolla. Jos tämä kehitys jatkuu lajin metsästyksen painopiste tulee siirtymään etelän pelloille. Merihanhella saattaa olla tapahtumassa ihan sama kehitys. En vain tiedä onko sitä tutkittu.

Harvoin vain yksi muuttuva olosuhde tai tekijä on millekkään lajille kriittinen tai hyvin edullinen. Kun usea tekijä muuttuu on kuitenkin kiusaus tehdä päätelmiä hyvin nopeasti vain yhden muuttujan perusteella. Se vain ei tahdo johtaa mihinkään. Tai voi olla jopa haitallista. Joskus - esim lipeäpäästö paperitehtaasta - voi kuitenkin olla myös hyvin selkeä. Tutkimuskin voi olla täysin hyödytön jos suunnitteluun ja valmisteluun ei paneuduta ja tutkija ei osaa hommaansa. Helppoa olisi jos kyettäisiin sanomaan, kymmenellä millillä riekko palautetaan Etelä-Suomeen. Mutta sitä lupausta ei kukaan kykene antamaan. Suotuisa sää voi kannan tiheyden nelinkertaistaa parissa vuodessa. Tuntutimittarin toukat voivat romauttaa kannan isollakin alueella Lapissa nopeasti. Elinympäristön parantamisella voidaan muutosten vaikutusta vähentää. Ja kyllä minäkin riekon haluan takaisin. Keinoista en vain ole ihan vakuuttunut. Kettu ja näätäkin tuovat keittoon oman mausteensa etelässä. Kettu ehkä myös Lapissa. Sen sijaan kansallispuistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisen liikkuminen ei kantaan vaikuta oikeastaan ollenkaan. Jos ilmaston muutos on jatkuvaa ja todellista olisi kuitenkin ehkä parempi pyrkiä parantamaan teeren ja metson elinympäristöjä. Saattaisi tulos olla parempi. Noin tuhat vuotta sitten meillä oli Pohjanmaalla Etelä-Eestin ilmasto. 1700- luvulla oli taas hyvin kylmä, vilja ei ehtinyt useana vuonna tuleentua. Olosuhteet vaihtelevat enemmän kuin ihmisen vaikutus paikallisesti muutoksia aiheuttaa.

Muuten taitaa Suomen eteläisin taantuva riekkopopulaatio olla lähellä Tammisaarta.

[GraaviSupi]

Juu ei se riekko koko eloaan soilla elä, mutta ilmankaan eivät "metsäsuomessa" pysty elämään...

Aris60 kirjoitti ihan asiaa. Riekon selviytyminen on monen asian summa joista otolliset elinympäristöt ovat vain osa... Kun katsotaan mitä ihminen pystyy tekemään asian suhteen on juurikin ihmisen pilaamien elinympäristöjen takaisin palauttaminen ja petokantojen kurissa pitäminen.. Riekko levittäytyy nopeasti jos vain olosuhteet antaa myöden ja soidin verkostoja on riittävän tiheässä. Eteläisestä suomesta riekko on juurikin pirstaleisen soidin verkoston takia katoamassa, kun ei muualta tule täydennystä..
_________________
KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli

[mika h]

[heiluri]

Haapajärvi-Pyhäjärvi alueella havaintoja muutamista riekoista tälle talvea,uskomattoman vähänä kun muistelee vaikkapa -70 lukua jolloin niitä pyöri noilla seuduilla aivan pihoissa.
Jotain Riekolle tai sen elinympäristölle on tapahtunut tällä välillä.
_________________
Kertalaakiyhdistys