Kunnollinen retkisaha?

[yyp]

[GWP]

Mie olen nähnyt semmosen ketjusahan jossain nettiputiikissa myynnissä

[Pohjola]

nuista käsisahoista, ennen oli alakoulussa höyläpenkit ja niissä kaks puukkosahaa,, poikki ja halki malli,,,,,,kyllä sillä poikki mallilla heleppo katkoa.

Mutta tuosta reissusahasta, Jänkäkurppa sen kerto miten tehään, jos roinaa karsitaan repusta.
Ite olen yleensä ottanu 50-60cm pokan lavin ja suojannu tarpeen mukaan piikit, millon jeesus teipillä yms. Joskus roikkunu repussa ulkopuolella, joskus alustan sisässä.
Ei se kaari ole tarvinnu olla kuusenoksaa, mutta sitä valittaessa voi lokkailla kaaren tarpeen mukaan. Iliman naulojaki on selvitty, mutta parempi olis olla jottain metallia, oksat ei kestä pitkään.
Usein terä on jääny johonki suojaseen puunrunkoon roikkuun, jos joskus tarvii, onpa vaikka varateränä toiste. Kaari on myös jääny

Tuossa kotatouhussa terä on melkein ehdoton, saa paljon mukavammin tulisteltua kun tarpeeksi pikkupuita.

Pitänee katella arkistoja, kaarisahasta,,,jos kuva löytys

[Wikke]

[Sämpy]

No sovitaan sitten niin, että menee. Mulla kun yleensä tulihtapaikan katselu menee iltaan ja päivä on siinä kanniskeltu reppua ja aseita, niin aikaa eikä välttämättä voimiakaan ole kihnuttaa 2" liikeradalla polttopuita poikki. Siksi nuo älyttömän kätevät pikkusahat jää yleensä autotallin naulaan ensimmäisten käyttökertojen jälkeen varmaan muillakin.

Tuota Pohjolan kuvan kaarta kannattaa sitten kokeilla etukäteen jos meinaa sen varaan laskea reissulla.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[perisofeus]

Meillä on ollut yleensä oikeat pokasahat hanhireissuilla kun on haluttanut tulilla nukkua. Jos on samana syksynä tarkoitus palata samoille paikoille niin saha on jätetty valmiiksi puuhun roikkumaan (samoin suola, kattila, kotaruoteet, kevytpeite, valmiita polttopuita jne.) niin ei tarvitse joka kerta kantaa.
Saha reppuun kiinni vaan tai käteen, mutta jokin teränsuoja on hyvä olla.
Jos on timanttiliippa mukana niin aina sillä voi isoimmat kuprut terästä tasoittaa niin taas haukkaa.

Tottakai kokoonpantava on sikäli helpompi, että se voi olla repun taskussa vaikka vakiovarusteena. Tällainen on usein kalareissuilla mukana.
Tavallaan jokin Eka-sahan kiinalainen kopio, mukana kolme terää.

Pokasahan teroitus on sellainen, että haukkaa hyvin mennen tullen ja sahamiseen saa kunnolla voimaa ja vipuvartta koko vartalosta.
Kaverinkin voi ottaa joskus mukaan puutalkoisiin.
Tällaisella ennen puutöitä tehtiin.
Jostain "puuilosta" 2 eur ostetuilla kaarisahoilla ei tehnyt mitään, mutta tuollainen 17 eur Bacho kyllä haukkaa puuta mahtavasti.

Näin yhtäkkiä ajatellen en oikein jaksa uskoa tuollaisiin käsin veivattaviin ketjusahoihin. Jossakin puulajissa ne voi olla ok.
Jyrsii puuta isomman alan kuin pokasaha.
Pitää hommata ja testata.

Mutta johonkin pieneen säätämiseen nuo oksasahat ovat ok.
Menee kumisaappaan varteen sille perhostelijalle.

[Peltsu]

[Wikke]

"Commando wire saw" tuulahdus kasarilta 19.90mk postimyynti "Rambo" veitsien kahvoista...

[Pohjola]

ei sitä kannatte lähteä hakhen, voi olla kova kahlaus eessä.

pelekääkkö sämpy että kaaresta ottaa kiinni
vaiko ihan tavan vuoksi hankottelet

[Sämpy]

Eikäku totesin, että liian hankalaa mulle ja terä jää löysälle. En väitä että kaikilla tekisi näin, mutta kannattaa kokeilla etukäteen että onko tuo oma juttu.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Wikke]

[Pohjola]

harvemmin kävelykelin aikaan on niin pirun kovia pakkasia että merkitystä. jos ahkio tai muu vastaava kuletus väline, ilman muuta kunnollinen pokasaha, ja varalavi.
Se on totta ettei terä aina kovin tiukalla ole, paljon voi kaaren korkeudella vaikuttaa . ja tietenki kaaripuulla.
mutta vaikka terä on löyhällä voi kahteenpekkaan rauhallisella tahilla ja oikealla tekniikalla sahata ilman ongelmia ihan nopeasti.
son vaan se veto joka tekee työtä

[perisofeus]

Teimme joskus muutaman pokasahanterän sellaisen järeän vannesahan terästä, kun se katkesi. Terä oli itsessään aika tehokas, mutta leikkasi siis vain yhteen suuntaan. Tuolla isolla vannesahalla halkaistiin todella isoja honkia ja koivupahkoja helposti, mutta se siitä.

Lopputulemana metsässsä oli se, ettei näillä oikein tee mitään ja kaarien väsääminen oli poissa muista harrastuksista, eikä ne oikein koskaan onnistuneet niin hyvin kuin oltaisiin haluttu. (vaikka käsityö onkin 10).
Siitä lähtien mukana oli aito kaarisaha hyvällä terällä vaikka painoa hieman lisää tuleekin. Sen sikäli jaksaa kantaa kun tietää askareiden helpottuvan huomattavasti.

Nykyään jos kävelyä on max. 2 Km niin mukaan lähtee ehkä Shindaiwa.

[Sämpy]

No niin, normilappilaisen kehumisen jälkeen tuli totuus näresahan erinomaisuudesta.

[Peltsu]

Eli:

Tee-se-itse-kuusesta-kaarisaha. Edellyttää että mukana on jesserulla ja alueella kasvaa kuusia ! (täällä ainakaan ei mitään semmoista puuta ilman isompaa hakemista löydy josta tuollaisen nätin kaaren, tai edes minkäänlaista kaarta saisi aikaiseksi, enempi taitavat muistuttaa J-kirjainta).
Kaaren päät pitää halkaista (aijai sormia, no onneksi on jesseä mukana)
Vaatii joskus sahausta kahteen pekkaan (ja piipistäkö sen kaverin siihen hätään leivot).
Varmasti toimiva hätävara siellä missä sopivia kuusia on.

Pistosahat, kuolleita ajatuksia jo syntyessään.
Rautakaupan pokasahat, piippimäisiä kantaa ja kolisevat, terän piikit puhkoo joka paikan, kun se suojus on tipahtanut. Joojoo, nippusiteillä sen saa pysymään paikalla, eli sivuleikkurit täytyy muistaa panna reppuun.
Ketjusahat, kokeilkoot ken haluaa, nuo on hylätty jo joskus 30 vuotta sitten, ku tulivat markkinoille.
Moottorisahat, ei yli 2 km päähän.

Eipä jääny kuljeskelevalle mettämiehelle jäljelle ku wanha kunnon perisuomalainen puuhässäkkäpokasaha, tai sen modernimpi alumiininen versio, vaikka kumpikaan ei nyt tunnu eränkäyntiin kelpaavan.