ampumatyyli perinteisillä jousilla

[pirulainen]

Kyselläänpäs muiden tyyleistä, näin kesää ja kautta odotellessa.
kuinka ammut perinteisellä (vastakaari/pitkäjousi ym), tarkoitan esimerkiksi käytätkö hanskaa vai tabia, yksi sromi yllä kaksi alla, vai kolme alla, onko yksi vai kaksi nokinpaikkaa jänteellä, tähtäiletkö POA vai Gap-tyylillä vai "vaistolla"(mitkä lie viralliset termit)

tällaisia kysymyksiä itse on aloittelijana joutunut pohtimaan kun tuli pertsa hommattua, Samickin SHT.

n. viikon tiiviin ja moninuolisen perusharjoittelun tuloksella itsellä toimii parhaiten kolme alla, kaksi nokinpaikkaa ja ampumahanska.
Tähtäilyn hoidan nuolen kärjellä, osumapiste on 0-20 metrillä nuolenkärjellä tähdätessä melko helppo oppia, varsinaista tähtäintä en ole viritellyt.

aloittelin 5m matkalta ja ensin reenailin otetta jousesta ja jänteestä, jousikäden kyynärpään asentoa, veto suoraan taakse(T-asento), vetokäden kyynärpään asentoa, ankkurointia, ja jälkipitoa. Taljajousella aiemmin aloitettu harrastus antoi vähän perustaa hommalle.

Kasat on 10 metriltä parhaimmillaan "tikkuaskissa", JOS malttaa keskittyä jokaiseen nuoleen l. koko tapahtumaan huolella ja rauhassa.

20m (piharadan max pituus) kasat mahtuu kämmenelle, samoin edellytyksin kuin edellä.

Kasojen saaminen ei ole itsetarkoitus, mutta kertoo se ainakin sen, että suoritus on suunilleen samanlainen joka kerta.

Olen siirtymässä siihen, että taulussa on kuusi osumapistettä eri kohdilla, johon jokaiseen lähetän yhden nuolen. Näin ei tule kiusausta saada "hyvää kasaa" vaan keskittyy enemmän täysosumaan. en osaa paremmin selittää, mutta ymmärtänette mitä ajan takaa. Pilkkoina toimii 2-3cm maalarinteipin pätkät. aim small, miss small

Melko helposti huomaa jo kun nuoli irtoaa, jos joku meni pieleen. Itsellä suurin harjoittelun paikka on tuossa laukaisussa eli jänteestä irti päästämisessä. Siihen pitäisi saada toistettava suoritus paremmaksi, tahtoo tulla "nypättyä" sivulle vaikka kuinka koittaa liu-uttaa vain sormia taaksepäin jouhevasti...


Viime kesänä totesin, että taljajousella harrastelu on todella kivaa, nyt totean että pertsalla VIELÄ kivempaa
Vihreät sukkahousut tosin puuttuu vieläkin.
_________________
Vapaan miehen oikeus on kusta luontoon -Veikko Huovinen-

-Marlinisti-Jouskaripelle-

[heiluri]

Melko puhtaasti vaistolla ja hansakalla.
Ennen ammuin alta mutta jo vuosia Välimerentyylillä eli yksi sormi yläpuolella,nokinmerkki päällä.

Kunnossa ollessa naputtelen paristakympistä sellaista kämmenen kokoista kasaa ja parhaimmillaan nuoli kiinni nuolessa,loppukesästä tulee kymmenen- viidentoista metrin matkoilta usein nuolisilppua.
Kunto romahtaa äkkiä ellei ammu vähintään joka toinen päivä ja talven jäliltä onkin aina kuukauden parin tehoharjoittelu ennen kuin alkaa osua edes kohtuullisesti.

Taljalla ampuminen oli aika yksitoikkoista ja vempeleiden kanssa värkkääminen häiritsi,samoin erilaiset tähtäimet olivat lähinnä riesa,kun vihdoin älysin luopua tähtäimistä alkoivat niput pienentyä,siitä olikin helppo siirtyä vaistojousiin.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Kuhmon Ahma]

En käytä nuolenkärkeä tähtäämiseen. Välimeren otteella ja Saunders PakTap-läpällä.
Kuten heiluri mainitsi, muutaman viikon tauko tekee sen, että takapakkia tulee roimasti osumistarkkuuteen.

Intensiivisen harjoittelujakson jälkeen osun kohtuullisen varmasti tennispallon kokoiseen maaliin 15 metristä. Tuota pitemmille matkoille en ole juurikaan edes harjoitellu.
_________________
Metsästys ei ole harrastus vaan elämäntapa

[pirulainen]

Korostetaan nyt vielä, että nuo minun parhaat kasat on syntyneet yksittäisinä hyvinä kasoina, kun kaikki on mennyt nappiin. Uskon että Ahma ja Heiluri pystyy niputtamaan hyviä kasoja enemmänkin kuin silloin tällöin, minä en
Hyvän kasan jälkeen tulee todennäköisesti ihan pska kasa, kun yrittää toistaa väkisin saman tuloksen...

monta maalia-systeemi tuntuisi toimivan hyvin itsellä, kun ei tule sitä tarvetta saada hyvä kasa.

Tuo tähtäys onkin jännä juttu, kuvio on muuttunut niin, että nyt nuolen kärki leijuu näkökentässä suuntaa antavana epätarkkana täppinä, ja koitan keskittyä osumapisteeseen todella intensiivisesti. Tämä aiheuttaa sen, että korko on paremmin ja paremmin kohdallaan. Ilmeisesti silmä-käsi koordinaatio korjaa automaattisesti korkoa ohdalleen.

Eniten hankaluutta tuottaa sivusuunnan heilahtelut, jonka tulkisen laukaisuvirheeksi. Ankkurointipiste on hyvä ja vakaa, mutta jotenkin en saa vapautettua jännettä joka kerta sopivan rennosti ja toistettavasti. Ihme nyppäys tulee liian helposti.

Laukaisu on aika nopea, heti kun "tuntuu oikealta" nuoli lähtee. Välillä ihan tarkoituksella hidastan, ja tähtäilen n. 10-15sek, mutta tulos ei ainakaan parane. Kun vedän jousen vireeseen, niin yleensä ankkuroinnin jälkeen nuoli lähtee 2-5sek. En tiedä onko se hyvä vai huono juttu, mutta tuo tuntuu toimivan itselle. Onko sen nyt sitten sitä snap shootinkia en tiedä.

Parhaat kasat ja toistot alkaa tulla 30-40min jälkeen, ehkä se enin hätäisyys on siihen mennessä poissa. Malttaa keskittyä jokaiseen suoritukseen "yksi kerrallaan". Eilen meni pari tuntia räpsiessä, ja keskimäärin 1-2h joka kerta tulee viihdyttyä nuolia lingoten.
Onneksi ulkona on plusasteita, ei tule niin kylmä. Kädenlämitin ja rukkanen auttaa kun meinaa sormet kohmettua. Ja ilta/pimeäammuntaan redneck-rata on siten, että maalitaulu on autotallin takaseinällä, sitten autotallin ovi on auki, ja autokatoksen ja parkkipaikan puolelta ammun talliin. Tallissa valot, ulkona pimeää. Ja tottakai tallilämmitin pöhisee täysillä

Kun hullu innostuu, niin hullu innostuu.
_________________
Vapaan miehen oikeus on kusta luontoon -Veikko Huovinen-

-Marlinisti-Jouskaripelle-

[heiluri]

Millainen on jousikäden asento?
Sivuhajonta pienenee kummasti kun jousikädessä on kevyt työntö eli jousikäsi on hiukan koukistettuna jolloin jousikäsi liikku laukaistaessa nuolen suunnassa eteen ja laukaisukäsi nuolen suunnassa taakse,siihen pieni jälkipito niin se alkaa olla siinä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Kuhmon Ahma]

Omalla kohdalla huomasin sen, että kun jänteen vapauttaa mahdollisimman tiedostamatta/laukaisua ajattelematta vain rentouttamalla vetosormet, niin tulee puhtain laukaisu.
Ethän purista jousen kahvaa? Pysyykö jousikäden ranne suorana (osoita jousikäden peukalolla maalitaulua)? Kokeile paraneeko sivuheitto kun jousikädessä on liukas villahanska. Kämmenestä kumitetut hanskat ei sovellu jousiammuntaan. Jousikäden olkapää kannattaa pitää alhaalla, ja tosiaankin käsi hieman koukussa. Lukittunut kyynärpää ei ainakaan paranna osumaa vaistoammunnassa ja rasittaa niveliä.
Pysyykö vetopituus samana? Muutokset vetopituudessa saavat nuolen ohittamaan jousen eri tavalla ja siitä tulee sivuttaishajontaa.
Onko käytössä puunuolet vai hiilarit? Puunuolissa voi olla suoruus-, paino-, ja jäykkyyseroja. Onko aina samat nuolet jotka karkaa? Ainakin puunuolet kannattaa numeroida, niin huonot yksilöt voi karsia joukosta.
_________________
Metsästys ei ole harrastus vaan elämäntapa

[pirulainen]

Kiitän herroja Heiluri ja Kuhmon Ahma, hyvä kuulla osaavempien kommentteja aiheesta. erälle-netin tutor-ohjelmaa pukkaa, mistä saatais vielä sponsoria kehiin


Jousikäden asentoa pyrin pitämään "koukussa" muttei liikaa. Tai siis kyynärpäätä kierrän vähän niinkuin ulospäin. Otetta koitan pitää rentona, en purista. etusormi ja peukalo hennolla otteella pitää, ja muu käsi tukee. Tuota villahanskaa pitää kokeilla, nyt on jousikäsi paljaana. Olkapäähän pitää kiinnittää ensi kerralla huomiota. Ammuntahanskana toistaiseksi tuommonen ohut työhanska, jossa on joku synteettinen pinnoite, vähän kuin liukasta velouria tai samettia. Oikea ammuntahanska on vasta tilauksessa.
Jousta pidän hieman kallellaan, tuntuu jotenkin luontevammalta.
Vetopituuden tulkitsen olevan suunilleen sama, kun ankkurointi osuu suupieleen aina samaan kohtaan, joskus kun vetää vireeseen, niin tuntee heti että joku on pielessä. Tällöin sormien ote jänteestä ei ole hyvä, keskisormi ei ole tarpeeksi syvällä jänteessä eli eka nivelessä asti. keskitän eniten vetovoimaa juuri keskariin, en tiedä onko oikein vai väärin.

Käytössä hiilarit, täytyypä varsin numeroida vielä nuo, taljassa sen teinkin aiemmin kun siihen on tusina nuolia. tähän on toistaiseksi vasta 6kpl, mutta kunhan saan hommaa eteenpäin niin lisää pitää hommata.

Tässä hommassa on niin paljon variaabeli juttuja, että mietin jo puolivakavissaan, että laitan rouvan kamerakännykällä kuvaamaan sivustapäin suoritusta, niin voisi katsoa että mitä sitä oikein tekee, ja sitten lähtä parsimaan virheitä vähemmäksi. Mutta eipä hätiä mitiä, syksyyn asti on aikaa reenailla, jos-ja mitä ilmeisimmin kun jousi on valinta tulevan kauden jahtiin.
_________________
Vapaan miehen oikeus on kusta luontoon -Veikko Huovinen-

-Marlinisti-Jouskaripelle-

[Kuhmon Ahma]

Hieno juttu jos voi olla avuksi, vaikka en tunne mikään konkari jousihommissa olevani. Itse sain harrastusta aloittaessani todella paljon neuvoja ja ohjeita yhdeltä huippuampujalta ja tiedän miten iso apu se on

Suurin voima tuleekin olla juuri keski- ja etusormella.

Videokuvaaminen on hyvä idea. Sitä on tullut itsekin tehtyä. Tietenkin aina parempi jos saat jonkun konkarin katsomaan ammuntaasi.

Tuossa hyvä ammuntahanska
http://psrbowsandhunting.nettisivu.org/kenttakokeet-ja-testit/valinetesteja/

Jos läppää haluaa kokeilla, niin Saunders PakTap on varma valinta. Tuota löytynee ainakin Fatarcheryltä ja Rajajouselta.

Hiilarit on lähes aina niin tasalaatuisia, että ainakaan taulukärjillä ei eroja huomaa. Nokki jää monelta vähälle huomiolle. Jos on nokin sakarat päässeet vääntymään niin vaikuttaa varmasti nuolen lähtöasentoon. Itsellä on tapana oikaista putken nokkipää samalla kun lyhentelen putket oikeisiin mittoihin. Tehtaan jäljiltä ne ei välttämättä ole suorassa.
_________________
Metsästys ei ole harrastus vaan elämäntapa

[heiluri]

Lisäksi nokki kannattaa säätää niin että nuoli juuri ja juuri pysyy omalla painollaan jänteellä,liian tiukka nokki saa sekin aikaan epävakautta koska jänne hiukan "nyppää" mikäli nokki on liian ahdas.
Hetki kuumassa vedessä ja jokin sopiva tulkki jolla nokkiura avautuu passelisti lienee helpoin tapa nokkiuran avartamiseen.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Kuhmon Ahma]

Aikoinaan juurikin kuumalla vedellä ja tulkilla nokit säädin. Luovuin kuitenkin tuosta menetelmästä, koska siivekkeet vääntyi usein epäkeskeisiksi. Paras tapa lienee säätää jänteen keskipunoksen paksuudella nokin tiukkuus jos nokit ovat tasalaatuisia. Myös hiomapaperilla saa nokkiuraa avarrettua. Hieman uraa paksummaksi taiteltu h.paperi ei tee heittoa sivusuuntaan, varsinkin jos h.paperia kääntelee edestakaisian aina muutaman vedon jälkeen.
_________________
Metsästys ei ole harrastus vaan elämäntapa

[heiluri]

Tekee sopivan paksuisen pyöreän tikun jonka työtää nokkiuran pohjan laajennuksesta sisään ja avaa nokkia nuolesta vetämällä,tietysti pitää valita muutenkin hieman kookkaampiurainen nokki,pienemmissä siivekkeet alkavat harottaa.
Tietysti jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee,mutta noin minä olen noiden kanssa värkkäillyt.

Pitääkin tässä väsäillä joutessaan lautashiomakoneeseen jigi jolla saa putket oikaistua,samalla saisi restauroitua varastoinnissa kärsineen kartioidenhionta jigin.
Vielä kun viitsisi väsätä katkaisulaikalle pukin jossa saisi putket hiukan näppärämmin katkottua mutta varasto on jo ovea myöten täysi niin ei oikein haluta enää värkkäillä uusia vempeleitä sinne sullottavaksi.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Kuhmon Ahma]

Minulla oli noin 5 cm pituinen puusta tehty kiila ja sen kyljessä viivoitus. Paksuusero päiden välillä noin 1 mm. Laitoin sen sopivalle kohdalle lämmitetyn nokin uraan ja painoin sormilla kevyesti sakarat kiilaa vasten kunnes oli jäähtynyt.
_________________
Metsästys ei ole harrastus vaan elämäntapa

[Kuhmon Ahma]

Tuommosella olen putket katkonu ja päät oikaissu
_________________
Metsästys ei ole harrastus vaan elämäntapa

[pirulainen]

Lisää on nuolia lentänyt, ja varmuutta osumiseen on tullut.

Askartelin-passkartelin silencerit ihan itte villalangasta, tuli rumat mutta toimivat pallerot. Se twäng-ääni mikä jännevälin säätämisestä huolimatta pysyi ja ärsytti, on nyt poissa.

Jousikädellä "työntäminen" kohti maalitaulua ja peukulla osoittaminen ovat kumpikin osoittautuneet hyviksi neuvoiksi!!!

Ote kahvasta muodostuu tällöin jotenkin paremmaksi,kahva ei ole peukalonhangassa vaan siinä "peukaloläskin" ja elämänviivan kohdalla, missä vissiin pitäisikin.

ote taitaa nyt olla lähimpänä low grip-tyyliä, saman tyylinen kuin taljalla. Alussa pidin jotenkin liian herkällä keskiotteella kiinni, mutta kumpikin edellä mainituista neuvoista selvästi tukevoitti otetta, ilman että puristan jousta. Kun nuoli lähtee, jousi pomppaa nyt hitusen suoraan eteenpäin.Ei kuitenkaan karkaa otteesta.

Herrat Heiluri ja Kuhmon Ahma, virtuaalioluset on tulossa kohti pöytäänne
_________________
Vapaan miehen oikeus on kusta luontoon -Veikko Huovinen-

-Marlinisti-Jouskaripelle-

[heiluri]

Kiits...röyh .
_________________
Kertalaakiyhdistys