Habanero

[ent.ap]

Tuo rakkaani toi tuommosta ja nappasin yhen... nuin niinku ruukaan napata... kokemus oli ettenkö sanoisi "ikimuistoinen".

Eikä siinä vielä mithän... illalla rapsautin muniani nuilla käsilläni, joita en ollu ymmärtänyt pessä... maitoaha piti sitten muniini kaataa, että polte lähtisi.

Siis kun on kuitenkin syötäväksi tarkoitettu, väkevä kasvi... niin mihin tuo on tarkotettu ja miten tuo tulisi syyä???

Jotenkin sama tunne kuin hyppäisi avantoon, käänteisessä muodossa.

Nimim. itkee se isokin mies.
_________________
Jokanen eletty päivä, on lähenpänä kuolemaa.

[RiUDE]

Hieman aihetta liipaten, yllättävän monella "chilimiehellä" on harhakuva maidon kaikkivoipaisuudesta juomana silloin kun suussa polttelee liikaa.
Vaalealeipä on se, jolla polte hellittää edes hieman.
_________________
Savo suureksi.

[ent.ap]

Joo, muistelen vaan jostakin nähneeni että maitoa joivat? Ihmettelen vaan, että tuo polte siirtyypi myös käsien välityksellä herkästi eri ruumiinosiin?
_________________
Jokanen eletty päivä, on lähenpänä kuolemaa.

[Korpijermu]

Kyllähän se siirtyy, nimim. Tuskaista kokemusta omaava itsekin.
_________________
On vaarojen välissä suojaisa kehto...

[Sarvikuono]

Se polttava aine chilissä on öljyliukoista kamaa nimeltä kapsaisiini. Etenkin siinä habaneron valkoisessa sisuskalussa ja siemenissä on sitä paljon. Leikellessä tätä ainetta jää käsiin ja noiden vahvojen chilien kanssa tulukset ja silmät on suuressa vaarassa. Hyvä pesu saippualla auttaa. Joillakin herkimmillä ihmisillä saattaa esim. ranteen ohuella iholla tuntua polte ihollakin ja alkaa punoitus. Kannattaa muistaa, että kapsaisiinia jää myös veitseen sekä leikkuualustaan, ja en tiedä sitten menettääkö se potkunsa joskus.. ei kannata kokeilla

Nuo on jo sellaisia chilejä, ettei tuliseen tottumattoman kannata kauheasti harjoitella nuilla. Eivät toki (ainakaan enää nykyään) maailman vahvimpia, mutta kuitenkin sieltä tulisimmasta päästä.

Poltteeseen tottuu, ja tykästyy suuresti. Siitä saa jpoa kiksejä. Haittapuoli on se, että tämä kama on terveellistä (vitamiinien lisäksi suotuinen vaikutus verenkiertoon yms. harmillista). Miedosta päästä kun aloittaa, voi esim. jalapenoja käyttää melkeen kuin paprikaa, koska sehän on paprikaa. Tulisuuteen kun tottuu, voi lisätä sitten chilin määrää, ja alkaa erottaa niitä makueroja chilipaprikoissa. Itse tykkään suuresti nuista itämaisista lajikkeista, ovat mielestäni jotenkin "hedelmäisemmän" tai keveämmän makuisia. Habanero on sittentaas mielestäni vähän eltaantuneen makuinen, mutta se sopii hyvin esim. meksikolaistyyppisiin juttuihin.

Notta rohkeasti kokeilemaan. Salaisuus on siinä, että vaikka ne alkuun tuntuvat peittävän ruuan maun, niin kun jättää sen äijätouhun pois ja tekee sellaista mistä oikeasti pitää, niin nuita oppii arvostamaan. Haittapuolena on, että niihin oikeasti tykästyy oikein vakavissaan.

t. nimim. missäköhänenolevielächiliäkoittanut
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.

[Lonely Rider]

Pahin mitä mulle on käyny chilin kanssa... Annostelin paljain käsin melko äreetä chilirouhetta johkin ruokaan. Sitten kävi ajatusvirhe ja pyyhkäisin toista silmää sormella Ei ollu kaukana että olis pitäny lääkäriin lähteä, mutta hellitti se polte sentään lopulta. Silmä oli punanen hetken aikaa

[Korpijermu]

Ootteko itse kokeilleet kasvattaa chilejä? Itse vielä noviisi, mutta jotain olen saanut aikaan.
Habanerot jääneet aika pieniksi. Jokin tuntematon pitkä hedelmäinen taas onnistunut hyvin ja hyvän makuisiakin.
_________________
On vaarojen välissä suojaisa kehto...

[Nimrod]

Riistaruokien maustamisessa käytän nykyään aika paljon erilaisia chili-paprikoita antamaan "hiittiä" ruokiin. Nykyään olen tykästynyt erityisesti tuoreisiin chileihin, mutta joissa ruokalajeissa voimakkaat kastikkeetkin toimivat hyvin.

Tuoreissa chileissä yksi erittäin hyvä käyttötapa on tehdä chiliin viilto ja laittaa se hautumaan kastikkeeseen tai pataan muutamaksi tunniksi. Tällöin siitä ei tule liian voimakkaita sattumia, mutta tasainen maku leviää mahtavasti ruokaan. Chilin määrällä ja laadulla voi sitten pelata sen suhteen, että kuinka tulista ruoasta tulee.

Jauheliharuoat maustan yleensä jollain kastikkeella tai jauheella, jotta maku leviää tasaisemmin ja nopeammin. Poppamiehen Ahjo on melko hiivatin tulinen, mutta se on myös kohtuullisen neutraali maultaan ja antaa hienosti potkua maistumatta liikaa läpi. Tabasco taas on sellainen, että se maistuu herkästi läpi, samoin savustetut chilijauheet, eli niitä käytän vähemmän.

[Berkele]

[Nimrod]

[Korpijermu]

On varmasti ollut naga melkoinen kokemus. Habiskin pistää raavaan miehen kyykkyyn. Mutta aina kun siitä on selvennyt niin kohta haluaa lisää.
Syökääpä muuten jotain chiliä ja kun pahin polte on ohi niin sitten suklaata. Löytyy suklaasta uusia makuelämyksiä!
_________________
On vaarojen välissä suojaisa kehto...

[late2]

Peruschilit kasvaa kesän aikana kasvihuoneessa kun taimia kasvattelee keväällä sisällä, ainakin Pirkanmaalla, Oulusta tai Rovaniemestä en tiedä, valostahan siellä ei ainakaan ole pulaa. En tiedä kasvaako hamppu kasvihuoneessa, mutta eikös nuo chilinkasvattajien ongelmat liity lähinnä huonekasvatukseen ja siihen tarvittavaan välineistöön.

[napakymppi]

[Nimrod]

[Berkele]