Ja nyt hirviä ruokkimaan!!!

[Jugi]

jotenkin tuntuu että toi anonyymi kirjoittelija ei kuitenkaan ehkä hirvistä kovin paljon pidä. JOten tuskin hän niille oikeutta on täällä hakemassa, mieluummin tappotuomiota.

[9.3x622]

Tutkimusten mukaan myyrä aiheuttaa eniten taimikoissa tuhoja. Myyrän !&%¤#"! syövät männyntaimelta juuret napaansa talvella ja vieläpä hyvällä ruokahalulla. Mäntyhän ei ole hirven ykkösruokalaji, vaan mieluummin se vetää napaansa esim. pajua, pihlajaa jos sitä vaan on tarjolla. Eli siinä mielessä ei kannata esim. niitä pajukkoja hävittää mäntytaimikoiden lähettyviltä, koska hirvi syö mieluummin pajua kuin mäntyä. Siemenistä kasvatettu taimikko kelpaa hirvelle huonommin, kuin taimista kasvatettu.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[Hharri]

Oottekos kokeillu kaataa haapaa hirville?? Meilla oli kerran yks tuulenkaato haapa keskellä aukkoo ja hirvet kävi syömään haavan kuorta siellä aikas tiheeseen tahtiin. Koska hirvihän syö kuitua se takia että sen pötsi pelais oiken..

[Paavo]

9,3X62 on oikeilla jäljillä. Aivan liian usein taimikko tuhot aiheutuvat ihmisen ajattelettomasta toiminnasta. Sitten vaan vaaditaan tappotuomiota hirville. Inhimillistä mutta totta.

[hirvenkasvattaja]

Hirvituhot metsissä ovat virallisesti 5 Me paikkeilla mutta todelliset tuhot ovat 10-20 kertaiset. Virallisella korvaussummalla saatetaan saada myyrätuhot suuremmiksi, mitä ne eivät todellisuudessa ole. Ja jokainen vähänkin asiaan perehtynyt tietää kuinka tuota virallista korvaussummaa niistetään pienemmäksi.

Ruotsissa on havaittu, että roskapuuston ylläpito taimikon seassa syöttää myös arvopuuta hirville. Itsekin olen tullut samaan tulokseen. Tuohon kun yhdistää vielä kaikkien kuvioiden mahdollisimman avonaisena pitämisen, niin ei viihdy hirvet enää niillä mailla. Tällä tapaa lähti vakihirvet hiihtämään. Popsivat tyytyväisenä jonkun vähemmän metsiinsä panostavan taimikoita, en kaipaile takas.

Hirviin tehoa hyvin kuula, mutta kun kantaa ei haluta harventaa järkevälle tasolle. Se on perusongelma. Laskin huvikseni hirvitiheyksiä muutamassa maakunnassa ja oli tympäsevää todeta sen keikkuvan 4-5-8/1000ha, vaikka viralliset luvut ovat selkeästi alhaisemmat. Asiaan perehtyneet tietävät mistä tämä johtuu. Eli todellisuudessa ollaan kaukana järkevästä tasosta. Tämä on himohirvestäjille SAKlaisen saavutetun edun paikka, johon kukaan ei saisi kajota. Siitä johtuu nykyinen pysähtyneisyyden tila. Tämä on edesvastuutonta, oman pakastimen täyttöä muiden kustannuksella, varastamista, siis kriminaalia puuhastelua.

Hirvikantakin saataisiin kuriin yksinkertaisesti, jos vastuulliset kantaisivat todellisen taloudellisen vastuun kanna säätelystä: jos kanta on liian suuri, metsästäjät itse maksaisivat vahingot ja jos kanta pysyy maanomistajien kannalta riittävän alhaisena, maanomistajat maksavat hirvestäjille tavalla tai toisella.

On todella huvittavaa lukea kommenttejanne:

"9,3X62 on oikeilla jäljillä. Aivan liian usein taimikko tuhot aiheutuvat ihmisen ajattelettomasta toiminnasta...."

"Oottekos kokeillu kaataa haapaa hirville??......."

"Mäntyhän ei ole hirven ykkösruokalaji, vaan mieluummin se vetää napaansa esim. pajua, pihlajaa jos sitä vaan on tarjolla. Eli siinä mielessä ei kannata esim. niitä pajukkoja hävittää mäntytaimikoiden lähettyviltä, koska hirvi syö mieluummin pajua kuin mäntyä. Siemenistä kasvatettu taimikko kelpaa hirvelle huonommin, kuin taimista kasvatettu."

"Meehän takas vaan omaan foorumiisi http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/ "

Tämä viimeinen oli jo jotain ihmisjärjen ylittävää.

[Artsan]

Pakko myöntää, että hirvenkasvattajan puheissa on perään vaikka hirvenmetsästäjä olenkin. Omassa porukassakin säästetään lehmiä, jotta vasikoita ja hirviä yleensä olisi myös seuraavina syksyinä. Meidän pienellä porukalla lupia suhteessa ukkojen määrään niin paljon, että ihmetyttää jo lihan ahneus. Mutta ei kannata mennä esittämään omia mielipiteitä siitä, että josko ammuttais vähän lehmiäkin niin saatas hirvikantaa oikeasti alaspäin, koska vähempikin liha riittää. Samalla toteutuisi myös itse tarkoitus eli metät säästyis hiukan paremmin ja hirvikolarien riski laskisi. No eipä meillä pahoja metsävahinkoja ole todettu, kun ei varsinaisesti talvilaidun aluetta ole. Mutta allekirjoitan kyllä sen että hirvestäjät eivät ota riittävästi vastuuta oikeasta kannan hoidosta.

Pari syksyä sitten kuulin jutun jossa todettiin että kyllä on eräs hirviporukka hoitanut hyvin alueensa hirvikantaa kun kahden ensimmäisen metsästysviikonlopun jälkeen kymmenestä vasasta kahdeksan on nurin. Niin, onko se hyvää hirvikannan hoitoa vai mitä se on? Sitä voi miettiä itse kukin samalla kun katsoo peiliin.

Mutta miksi niitä hirviä ei voisi ruokkia? Hirvi syö kesällä 40 kg/vrk ja talvella 10 kg/vrk, eli jos iikori haluaa ruokkia niin siitä vaan. Tuskin sillä lihanhimo on, ampua se hirviä haluais ja ruokinnalla pyrkii saamaan hirviä tietyille alueilla. Mutta aika marginaalinen merkitys hirvien ruokinnalla on. Jos ne kovin riippuvaisia ruokinnasta olis niin eipä niitä täällä näkyisi. Voidaan sanoa että ruokinta tai haapojen kaataminen säästää taimikkotuhoja, mutta jos miettii kuinka paljon hirvi syö niin muutama haapa häviää kuin pieru saharaan.

[Metsnugis]

Täällä Stakunnassa yks hyväksi havaittu keino on ollut punajuurikasat.
Ovat vetäneet hyvin hirviä puoleensa keskellä kesää, vaikka ravintoa on yllin kyllin.
Jostain viljelijältä Igor jos saisit saisit punajuuria hommattua ja sit syyskuus veisit ne sinne mettään.

[Paavo]

Eipäs nyt kouhoteta hirvenkasvattaja. Tästä asiasta on taitettu peistä ja paljon. Kyse on siitä onko hirvellä oikeus elämään talousmetsisssä ollenkaan. Monet metsänomistajat haluavat riistää hirveltä tämän oikeuden. Nykyään pidetään kanta huomattavasti pienempänä mikä olisi hirvilaidunten kantokyky.

Tutkimukset osoittavat kiistatta hyönteisten ja myyrien olevan suurimpia metsäntuhoajia. Lisäksi on selvästi osoitettu ettei metsänuudistuksessa ole otettu ollenkaan huomioon hirvien tarpeita. Hirvien tarpeet on oikeastaan hoidettu vain kiväärillä.

Hirvien tarpeet huomioiva metsänhoito olisi monesti metsänomistajalle kaikkein edullisinta. Mutta metsänhoitoyhdistys välistävetäjänä määrää usein kaikkein kalleimmat metsänkäsittely tavat. Millonka metsänomistajat huomaavat tämän. Pitäisihän heillä olla valtaa metsänhoitoyhdistyksissä. Enkä tarkoita tällä nyt pelkästään hirvien tarpeita.

[9.3x622]

Hirvenkasvattajalle sen verran, että tuo mistä kirjoitin, on nähty ja koettu, eikä tuhoja ole ollut. Toiseksi, mitä tekemistä puilla on oikeutta eläimillä foorumin kanssa, en minä sinne halua mennä. Kolmanneksi, sinä et minua sinne saa, vaikka olisit nenäni edessä . Metsänhoito on rentouttavaa, kokeilisit joskus.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[Hietala]

Hirven haitan/hyödyn arviointi on aika monimutkainen juttu. Asun seudulla joka on talvilaidunaluetta. Uudistusaloilla ei ole vuosiin ollut ongelmana vesakoituminen, kiitos kuuluu hirvelle. Biologit ovat olleet huolissaan haavan uudistumisesta, koska mokoma tuholainen syö haavan pois aukoilta.

Toisaalta hirvi ulosmittaa aiheuttamaansa hyötyä napsimalla männyn taimia.

Summa summarum: Haitat ovat helpommin nähtävissä kuin hyödyt, koska niiden mittaaminen on helpompaa. Metsänomistajien olisi syytä tarkastella asiaa myös tältä kantilta. Rehevillä ( Mustikkatyypin) männyn uudistusaloilla hyötyä kuitenkin syntyy!
_________________
Laiskuuttaan tingan häviää

[ar]

Tuo "hirvenkasvattaja" vaikuttaa vähän öhom...xx tyypiltä, mutta mennäänpä nyt asiaan. Siis punajuuri, ahaa. No entäpä olisiko pyöröpaalu hyvä vaihtoehto. Mull nimittäin niitä löytyy ja monta
Nuolukiven oon jo ostanu ja aion kohta viedä sen mettään. Eiköhän ne elukat pärjää siel talven yli, kiitos kasvihuoneilmiön eli ilmastolauhtumisen.

Heissan, ja hyvää joulua

[Paavo]

Hyvin kiteytetty Hietala.

[hirvenkasvattaja]

Niin se hirvi pitää huolen siitä, ettei haavikosta tarvitse edes haaveilla, kuten laatukoivikostakaan, se siitä monimuotoisuudesta. Karuilla mailla saa sitten kasvatella kuusta, varsin kannattavaa, mutta menee maanomistajan piikkiin. Listaa olisi helppo jatkaa.

Hietala, nettohyöty on varmaan positiivinen!

9.3x622, se mitä kirjoitin on toimivaksi havaittu, paremmin toimivaksi, kuin pusikon kasvattaminen. Toisekseen, kysy igorilta, kuinka oikeutta eläimillä foorumi liittyy aiheeseen, se ei ole minulle auennut, muttei tarviikkaan. Kolmanneksi, huvittaa suunnattomasti uhittelusi. Ja kuinka kauan olet metsänhoitoa harrastanut?

Paavo, metsänomistajat eivät ole viemässä hirven oikeutta elää talousmetsissä, vaan ovat asettamassa kannalle ylärajaa. Tarkennan sitä, mikä on hirvenkasvatuksen perusongelma: maanomistajilla ei ole todellista päätäntävaltaa kannan kokoon. Ja väitteesi, että nykyään pidetään kanta huomattavasti pienempänä mikä olisi hirvilaidunten kantokyky, kuvastaa, kuinka pihalla olet. Olet imenyt hyvin S. Havun edesvastuuttomat opit. Hän vetoaa ruotsalaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan kanta voidaan pitää 1/neliö-km. Ovat ruotsalaisetkin tulossa toisiin aatoksiin. Eräs tila on tämmöisellä alueella, ja jälki on tyrmistyttävä. Paavo, tulee mieleen että olet maaton RH-aktivisti, joilla on muuten valtaa järjettömän paljon todelliseen vastuuseen nähden.

Paavo, hirvet eivät ala taluttamaan minua metsänhoidon valinnoissa. Paavo, sinäkö maksat minulle luontaisen uudistamisen viiveet, ja etenkin kokeilut rehevillä mailla? Minä kartan karuja maita kuin ruttoa.

Paavo, ei voi olla kiistatta todistettu, kun hirvivahinkojen suuruudestakaan ei ole kiistatonta tietoa. METLA esimerkiksi tiedotti, että vuoden 2003 suurimmat tuhot aiheutti myrskyt ja hirvi. Pistä kiistaton faktasi tiskiin.

Hirvestyksen eräs ongelma on, että suurin osa harrastajista on tolkullista väkeä. Se pieni lihanhimoinen mielipide-johtaja vähemmistö lokaa muidenkin mainetta. Ja ymmärrän hyvin, kuinka vaikeaa tolkullisille on yrittää lähteä taistelemaan tuulimyllyjä vastaa. Itsekin olen hirviporukassa ollut.

[Hietala]

Monimuotoisuus todellakin vaarantuu haavan osalta, mutta olin kyllä käsittävinäni että olet huolissasi männyn taimikoista!? Männyn versoruoste on myös haavan taimen "aiheuttama", joten hirvi jarruttaa tätäkin tuholaista aikalailla.

Sitä asiaa onko hirvestä hyötyä kun tiheys on x/1000 ha ei osaa kukaan laskea. Meilläpäin talvikanta on tainnut olla 4 kpl/1000 ha. Tuhot eivät ole kovin suuret, hehtaarilla (keskimäärin arviolta)100-300 tainta on hirven vioittamaa. Kaiken kaikkiaan ensiharvennuksessa lähtee täystiheässä taimikossa enemmän puuta, joten nämä vioittuneet ovat siinä poistossa piikkipaikalla. Taloudellista haittaa toki tulee, mutta puu ei ole menettänyt kokonaan arvoaan, ei lähimainkaan, kun hirvi on siitä latvan syönyt.

Jos haluaa käsityksen kuinka paljon on 100 tainta hehtaarilla, tee 5.64 m pitkä keppi. Mene taimikkoon ja pyörähdä kepillä ympäri. jokainen puu joka mahtuu säteen sisään edustaa 100 puuta/ ha. Eli jos koealalla on 25 puuta, joista 3 on vioittunut, on koelalalla vielä 2200 kelvollista tainta/ha. Ensiharvennuksen jälkeen tukiksi jää kasvamaan n 1000 runkoa/ha. Mitä tällä haluan sanoa? Sitä että asioihin on tarpeen ottaa pikkuisen laajempi näkökulma. Totuus on aina monen värinen!

Hirvilaumat tekevät pahaa jälkeä kun pakkaantuvat isolla porukalla johonkin taimikkoon. Sitä ei voi estää vaikka talvikannat lasketaan kahteen. vahinkoja varten on olemassa korvausjärjestelmä, joka kylläkin ontuu nykyisin pahasti. Se ei ole kuitenkaan metsästäjän syytä.
_________________
Laiskuuttaan tingan häviää

[Jermu]

Nämä on ihme miehiä nämä taimistojensa perään itkijät, kuten "hirvenkasvattaja". Ensinnäkin jos siellä Sinun taimistossasi muutama hirvi jonkun männynlatvuksen syö, se tekee sulle vain metsänhoidollista työtä. Ja toiseksi mitä sinä vikiset, olisit hyvillään kun satut omistamaan metsää. Tarkoitan että nehän on tullut sulle kuin Manulle illallinen. Kolmanneksi, et sinä ole kuitenkaan hyötymässä niistä taimistasi.