Kysely / Hirviluotitesti

[Sjc]

Hmm. Saatan olla vyys kiinnostunut noista luodeista. Lähettelen sähköpostia myöhemmin, mutta en uskalla luvata vielä mitään.

[Lahtaaja]

No missä vaiheessa tuo testi on? Lupailit tuolla aiemmin ainakin sitä toista osiota jouluksi.

[Vyys]

Niin, aikataulusta. Lupailin silloin, että olisi ennen joulua, no kyllä tekstit yms on ollu valmiina, ja saatu onnellisesti perille, mutta tech admin on ilmeisesti ollut hyvin kiireinen - ja tästä syystä jatkoa ei ole vielä saatu esille.

[Vyys]

Ja nyt sitten kauan odotettu II osa on nähnyt päivän valon. Kiitoksia kärsivällisyydestä ja ennen kaikkea Admineille. Sit jäädään kuulostelemaan kommentteja.

[Lahtaaja]

No nythän näyttää silta että itseladattu uusi .30 naturalis olisi erinomainen hirviluoti. Laajaneminenkin on ollut aika nopeaa joten saa ihmetellä tälläkin foorumilla olleita juttuja joissa natu on mennyt läpi aukeamatta.

Miten muuten nuo reikä 1 ja 2 tuossa taulukossa on? Onko ne mitattu laudasta(meno vai tulopuoli?) vai luettelosta tulopuolelta ennen lautaa. Tuolta tekstistä saa sen käsituksen että se olisi luettelosta?

Miten tuo luodin laajentumisnopeus? Se kai on mitattu menopuolelta laudasta.
Tuo laaj. nopeus kai on luodin pinta-alan kasvu kuudessa sentissä.
Eniten nyt ihmetyttää se että miten joillakin luodeilla tuo laajenemis% on pitkästi yli kahdensadan ja jälki on siisti. Kun taas sellaisilla joilla % on olematon, vain vähän toisella sadalla on jälki raju? Onko tätä katsottu tulopuolelta lautaa vai miten?

Nuo Sakon tekemät muutokset noihin Superhammereihin ei ihmetytä ollenkaan. Silloin kun ne tuli markkinoille (10,1g) ne ei mennyt hirvestä läpi läheltäkään varsinkin jos ampui lavan paksuille lihoille mutta viime syksynä ostettusta laatikosta olevat on kaikki kahlanneet läpi.
Samoin vanha 11,7g tavallinen hammeri ei mennyt yleensä läpi vaan tämä uusi Superi kyllä näyttää menevän. No onpa tietysti ihan eri luotikin.
Lapuan Mega on kanssa ollut semmoinen mikä on mennyt huonosti läpi. Tosin en ole pariin vuoteen niitä käyttänyt joten ei ole kokemusta noista uudemmista "kovemmista" Megoista.
En tiedä onko muilla samantyyppisiä havaintoja edellämainituista luodeista.
Saattaa tietysti olla että luulen omiani vähäisten kokemusten perusteella joissa sattuma saattaa vaikuttaa paljonkin.

[Lahtinen]

Mielenkiintoinen artikkeli. Pitää laittaa printteri laulamaan ja perehtyä rauhassa.

Itsellenikin taulukon termit:

Muotoutuma1 34m (mm)
Muotoutuma2 34m (mm)

Reikä1 34m (mm)
Reikä2 34m (mm)

Laaj.nopeus 6cm (%)

Jäivät hieman epäselviksi, varsinkin nuo ensimmäiset. Pitää lukea artikkeli tarkemmin.

[Vyys]

Selvitystä taulukkoon.
Eli Reikä1 ja Reikä2 on laudasta mitattuja. Eli luodin lautaan läpi asti tekemän rei'än koko kahdesta eri suunnasta mitattuna (x ja y suunnassa). Sitten muotoutumat on mitattu löydetyistä luodista ja samalla tavalla kahdesta eri suunnasta mitatut tulokset, joista on sitten laskettu pinta-ala. Ja laajnopeus 6cm % on ilmoitettu luodin lautaan tekemän rei'än suhteellinen koko alkuperäiseen halkaisijaan nähden.
Ja jälki kohta perustuu puhtaasti visuaaliseen havaintoon, eli jos puoli luetteloa on paineen vaikutuksesta silppoutunut - ei voida puhua siististä - jos siinä taas on kynällä tökätty reikä - voidaan puhua sukkana läpi menemisestä. Paine ja luettelosta ja luodista irronnut massa kun ei jaksa ilmeisesti läpäistä lautaa, mutta tekee kyllä silmin havaittavaa jälkeä, eli hakkaa ja jää pintaan kiinni. Lisäksi ensimmäinen luettelo kärsi tietyissä tapauksissa varsin mittavia painevaurioita.

[Lahtaaja]

Löytyykö keltään selitystä siihen miksi joillakin luodeilla tulee rumaa jälkeä vaikka laajeneminen on samaan aikaan olematonta. Joillakin taas laajeneminen on erittäin hyvä ja jälkikin siisti. Vähän ihmetyttää kun nopeudessakaan ei ole loppujen lopuksi suurta vaihtelua. Samaten ei näytä olevan eroa onko tavallinen lyijyluoti vai umpikuparinen. Ei luusisi että luotien pienet muotoerotkaan vaikuttaisi.

[leksa]

Juuri samaa olen pohtinut itsekin. Tähän kysymykseen olisi erittäin mielenkiintoista saada analyysiä.

Kiitokset testin tekijälle. Raportointi on kattava. Tästä saadaan toivottavasti hyvä keskustelu.

[Tumppi]

Testi on ollut niin iso ja tulokset niin täydellisesti raportoidut, että keskustelun viriäminen näyttää ottavan aikansa. Ite selasin tulokset pikasesti läpi ja näin yhtäkkiä siitä huomasi, että testitulokset puoltavat pääpiirteittäin jahdeissa havaittuja luotien ominaisuuksia. Muutamia kummallisuuksiakin tosin otti silmään, mutta pitää tosiaan lukea noita tuloksia vielä tarkemmin, ennenkuin alkaa tosissaan kommentoimaan.

[Lahtaaja]

Huomasin taas tuossa yhden merkillisen seikan. 9,3x62 on yleensä hirvimiesten puheissa sellainen kaliberi joka ei tee jauhelihaa. 308 taas on usein sellainen näissä yleisissä puheissa joka tätä jauhelihaa tekee. No nyt tässä taulukossa 9,3x62 luodeista 6 luotia 12:sta teki tuon rajun painejäljen kun taas 308 luodeista saman teki 6 luotia 23:sta
Eli prosentteina: 9,3x62 50% ja 308 26%.
Onko nyt niin ettei tuo puhelinluettelo sittenkään vastaa lihaskudosta tässä kohtaa kovin hyvin vai onko tuo 9,3:sen maine lihaa tuhoamattomana kaliberina pelkkää markkinamiesten puhetta?
9,3:sen nopeudet kumminkin suunnilleen 100m/s hitaammat kuin 308: sin mutta silti suhteessa enemmän jauhelihaluoteja. Onkohan tätä tulkittava siten että näillä nopeuksilla missä 9,3x62 ja 308 liikkuu ei sittenkään luodin nopeus ole ratkaiseva tekijä jauhelihan/verilihan teossa vaan pelkkä luoti ja sen ominaisuudet(vai omituisuudet)

[Lahtinen]

Koitin itse järkeillä kanssa noita tuloksia. Olenko Vyys ymmärtänyt oikein, niin halkaisijat yms. taulukon arvot on mitattu kertalaakista per luotityyppi? Kaiketi homman on näin oltava, muuten urakka olisi ollut ihan kohtuuton.

Tuosta saattaa tulla jonkinmoista hajontaa, mutta se ei selitä kaikkia hommeleita.

Katselin noita ysikolmosen tuloksia alustavasti. Oletin, että karu jälki olisi korreloinut nopeuden kanssa. No eipä ollutkaan homma näin. Eikä kaiketi ole näin kolmenollakasillakaan, mitä noita vilkuilin.



Täytyisi perehtyä hommaan tarkemmin. Jos nyt zoomailisin tuota ysikolmostaulukkoa seuraavalta näkökantilta:

Meillä on kaadettu hirvi mm. Barnesin X:llä (16.2g) ja jälki oli tosi karua.
Laajenemisprosentti 6cm syvyydellä 222%
Vyysin taulukosta arvioksi on annettu raju
Barnes taisi olla ainut joka antoi yli 700m/s V3m arvot

Itse ammuin jokusia hirviä Megalla ja jälki oli ihan asiallista ja hirvet kaatuivat kohtuumukavasti.
Laajenemisprosentti 6cm syvyydellä 212%.
Itse en olisi uskonut, että Mega antaa noinhyvän ”pintaprosentin”.
Vyysin taulukosta arvioksi on annettu siisti

Olen ampunut yhden hirven myös Noslerin partitionilla. Laukauksessa oli omaa mokkelointia mukana, mutta hirvi meni yllättävän pitkälle osumasta. Vaikka luoti on teräväkärkinen, oletin ysikolme-partitionin aukeavan nopeasti ja olevan esimerkiksi hyvä vasapatruuna. Nuo hyllytin täksi syksyksi omasta käytöstä epäillyn puutteellisen tappotehon johdosta.
Laajenemisprosentti 6cm syvyydellä 138%. Tämä oli lähes testin huonoin. Partition veti huonoimman tuloksen kokonaislaajenemisessa, mutta oli luonnollisesti kova upottaja.
Partition oli ainoa ysikolmosen kuula, joka oli mennyt lautojen läpi sukkana ”laajentumatta”.

Ainakin omiin metsästyskokemuksiin pohjautuen, Vyysin testidata tukee niitä. Varsinkin jos haluaa hakea uskolleen vahvistusta.

Omiin lähtökohtiin tämä antoi semmoista pohdittavaa, että erityishuomiota pitää kiinnittää luodin kärkimuotoon. Esimerkiksi Lapualaiset antoivat jostain syystä hyvät laajenemisnopeudet heti osumasta.

[Tumppi]

No jos nyt aloittas kommentoinnin vaikka tosta 9,3 naturaliksesta. Vaikka pidänkin kyseistä luotia parhaana, niin tää testi antaa kyllä mielestäni liian hyvän kuvan siitä. Eikä tämän testin tulokset ole kyllä ainakaan Naturaliksen suhteen yhteneviä aikaisempien, esim. alan lehdissä julkaistujen testien kanssa. Jos nyt luen tuloksia oikein(mistä en suinkaan ole varma) niin Naturalis aukeaa nopeiten ja lopputuloksena on tatti, joka hakkaa pinta-alaltaan lähes kaikki tavalliset puolvaippaluodit. Samoja ominaisuuksia näkyy omaavan toinen massiiviluoti barnes-x. Tää on kyllä ihmetyksen aihe. Näitä ominaisuuksia kun massiiviluodeilla ei yleensä ole. Eikä ainakaan omat käytännön kokemuksetkaan tue tätä. Esim 18,5g Oryx aukeaa aina isommaksi tatiksi kuin Naturalis. Mistäköhän moinen ilmiö vois johtua? Jos nyt siis oon käsittänyt testitulokset väärin, niin korjatkaa ihmeessä. Se ois loogisin selitys tälle ihmettelylle.

[Lahtaaja]

[Vyys]

Sitten väliin hieman testaajan kommentteja. Ensinnäkin kun vertailee tota laajentumisnopeutta - sitä ei voi suoraan verrannollistaa luodin fyysiseen halkaisijaan, se ilmoittaa vain ja ainoastaan ko luodin, sekä mahdollisen irtoaineksen tekemän läpirei'än lautaan. Kukaan ei voi todistettavasti sanoa, että esim naturalis olisi ollut niin ja niin iso siinä kohtaa. Paremminkin laajenemaa kuvaa tuo lopputulos, eli muotoutumat. Jotain osviittaa se nyt kuitenkin antaa. Jos haluaa arvioida laajenemisnopeutta, kannattaa katsoa jälkeä - jos löytyy maininta raju, voi hyvin kuvitella, että jonkinmoinen osa rei'än koosta on syntynyt muiden aineksien kuin luodin tekemänä. Eli tarkoitan sitä, että luodin mukaan on lähtenyt luetteloa ja puun silppua, jotka ovat voimalla menneet laudan läpi luodin saattelemana.

Toinen asia, mikä tuli testissä ilmi on se, ettei luodin muodosta voi välttämättä päätellä sen käyttäytymistä - on harhaanjohtavaa ajatella, että teräväpäiset laajenevat hitaasti, pyöreäpäiset nopeasti jne. Testin perusteella selvisi se valitettava tosiasia, ettei luodin ominaisuuksia pysty tietämään / katsomaan ennen kuin ne on kokeillut.

Kolmas asia, joka nousee pintaan on se, että ilmoitetut tulokset, laajenemat yms. ovat yksittäisiä mittauksia, tosin tiettyjä luoteja (useita eri malleja) ammuttiin useita kappaleita samaan aikaan testin ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan tuloksia tutkiessani huomasin, että jo yksi laukaus kertoo varsin hyvin suunnan luodin toiminnasta - erot useiden laukausten sarjoissa olivat yllättävän vähäisiä.

Ja vielä jos puhutaan nyt tästä lähes jokaisen huulilla olevasta Naturaliksesta. Kuten jo totesin, testirupeaman perusteella omaksi mielipiteekseni on muodostunut se, että markkinoilla olevissa luodeissa on aivan liian paljon vaihtelua. Tästä syystä en ollenkaan epäile, etteikö olisi mahdollista naturaliksen meno sukkana läpi. Fataalia hajoamista ei sentään ole nähty, mutta mitattu on jopa hiukan alle 90% jäämäpainoja, joten se siitä 100% takuusta (huom luoteja ei ole ammuttu mihinkään erikoisen kovaan vastukseen edes). Ennen kaikkea tässä testiosiossa luotien reilu laajeneminen johtuu osittain siitä, että luetteloseinämä lautoineen päivineen antaa varsin kovan ja tasaisen vastuksen, jolloin luodit lähtevät nopeasti muotoutumaan, jos niiden ominaisuudet vain sen mahdollistavat. Ensikesänä onkin sitten tarkoitus saattaa luoteja vaikeampaan tilanteeseen. Lisäksi lähtönopeudet kertovat omalta osaltaan paljon siitä, missä mennään.