Maalinnustus ennen ja nyt

[perisofeus]

Meillä Suomessa maalinnustus painottuu nykyään melko lyhyeen ajanjaksoon. Pyyntipaine on kova ja kyynnelle kykenevät ottavat lomiansa tähän ajankohtaan. Linnuilla on piilopaikoista uupelo aloituksen aikoihin.

Toisin oli joskus 60 luvun lopussa ja 70 luvun alussa. Maalinnustus alkoi samoihin aikoihin ja jatkui vuoden loppuun. Riekonpyynti saattoi jatkua vielä Tammikuun loppuun. Muistamme hämärästi latvalinnustuksen. Talviset linnut maistuivat pihkalle.

Ruotsissa (täsmentäkää jos tarkkaa tietoa) alkaa maalinnustuskausi Elokuun 25 päivä ja jatkuu Tammikuun loppuun. Ruotsalaiset harrastavat enemmänkin hirvenmetsästystä, joten pyyntipaine ei ole silti kovakaan. Mutta myös kulttuurissa on eroja. Suomaliset ottavat monesti kaiken mitä saavat, hurrit sieltä tältä. Catch and relelease kalastuksessakin vallitsevana. Suomalaiset käyvät mm. Kalixjoelta laatikoittain kalaa. Mutta eipä yleistetä. Tässä vähän kärjistin.

Nyt kun verrataan näitä kahta maalinnustustapaa:
1) lyhyt pyyntikausi, kova metsästyspaine, saaliin saantipaine huonoistakin paikoista jne...
2) pitkä metsästyskausi, pyyntipaine jakautuu pitkälle aikavälille, huonoista paikoista ei tarvitse ampua eikä kaikkea riistaa

Olen itse kallistumassa siihen, että Ruotsin malli on parempi. Se muistuttaa lisäksi vanhaa suomalaista pyyntitapaa. En ole ollenkaan varma kummalla tavalla riistakanta voisi paremmin.

Kommentteja.

[Kuhastaja]

Itsekin kallistuisin tuolle tapa 2:lle.... Se on juuri niin, että 10 päivä joka tienvarressa on autoja pullollaan..
Osa syy siihen on se, että monet pyrkivät käymään kanalintujahdissa ennenkuin hirvijahti alkaa, mutta hirvijahdin jälkeen ei enää ehdi kanalinnustukseen..

[TAK85]

Ruotsalainen on niin laiska linnustaja että sen vuoksi siellä kausi voi kestää pitempään. Sitäpaitsi vain uroslintujen pyynti on sallittua talvella.

[supilakki]

samaa mieltä että tapa 2 on parempi

[perisofeus]

[juse]

enne oli toki lintuja enemmänkin. ennemmin siirrettäisiin myöhemmäksi niin johan olisi parempi.

[Juha]

[perisofeus]

[juse]

[Tinurien Kirkkoherra]

Älä älä Juse hämmennä liikaa, pian sitä ollaan keskustelussa taas siinä pisteessä, että ainut sallittu kanalintu on nuori teerikukko, pitkäjousella kaislikosta, vai miten se meni. Ja sekin pitää ampua salaa.

Itse olen miettinyt että onko tuo suomalaisten "niin paljon vedetään kun voidaan"-asenne suhteessa metsästäjämäärään suurempaa kuin esim. ruotsissa? Koska loppujen saatossa sitähän me pelkäämme, että !&%¤#äät ampuu peräkontin täyteen lintuja, ja vielä pari kauppakassia päälle, jos saavat.
Että siis, onko nämä ylilyönnit oikeasti, meidän suomalaisten tauti, vaiko vain kateellisten höpinöitä, vaiko jopa legendaa?
Toisaalta esim. kirjolohionkilammikoilla tämä käytäntö on ihan yleinen, kuten myös monilla korttikoskilla.

[Punajalaka]

Vois siirtää sen hirvijahin marras-tammikuulle, sillon ois oikeen joutavaa aikaa.
_________________
No ehä minä, mutta muut.

[.625]

Mene, ja tiedä, mutta joskus muinoin levitetyt vesakkomyrkyt varmasti ovat myös osana jälkiseurausta nykyiselle heikohkolle pienriistalle & linnuille, ja tätä myöten kärjistyneelle tosisorsastajat asenteelle, että haulia lentämään vaikka 100 metrin päähän "kyllä se tippuu, kun ammutaan tarpeeksi useasti".

Saaliskeskeisyys on tietenkin osana tätä harrastusta, mutta jonkinmoinen metsästys-etiikka pitäisi olla toiminta tavoissa, niin saataisiin samalla tämän harrastuksen negatiivisia seurauksia huomattavasti vähennettyä.

Mielestäni nykyajat on linnustuksen metsästys/riista paineen kannalta suht hyvä, mutta pienpeto yms haittalajien pyyntiaikoja pitäisi huomattavasti pidentää. Pitkällä tahtäimellä tuloksen kääntyvät meidän kaikkien eduksi.

[Antonov]

Lintukannat ainakin meidän metsästys alueilla ovat aika hyvissä kantimissa ja näyttävät nousevan vuosi vuoden perään. Yksi syy on lisääntyneet nuorten metsien harvennukset, jolloin sakeat pusikot ovat muuttuneet hieman avoimemmiksi, linnutkin viihtyvät.

Pienpeto puolella alueellamme voimakas turkistarhaus on siirtynyt enemmän supeihin ja kettuihin, eikä minkkejä karkaile enää juuri luontoon. Tarhasta karanneet supit ja ketut ovat helppo nakki voimakkaasti lisääntyneelle ketunajattaja kaartille, jotka tuntuvat kääntävän joka kiven ja kolon ajurien ja terriereiden kanssa. Erityisesti luolakoirat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet voimakkaasti.

Itse olen keskittynyt lintujen pystykorvametsästykseen, eikä lintukantojen suhteen ole tällä hetkellä valittamista. Saaliin määrä ei ole enää tärkeää, vaan koiran toiminnan seuraaminen ja toivottavasti pitkien haukkujen saaminen. Pudotus silloin tällöin riittää.