Metsäpeuran palautusistutuksiin suhtaudutaan positiivisesti

[NKP]

Metsäpeuran palautusistutuksiin suhtaudutaan positiivisesti

RKTL, Metsähallitus ja Suomen riistakeskus järjestivät huhtikuussa Isojoella, Ilomantsissa ja Pyhännällä erityisesti kyläyhdistyksille ja metsästysseuroille suunnatut sidosryhmätilaisuudet selvittääkseen paikallisten halukkuutta ja valmiutta metsäpeuran palautusistutuksiin. Tilaisuuksien perusteella mahdollisiin palautuksiin suhtaudutaan positiivisesti ja yhteistyöhaluisesti.

Tilaisuudet olivat osa mahdollisten palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia. Tilaisuuksissa metsäpeuran merkitys koettiin myönteisenä luonnon monimuotoisuuden, luonto- ja metsästysmatkailun, paikallis- ja metsästyskulttuurin sekä alueen kuntien ja kylien imagon kannalta. Keskeinen huoli oli kuitenkin se, että metsäpeurojen epäiltiin houkuttelevan alueelle lisää suurpetoja. Myös mahdollisiin maa- ja metsätalous- sekä liikennevahinkoihin on syytä suhtautua vakavasti. Merkille pantavaa oli osallistujien ilmaisema halu ja valmius toimia yhdessä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten kasvattamiseksi. Palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin lopulliset tulokset valmistuvat alkusyksyllä. RKTL tutkii palautusten merkitystä paikallisille sekä asukkaiden halukkuutta ja valmiutta ottaa metsäpeuroja lähiseuduilleen.

Kuhunkin tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä. Tilaisuuksiin kutsuttiin erityisesti kyläyhdistyksiä, metsästysseuroja ja muiden intressien kuten luonnonsuojelun edustajia mahdollisilta palautusalueilta.

Metsäpeura hävisi Suomesta kertaalleen 1900-luvun alussa, mutta palasi monien vaiheiden kautta osaksi lajistoamme. Tällä hetkellä suomenpeuranakin tunnettua peuran alalajia tavataan maassamme Suomenselällä ja Kainuussa, joista ensin mainittu sai alkunsa 1980-luvulla toteutetusta onnistuneesta palautusistutuksesta. Muualla maailmassa metsäpeuraa tavataan vain Venäjän Karjalassa.

Metsäpeurankannan hoitosuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä esitetään metsäpeurakannan vahvistamista palautusistutusten avulla. Päätavoite on säilyttää Suomen metsäpeurakanta elinvoimaisena. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun peurakanta on puoliintunut ja Suomenselällä kannan kehitys on pysähtynyt kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Kaikkia syitä tähän ei varmuudella tiedetä, mutta esimerkiksi runsastuneilla suurpetokannoilla on oma vaikutuksensa.

RKTL:n tekemän metsäpeuran elinympäristötarkastelun perusteella sopivat palautusalueet ovat 1) Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon vedenjakaja-alueet, 2) Pohjois-Karjalan itäosat sekä 3) Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseutu. Metsähallitus käynnistää palautusistutuksen suunnittelun vuoden 2013 aikana yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Suunnitelman arvioidaan valmistuvan vuonna 2014.


Lisätietoja:

Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi, Juha Hiedanpää, RKTL,
puh. 050 363 8109

Metsäpeuratutkimus, Antti Paasivaara, RKTL,
puh. 040 674 7602

Palautusistutusten suunnittelu, Mikko Rautiainen, Metsähallitus,
puh. 040 547 2392

-Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitos

http://www.rktl.fi/tiedotteet/metsapeuran_palautusistutuksiin_suhtaudutaan.html

[TAK85]

Pyhännällä noita metsäpeuroja taas näkyi maanantaina käyskentelevän Kansannevalla.

[Koukkupolovi]

Tuosta levikkeeltä oon kulukiissa monesti katellu komialle suolle.
Huomenaamullakin varmaan, kun tuli lännelle päin käyntiä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=471590&y=7110570&sc=16000&text=T%C3%A4hystyspaikka&action=link&srs=EPSG%3A3067&e=471582&n=7110558&scale=16000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi&mode=rasta

Joskus talavella on mehtoja suomäntyin latvassa näkyny..
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[Peto]

[TAK85]

[tuhola]

Minkähän takia pohjois-karjalaan nuota istutettaisiin? Eihän siellä elä hirvetkään karhujen ja susien seassa?

Pohjoispohjanmaa on myös täynnä petoja. Ilveksiä yms kuulemma niin pirusti. Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseudulle nuota pitäisi laittaa. Eteläsuomalaisittain verrattain suuret yhtenäiset metsäalueet, historiasta tietoa että metsäpeura on viihtynyt todella hyvin tämän alueen suo ja kangasmaastoissa, täällä on kansallispuisto, tuhansia hehtaareja soidensuojelualueita jne. jne. Ja petoja on takuulla vähempi kuin monessa muussa paikassa. Paikallisten suhtautuminen myönteistä.

[Tiger]

Ite oon pikkusen metsäpeuran siirtoistutuksia vastaan. En periaatteessa vaan käytännössä, koska pidän sitä turhana petotilanteen vuoksi. Suurpetopolitiikan tulee muuttua, niin silloin muuttuu myös kantani. Nyt kun hirvikantakin on alhainen, niin toki susille on istutettava vaikka metsäpeuraa ravinnoksi.

Toisaalta peuran istuttaminen voisi antaa painetta yleisesti pitää alhaisempaa susikantaa.
_________________
Syön ammuttua lihaa.

[Tupella]

Lienee tuo jo nähty, että peura tai hirvi tai mikä vaan ei ole omiaan lisäämään paineita pienemmän susikannan suuntaan. Päinvastoin.

[tuhola]

Täällä on juuri se hyvä ettei ole petoja. No jokunen karhu siloin tällöin liikkuu. Susia liikkuu melko harvoin ja ilveksiä todella harvoin myös. Mitä olen kuulut pohjoispohjanmaan ja savon sekä itärajan petotilanteesta niin täällä petopaine on ehkä 50 kertaa pienempi. Kaurista ja muuta lihariistaa on eikä tuotosta häviä petojen suihin juuri mitään. Maisemat on toki karuja, vähän kuin lapissa.. Voisi toimia metsäpeuran kohdalla?

[NoVoeHelevetti]

Toimisi varmasti hetken, mutta petrojen lisääntyessä lisääntyy myös pedot. Ei se teijän seutu voi enää perhoa karumpaa olla, tai sitten se on jo aavikkoa...

[tuhola]