Lopetuspyssyn lataukset

[late2]

Hirvet taitaa olla mun osalta tältä syksyltä nurin ja täytyy jatkaa peuroilla. Olen ajatellut kyttäillä peuraa ammuntaan sopivan pyssyn kanssa, joka kuitenkin on hankala mukana kanniskeltavaksi, kun selvittelee peuran putoamispaikkaa. Kahden kiväärin mukana pitäminen tuntuu vähän liioittelulta ja olenkin ajatellut että mukaan voisi varata .44 kaliiperisen reukun, joka on pieni ja näppärä lampunkin kanssa.

Onko kellään kokemusta siitä mikä olisi sopiva luotityyppi lopetuskäyttöön ? Lyhyt piippu syö lähtönopeuksia ja 240 grainiselle saa n. 400 m/s, muistaakseni intercastin 267 grainisellakin oli lähtönopeus tuota luokkaa joillain latauksilla.

Jos kaikki menee oikein huonosti niin kertaalleen ammuttu peura voi olla sen verran virkeä että hallitut niskalaukaukset voi joutua sivuuttamaan ja ampua mihin pystyy. Silloin läpäisystä olisi hyötyä, erityinen haitta ei taitaisi olla vaikka luoti menisi peurasta läpi. Joskus nuorena ammuskelin laajentumiskokeita ja tuntui siltä että 240 grainiset SP:t ja HP:t laajenivat aika runsaasti ja vaippa irtosi helposti, mutta kysessä oli lähinnä räiskyttelyyn sopivat luotimerkit. Suuressa maailmassa käytetään ilmeisesti aika paljon painavia valuluoteja, joissa on laaja tasainen alue kärjessä, ymmärtääkseni jotta tulisi iso reikä. Onkohan tuo intercastin 267 graininen riittävän painava ja oikean muotoinen tähän luokkaan ? Vai pitäisikö käyttää 300 grainista vaippaluotia, vaikka niissä on kärki aika kapoinen ? Vai pitäisikö ostaa jotain premiumluoteja, jotka kestäisivät kasassa vaikkakin ehkä laajenisivat tarpeettomasti. Onkohan gunhillillä mitään lääkettä tähän...

[Paavo]

22 revolveri sopii täysin peuran lopetukseen.

[Kettu]

Lopetuspyssyksi jopa hirvelle olen jo jonkin aikaa miettinyt .22 wmr reukkua ladattuna lyijykärjillä. Pisti hieman hirvittämään, kun ammuin peuraan lopetuslaukauksen päähän ja meni superhammerhead ikävästä kohtaa läpi aukeamatta pahemmin. Ympärillä kivikkoa. Onko tähän valistuneita mielipiteitä? Sori late2, että en nyt vastannyt kysymykseesi (kun en pysty). Tämä sopii kuitenkin otsikkoon

[vasuri]

Peuran lopetukseen ja "lopetukseenkin" tasakärkinen lyijyluoti n. 240gr painoluokassa on varmasti riittävä. Läpäisee jo peuran melkein miten päin vaan. Reikäpääluodit vaativat lisäksi erva-luvan, jota ei kaikilla ole.

[jaska-59]

aina jos mahdollista ammu elukkaa otsaan edestäpäin.ajattele ristiin korvasta silmään.siitä se loppuu.jos ammut niskaan menee kiloja hukkaan

[eräweikko]

Lopetuspyssy on se sama, jolla peuraa muutoinkin ammutaan. Kunnolla tähdätty ja osunut laukaus tappaa, ei siinä mitään erillisiä lopetusvermeitä tarvita. Jos tarttee lopetusaseita, kannattaa mennä radalle ampumista treenaamaan.

[Repesorsa]

[late2]

Oikeastaan tuota tähtäämistä ja laukauksen onnistumista olenkin yrittänyt parantaa kiväärivalinnalla, mutta haittapuolena se on niin iso ja painava jötikkä ettei sitä mielellään kanniskele. Eikä ainakaan yhdellä kädellä ampuminen onnistu.

No, tämä on enempi teoreettista pohdiskelua ja riskinhallintaa. Eihän kukaan voi ampua peuraan huonoa osumaa, kun on hyvä tuki aseelle ja elukka on paikallaan.

Olen minä radalla yrittänyt käydä treenaamassa, sillä lyhyellä lopetuspyssylläkin. Sillä ampuminen on oikeasti hauskempaa kuin peurapyssyllä kun sillä ei aina osu. Kiväärillä ampuminen olisi radalla varmaan opettavaisempaa jos pystyisi ampumaan niissä olosuhteissa kuin peurapassissakin, eli hämärässä. Laittavat vaan ainakin täällä etelässä radat yleensä kiinni ennen kuin tulee hämärä. Ehkä pitäisi viedä peurakytikselle taulu ja ammuskella siihen peuroja odotellessa

[eräweikko]

Kyllähän peuraan voi huonon osuman ampua, sitä varmemmin mitä pimeämpää on ja mitä etäämpänä ampujasta peura on. On muuten mielenkiintoista, miten vaikeaa on nähdä hämärässä tarkasti, missä kulmassa peura on. Se voi olla aika paljon päin tai takapuoli ampujaa kohti, vaikka luulee elukan seisovan juuri kyljittäin.

Kiväärin valinta on tietty yksi osa onnistumista, mutta kyllä optiikka taitaa olla se ratkaisevin moduuli koko hommaan. Normaaleilla "hirvipilleillä" ei paljon näe pimeässä ampua. Laatukiikari maksaa maltaita, mutta jos sen kerran hennoo hankkia, siitä riittää iloa isältä pojalle.

Erillistä lopetusasetta en edelleenkään peurajahtiin raahaa. Sama 308 tai 30-06 riittää lopettamiseen kuin varsinaiseen ampumiseenkin.

[late2]

No joo, munkin mielessä homman haaste on nähdä peura sen verran hyvin että uskaltaa ampua, siis että pystyy ampumaan mielestään hyvän osuman. Radalla ammuskelu valoisan aikaan antaa ihan väärän kuvan tästä hommasta, varsinkin johonkin mustavalkoisen tauluun joka näkyy kilometrin päähän paljaalla silmälläkin.

Lauantaina livahdin radalle iltahämärissä, neljän jälkeen. Ruskea pahvitaulu näkyi vielä joten kuten, ehkä parhaiten säännöllisen muotonsa takia, ja osumat olivat ihan hyviä. Vieressä oli pistoolitaulu, ja se näkyi kauemmin. Ammuin siihenkin muutaman kerran mutta se ei tuntunut kovin käytännölliseltä, en muista nähneeni peuraa jossa olisi mustavalkoista rengasta kyljessä. Tarttis vissiin rakentaa jonkinlainen leimauskone.

Perkule, tulis lunta niin näkisi kopissakin jotain... ehkä jo viikonloppuna.