Hirvieläimet ja helle

[Sawaho]

Hirvi kestää hellepäiviä huonosti. Se näkyy jopa vasatuoton alenemisena. 1980-luvulla Ulvilan maatalousnäyttelyyn oli tuotu näytille paikallisella karjatalouskoululla hoidossa ollut "emän hylkäämä" hirvenvasa. Se makaili ketju-rautakanki-kiinnityksessä keskellä avointa peltoa kansan (outoja ihmisiä) tuijotettavana. Puolenpäivän aikaan kävimme paikalla, jolloin totesin hirviparan kuolevan ennen iltaa helteeseen ja tressiin. Se olisi tarvinnut varjoisan makuupaikan eikä ihmispaljoutta ympärilleen.
Ei se selvinnyt iltaan, vaan kidutus loppui parin tunnin päästä.

Ruotsalaisten tutkimuksien mukaan helteiset kesät vaikuttavat pienentävästi hirvikannan tuottoon ja esim. vasojen kokoon. Kun lupaprosessi Suomessa toimii edelleenkin hitaan byrokratian periaatteilla, hellekesän sää ei voi vaikuttaa enää lupamääriin. Hirvenmetsästäjät taas tuijottavat ainoastaan kaatoprosenttiin ja sata sen on oltava, vaikka todellisuudessa syötäisiin "siemenperunatkin".

Muiden hirvieläinten kohdalla asiaa ei ole tutkittu, mutta vaikuttaa siltä, että valkohäntäpeurat ja kauriit eivät kärsi hirvien tavoin helteistä. Lauhkealta metsävyöhykkeeltä kotoisin olevat kuusipeurat ja saksanhirvet ovat vieläkin paremmin sopeutuneet lämpimiin kausiin. Poroilla (tunturipeura) ja metsäpeuroilla on mielenkiintoinen tapa viilentää itseään. Ne etsivät vetisen paikan ja kahlaavat veteen niin että sorkat kastuvat. Jäähdytys tapahtuu sorkkien tehokkaan verenkierron kautta. Pohjoisilla elinalueilla ei välttämättä löydy varjoisaa viilennyspaikkaa.
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..

[EIVA]

Vasatuottoon ja vasojen hengissäpysymiseen ei vielä Suomen kaltaisilla helteillä liene merkitystä, ehkä vasojen kokoon kun emot helteillä syövät vähemmän jolloin maidontuotto on heikompaa ja vasat saattavat jäädä pienemmiksi, ainakin tänävuonna vasallisia naaraita on joka puskassa ja vasoja enempi kuin vuosikymmeniin, vasoja on tiedossa niinpaljon että kaikki luvat voitaisiin ampua vasoina.

[esa g]

Eikä vasan olotilaan siis puututtu mitenkään,vaan katseltiin sivusta. Pöyristyttävää toimintaa.

[Sawaho]

Se Ulvilan hirvi oli tietysti edellisvuoden vasa. Saman vuotinen vasa ei selviä parin kuukauden ikäisenä ilman "tuttipulloruokintaa". En varmaan ollut ainoa ihminen, joka näki hirviparan noutajan olevan lähellä. Kovistelin järjestäjiä hankkimaan edes eläinlääkärin paikalle. Ei tainnut ehtiä. Surullinen tapaus "pelastavasta" hoitoon otosta.

Eiva saattaak nähäk Joensuusak tuplavasojak, vuan valtakunnank tasollak hellek ja kuivuus onk onkelmak. (Kontiolahenk murteellak). Vaikka en ole "riistakeskus-uskovainen", uudessa Metsästäjässä näkyy Uudenmaan länsiosien huolestuttava tilanne. Käppyröiden mukaan hirvikanta kuihtuu käsiin. Metsästäjät ovat ähkäilleet jo useamman vuoden minilupien kanssa, vaan muutosta ei ole näkyvillä. Vasatuotto on pudonnut oleellisesti parissa vuosikymmenessä. Olisi mielenkiintoista nähdä kyseisten vuosien hellepäivien määrät vertailtavaksi käppyröiden ohella. Alueella on sentään vesistöjä, vaan lienevätkö asutukseen piirittämiä..

Valtakunnan tasaisen alavissa länsiosissa on kuitenkin paljon alueita, jossa ei ole nimeksikään vesistöjä. Hirven kannalta hyviä vasomisreviirejä on entisillä soilla, jotka ovat ojituksen myötä kuivuneet ja tuottavat mukavasti hirven kesäravintoa normaalina kesänä. Imettävä naaras tarvitsee puhdasta, siis oikeasti puhdasta vettä 15-35 litraa vuorokaudessa. Juomapaikat ovat kuitenkin saattaneet muuttua helteen ja kuivuuden seurauksena mutalikoiksi. Jos pelastavia järviä, jokia tai edes puroja ei löydy reviiriltä, vasat eivät selviydy. Länsi-Suomessa on tuhansia kuvatun tyyppisiä hirven vasomisreviireitä, jotka ovat pahasti riippuvaisia helteiden ja kuivuuden aiheuttamista ongelmista.
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..