Sorkkaeläinkannat Suomessa ja lähialueilla

[Berkele]

Metsästäjän artikkelissa on lukuja lähimaiden sorkkaeläinkannoista:
https://metsastajalehti.fi/riista/sorkkaelaimet-naapurimaissa/

Kannattaa lukea tuo juttu ja miettiä tätä meidän tilannetta. Ruotsissa ollaan huolissaan hirvikannan romahduksesta, kun se on keskimäärin vain 9/1000ha. Täällä meillä voi 2/1000ha olla kamalan tiheä kanta, mitä pitää raakasti leikata. Kyllä nuo tyhjät metät on vain surullisia.. Päästäänkö me millään keinolla kunnollisiin riistakantoihin vai vaatiiko se muuttoa ulkomaille?

[heiluri]

Meillä hirvieläimet sortavat metsätalouden konkurssiin kun Ruotsissa ne ovat voimavara.
Kauriitkin kuulema syövät kuusikot kantoon, ja häiritsevät hirvikoiramiehiä, hirvenpyyntiin tai hirvikoiriin niillä ei ole vaikutusta mutta hirvikoiramiehiltä menevät yöunet.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Heero]

Riippuu siitä, keneltä kysytään. Metsätaloudelle Ruotsin sorkkaeläinkannat on suuri ongelma.

[Larsen]

[TA]

Eli siis Suomen sorkkariistaköyhyyden aiheuttaa pyyntilupajärjestelmä. Pyyntilupamaksut kanavoidaan korvauksiin ja mtk ja muut etujärjestöt lobbaavat kannat alas.

Toinen ero oli ettei Suomessa metsästäjätutkintoon sisälly aseenkäsittelykoetta.

Eli siis pyyntilupajärjestelmä pois ja aseenkäsittelykoe tutkintoon.

Laitan vielä

ettei oteta liian vakavasti mutta kyllä tuo pyyntilupajärjestelmä on merkittävä tekijä.

Toinen mitä ihmettelen että miksi esimerkiksi Saksan ja Ruotsin sikalat ole kaikki menneet sikaruton takia nurin kun kannat on ihan eri luokkaa kuin täällä. Mikä suomalaisesta afrikkalaisesta sikarutosta tekee niin vaarallisen? Veikkaan että se jalostuu kabineteissa erityisvaaralliseksi.
_________________
Eksyvä ei tietä kysy

[piippurihla]

Ilman valkohäntäpeuraa ja kaurista olisivat Suomen metsät lähes tyhjät. Tyhjiin metsiinhän Suomessa on totuttu. Tein löydön kirpputorilta Martti Montosen kirjan "Suomenpeura" vuodelta 1974. Siinä mainitaan metsäpeuran eläneen alunperin Etelä-Suomessakin. Se kannan viimeiset rippeet kuitenkin katosivat Suomesta kokonaan liiallisen pyynnin vuoksi 1800-luvun puolivälissä. Aleksis Kivi kuvasi taas 7 Veljeksessa metsästystä Kanta Hämeen-Alueella. Kivi oli metsästäjä ja tunsi aiheenssa. Metsisä ei ollut tuolloin enää mitään jänistä suurempaa.

[EIVA]

Taitaa muutama sukupolvi vielä mennä ennenkuin säätiöt ja rahastot omistaa puoltakaan Suomen metsistä.
Tällähetkellä 60% metsistä omistaa yksityiset, Valtio 26%, metsäteollisuus 9%
ja muut yhteisöt, kunnat, säätiöt ja rahastot ym.5%.
Säätiöt ja rahastot eivät ole erityisen kiinnostuneista yksityisten pikkutilkuista
(keskim. 30 ha) ellei ole jo jonkun isomman aiemmin hankitun kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Tulevaisuudessa metsänhoitoyhdistysten ja suurimpien firmojen sekä yksityisten perustamat yhteismetsät tullevat kasvattamaan osuuttaan.

[rausku]

Kanteletar
Hirvenhiihanta
”Mie olen hirven hiihannassa,
Jalopeuran jaksannassa,
Kaikk’ on kenkäni kulunna,
Näitä teitä juostessani,
Samotessani saloja;
Onko hirviä salossa,
Onko nähty näillä mailla?”—

”Onpa hirviä salossa,
Onpa nähty näillä mailla,
Oiva hirvi liinaharja;
Täss’ on käynyt tään kesosen
Meiän herran heinikossa,
Nähty on kanssa kaalimaassa.

Paljo on pahoa tehnyt,
Syönyt heinät, maannut marjat,
Kaikki kaalinpäät kalunna,
Jost’ on vaikia valitus
Ylitse koko kylämme.
Tapa kohta, kun tavannet,
Lyö’pä päähän, kun sa löyät,
Noua häntä nuolellasi,
Jouahuta jousellasi,
Tahi laske laahingille,
Pyyä pyssysi keralla!”
Lönnrotin kokoelmista.

[Heero]

Metsänomistuksen keskittyminen suurille omistajille ei helpota riistan asemaa. Metsä on niille elinkeino, eikä elinkeino kaipaa taimikkotuhoja tai lahon kuusikon tilalle uutta kuusikkoa. Nykyään yksityisomistus on hajautunutta ja siten hampaatonta. Sidosryhmäkuulemisten tuloksetkin ovat lähinnä muodollisia. Kun neuvottelupöytään tulee suuria omistajia, viedään riistajärjestöjä samaan tapaan kuin nyt on viety yksityisiä pienomistajia.

Pyyntilupamaksut pitäisi mennä korvauksiin. Korvausjärjestelmä on rakennettu niin, ettei korvauksia saa tai niitä kannata hakea. Siten rahoille on löytynyt muita laissa mainittuja kohteita eli vahinkojen ennalta ehkäisyä. Mitä sitten tuo käytännössä tarkoittaakaan.

Metsäpeuraa tuskin enää etelään saa, kun puolet metsistä on hävitetty peltojen ja rakentamisen takia.

Metsästyksen kaupallistaminen ei ilahduta kotimaisia metsästäjiä. Mukana tulee kustannukset ja saaliin tarkka valikointi. Rahojen kerääjä pitää huolen siitä, että Tero Toimitusjohtaja kavereineen haluaa maksaa saalisvarmuudesta ja suurista sarvista.

[tuhola]

90% hirvituho tapauksista on sellaisia että niistä ei pitäs antaa valtion korvauksia. Jos nyt jotain olisi aivan pakko valtion maanomistajalle antaa niin sakko tai pakollinen ohjaaminen uudelleen koulutukseen.

Hirvituhojen korvaus on älytöntä. Hirvituhot syntyy kun ei osata hoitaa metsiä
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Heero]

Harmi, ettei tuota osaamisen viisautta ole kukaan katsonut aiheelliseksi jakaa muille.

[tuhola]

[terva]

Onhan tuo surullista luettavaa kun verrataan Suomen tilannetta muihin maihin. Varsinkin täällä pohjoisessa, missä ei käytännössä ole muuta sorkkaa kuin hirviä.

Omankin seuran alueella ja ympäröivillä valtion mailla kanta on jotain 0.5-1 hirvi per 1000ha.
1000 ha on 10 neliökilometriä. 2km x 5km pala. Ehkä 1 hirvi. Oikein hyvään jokivarteen sommiteltuna saattaa olla 3 elukkaa.

[tee667]

Kyllä tuo omistus siirtyy koko ajan säätiöille ym. rahastoille. Oman seuran alueella viimeisen parin vuoden aikana kaikki alueet metsäkaupoissa menneet kahta lukuunottamatta rahastoille yms. Kokonaisuutena kymmenkunta kauppaa. Pienin rahaston ostama palsta 16 ha, eikä lähistöllä muita saman omistajan alueita.

Mutta toisaalta hyvä, vuokrasopparit syntyvät helposti eivätkä ole inisemässä mistään.

[EIVA]

Säätiöiden ja rahastojen mielenkiinto tullenee jatkossa hiipumaan kunhan suunnitellut veroratkaisut rupeaa puremaan.
Säätiöt ja rahastot ovat jo ostaneet suurimmat potentiaaliset kohteet ja on vain muutamia %, jatkossa joutunevat ostelemaan pienempiä kohteita joissa kilpailu ja hinta on eri luokkaa kuin suurissa kohteissa. Veikkaukseni on että yhteismetsät tulevat lisääntymmään.
Omilla alueilla säätiöiden ja rahastojen metsästysmaiden vuokrahinta taso pienistä kohteista on ollut enintään samaa tasoa kuim metsäfirmoilla eli n.1€/ha luokkaa, eikä mitään kaatopaisti, arpapaisti ja peijais velvoitteita ole.