Hirvitihentymiä Pohjois-Karjalassa

[late2]

https://yle.fi/uutiset/3-12469886

Onko tästä kellään tarkempaa tietoa, onko takana jotain asiapitoista ?

[late2]

Tihentymiä tuntuu olevan muuallakin https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/7a22bd77-159d-4ca6-adde-f42e78d23d9f

[Sigamees]

Tämä kantelu lienee samaa kokonaisuutta, mutta huolettaa myös muut maakunnat
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=114830&highlight=
_________________
Running target!

[late2]

Eiköhän nämä ole erillisiä, tuossa kaakonkulman jutussa metsänomistajat syyttävät metsästysseuraa piittaamattomuudesta, ei haeta ja kaadeta tarpeeksi. Kantelussa taitaa olla kyse siitä ettei saisi lupia. Mutta tietysti molemmissa on juttua maanomistajien roolista riistahallinnossa.

[Ollari]

Ruotsissakin tätä keskustelua on käyty, kun metsänomistajat vaatii että hirviä pitäisi alkaa ampumaa helikoptereista urakalla, kun ei kanta muuten laske.

Ovat nyt hieman tutkijat kai tutkineetkin asiaa, että edes kymmenien prosenttien hirvikannan pudotus ei näy vahingoissa vielä mitenkään.

https://www.atl.nu/mangden-tall-betyder-mer-for-betesskador-an-algtatheten

Vaikea sitten sanoa kuinka pieneksi kanta pitäisi hävittää että vahingot alkaisi vähetä, tietenkin joku raja on jossain olemassa, mutta onko realistinen.

[Sawaho]

Kyllähän se nipistelee, kun n. 15 hehtaaria hyvin hoidettua taimikkoa on suoraan sanottuna säpäleinä. Kyse on pohjoisesta Suomesta. Kitsaasti arvioidut vahingot olivat useita tuhansia. Turhauttavinta oli MMM-ministeriön rakentama vahinkoarvioinnin prosessi, byrokratian ryssimä järjestelmä, josta selviäminen on tavalliselle ihmiselle tuskallinen toimitus. Seuran pj. lupasi ottaa alueen tehostettuun pyyntiin. Tänä syksynä taimikot käydään taas itse tarkastamassa ja katsotaan, tehdääkö uusi vahinkoilmoitus. Olen yrittänyt suhtautua huumorilla tähänkin metsätuhoon; voihan ne männyt "myydä" noinkin vaikkakin huonoon hintaan. En tulisi kuitenkaan koskaan näkemään niitä ikäni puolesta tukkipuina.

Hirvien aiheuttamien maatalous- ja metsätuhojen suhteen olen ns. enemmän kokenut, kun kotitilaani ympäröi 1970-luvulla yli 200 hirven talvikanta ja eikä se kesälläkään paljon vähentynyt. Varsinkin kauran puinti oli turhauttavaa, kun parhaillaan kuusi hirveä syö samanaikaisesti pellon toisessa päässä. Vahingot usein kymmeniä tuhansia (mk). Niinä vuosina muutamat alueen männyntaimikot hävisivät totaalisesti maisemasta. Tänäkään päivänä niiltä alueilla ei löydy yhtään mäntyä. Metsästysseuramme sentään selvisi niistä ajoista kohtuu hyvin, maita ei irtisanottu. Diplomatia oli hyvä "työkalu". Itse asiassa "valkoisia länttejä" on tullut seuramme karttaan viime vuosina enemmän, kun perintönä saadun vihreän metsän lisäksi omistajakin on pahoin "vihertynyt".
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..

[EIVA]

Hirvien aiheuttamista metsävahingoista ei useinkaan ole metsänomistajalle juurikaan taloudellista vahinkoa. Vuosikymmenten ajat tehdyt virheelliset metsänuudistus menetelmät ja hoitamatta jätetyt taimikot ovat johtaneet nykyiseen kärjistyneeseen keskusteluun. Männyn uudistus istuttamalla on aina tuhoontuomittu jos alueella on vähänkin hirviä, luontainen uudistus tai nykyään konekylvö takaavat että alueelle tulee täystiheä taimisto jossa hirvetkin voi syödä ja katkoa monikertaisen istutetun taimimäärän (n.2000 kpl) ja alueelle saadaan vielä täystiheä kasvatettava metsä kunhan taimistonhoitotyöt on tehty oikein ja ajallaan. Suurella osalla metsämaista, MT- ja sitä rehevämmät metsätyypit uudistamisessa ei ole mitään ongelmaa koska alueelle voidaan kasvattaa monipuulajinen metsä joka voi olla tuotoltaan jopa parempi kuin yhdenpuulajin metsä. Ongelmallisempia ovat karut rämeet ja VT:ä karummat
CT ja jäkäläkankaat joihin kasvatettavan puulajin suhteen ole vaihtoehtoja.
Järkevintä olisi että tällaiset vähätuottoiset kitumaat joilla hirvituhot ovat jokavuotisia jätettäisiin täysin hirville ja luonnontilaan ja maksettaisiin maanomistajalle korvaus menetetystä puuntuotosta eukä yritettäisi vuodesta toiseen uudistaa puustoa joka voi tulla kalliimmaksi kuin heikon kasvupohjaisen metsän puuntuotto joka voitaisiin maksaa maanomistajalle.

[Sigamees]

[kannibaali]

Karhutiheys on Pohjois-Karjalassa järjen vastainen. Pakkohan siellä on myös tällöin pitää jossain hylkiö-alueella suurempiakin hirvitiheyksiä, kokonaishirvimäärän ollessa Pohjois-Karjalassa kuitenkin melko harva ja pienehkö. Eli karhutiheys pitäisi alkajaisiksi vaikkapa puolittaa ja ehkä sen jälkeenkin vielä puolittaa. Kaikkea ei voi saada Ei pankistakaan rahaa voi loputtomiin saada.

[jkvi]

Tilanne on monessa paikkaa se, että sen muutaman hirven on pakko syödä jossakin. Kun se sitten sattuu yksityisen metsänomistajan maille, on hirvitihentymä ja nillitys valmis.

Toki se vituttas minuakin, jos paikkakunnan ainuat hirvet parkkeeraisi just minun taimikkoon. Harmi, kun en ole metsänomistajaksi asti rikastunut.

[leverman]

Aivan sairasta soopaa tuo MST: n juttu, niinkuin kyseisen lehden metsästysjutut yleensäkin. Missään en ole kohdannut niin järkyttävää eläin- ja luontovihaa kuin tuon lehden sisällöissä, mielipidekirjoitukset mukaanlukien.

[late2]

[Metsäarska]

[Sigamees]

[kivalo]

Kaikenmoisia mielipiteitä! Lähinnä omiin muroihin kusijoita tyynni.
_________________
<a> <a>