OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Hirvitihentymiä Pohjois-Karjalassa
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Hirven ja peuran metsästys
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
late2
Kanta-asiakas


Liittynyt: 16 Elo 2004
Viestejä: 13798

LähetäLähetetty: 01.06.2022 10:20    Viestin aihe: Hirvitihentymiä Pohjois-Karjalassa Vastaa lainaamalla viestiä

https://yle.fi/uutiset/3-12469886

Onko tästä kellään tarkempaa tietoa, onko takana jotain asiapitoista ?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
late2
Kanta-asiakas


Liittynyt: 16 Elo 2004
Viestejä: 13798

LähetäLähetetty: 10.09.2022 08:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tihentymiä tuntuu olevan muuallakin https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/7a22bd77-159d-4ca6-adde-f42e78d23d9f
Lainaus:
Hirvituhoihin kyllästynyt metsänomistaja otti protestiksi maansa pois metsästysseuralta"
Vain tilaajille, mutta jutun juoni on että kaakonkulmalla on pikkusalpausselän alueella plänttejä joissa ei kasva kuin mänty ja hirvet kerääntyy syömään talvella niitä. Kanta on aika hyvin tavoitteissa mutta keskittyy talvella ikävästi joidenkin maanomistajien taimikoihin
Lainaus:
Ruokolahtelainen metsäomistaja Jukka Kukkonen tottui kulkemaan hirvimetsällä omissa ja lähiseudun metsissä isänsä jalanjäljissä jo lapsena.

Tänä syksynä kaikki on toisin.

Kivääri saa levätä asekaapissa. Kukkonen ei kuulu enää metsästysseuraan, jonka jäsen hän oli vuosia.

"Harrastuksen hylkääminen oli hätähuuto, että hirvituhoihin alettaisiin kiinnittää seurassa tosissaan huomiota", Kukkonen sanoo.

Kukkosen pihakeittiössä istuu kolme metsänomistajaa, joista kaksi on jättänyt seuran. Päätös ei ollut helppo kenellekään. Koetukselle joutuivat pitkäaikaiset ystävyyssuhteet ja naapurisopu.

Metsänomistaja Tuomo Tiilikainen on Kukkosen tavoin eronnut seurasta. Myös hän oli tyytymätön passiivisuuteen, jolla metsästysseura on suhtautunut hirvien tietyillä alueilla maaomistajille tuottamaan vahinkoon.

"Nykyiset mäntymetsät syntyivät 1950-luvulla, kun hirvikanta oli alhaalla. Nyt tänne on mahdotonta alkaa kasvattaa uutta männikköä, kun hirvet syövät taimet järjestään. Tilanne on kestämätön", Tiilikainen toteaa.

Hirvikanta Kaakkois-Suomessa lukeutuu Suomen tiheimpiin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) hirvitiheyskartalla Kaakkois-Suomen viisi hirvitalousaluetta ovat vuodesta toiseen hehkuneet punaisena korkean hirvitiheyden merkiksi.

Hirvitiheydestä puhuttaessa maaginen numero on hirvien määrä tuhatta hehtaaria kohti. Se vaihtelee Ylä-Lapin liki hirvettömien seutujen 0,7:stä Lounais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoseutujen lähes kuuden hirven tiheyteen.

Hirvitalousalueet eivät noudata maakunta- tai lääninrajoja, vaan ne on laadittu hirven vaelluskäyttäytymisen perustella. Vaikka Ruokolahti on Kaakkois-Suomea, hirvihallinnossa se kuuluu Etelä-Savon kanssa yhteiseen hirvitalousalueeseen. Hirvitiheyttä säätelevä alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheyden tavoitteeksi 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla.

2000-luvun alussa hirvitiheys huiteli yli seitsemän. Siitä on tultu alas, mutta Luken tuoreimman arvion mukaan tiheys on hirvitalousalueella 3,2 eli niukasti yli tavoitteen. Hirvitiheys Kaakkois-Suomessa on ollut vuodesta toiseen 20–40 prosenttia tavoitetasojen yläpuolella.

Hirvitalousalueen mittakaavassa tarkkailtu kannan tavoitetiheys kertoo kuitenkin vain suuren kuvan ja voi peittää alleen huomattavan paikallisen vaihtelun.

"Hirvitalousalueiden sisällä ja jopa kuntien sisällä hirvitiheys vaihtelee 2–4 hirven välillä tuhatta hehtaaria kohti", Kaakkois-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Ilkka Tiainen sanoo.

Vaihtelut voivat olla tuntuvasti tätäkin suurempia. Luonnonvarakeskuksen mukaan Ruokolahden-Imatran riistanhoitoyhdistyksen alueella kannan tiheys on 4,3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Esimerkiksi Savonrannan riistanhoitoyhdistyksen alueella kannaksi arvioidaan 5,54 hirveä.

Hirvikannan tiheys voi siis riistakeskusalueen sisällä olla yli kaksi kertaa suurempi kuin hirvitalousalueelle asetettu tavoitearvo. Yksittäisen metsänomistajan tasolle vietynä hirvikanta voi olla kestämättömän tiheä ja metsätuhot tietyillä kuvioilla lähes totaaliset.

Näin on käynyt Jukka Kukkosen ja hänen naapurinsa metsissä Ruokolahden Tuomalan kylällä. Toistakymmentä vuotta sitten uudistetut metsäkuviot ovat toistuvien hirvituhojen vuoksi taantuneet vajaatuottoiseksi metsäksi.

Toisen Salpausselän moreenimuodostelmiin kuuluvilla kuivilla kankailla ei menesty puulajeista kuin mänty. Sen hirvet tietävät ja tulevat seuduille suurina, jopa kymmenen yksilön laumoina laiduntamaan.

"Viime keväänä kun olin hiihtämässä, näin 12 hirven lauman kulkevan peräkkäin taimikossa, ja jälki on sen mukaista", Kukkonen kertoo.

Kukkonen piti hirvien aiheuttamia metsätuhoja esillä metsästysseuran kokouksissa ja johtokunnassa. Hän pyysi, että seura hakisi harkinnanvaraisia lisä- eli pankkilupia. Niitä voidaan myöntää havaittuihin hirvieläintihentymiin tai vahinkoalueille. Ajatus pankkilupien hakemisesta ei saanut vastakaikua metsästysseurassa.

Kukkonen tunsi jääneensä yksin vaatimustensa suhteen. Viimeisenä epätoivoisena tekona Kukkonen uhkasi ottaa maansa pois metsästysseurasta, josko se herättelisi. Se kärjisti tulehtunutta tilannetta entisestään.

Suomessa on metsästysseuroja yli 10 000. Tuskin kukaan tietää, kuinka monessa niistä kiista hirvikannan tiheydestä ajaa metsästäjiä törmäyskurssille.

Asetelma on ristiriidoille altis. Yhdellä puolella puntarissa ovat tiheän kannan tuoma metsästyksen helppous ja hirviaineksen valinnanvara ja toisaalla metsänomistajan tappiot.

Metsätutkimuksen emeritusprofessori Matti Kärkkäistä Kukkosen tapaus ei yllätä.

"Kun asetelma on nautinto ja liha vastaan taimikkotuhot, niin helposti metsäomistajan intressit päätöksenteossa jyrätään", Kärkkkäinen sanoo.

Kärkkäinen on vuosia kritisoinut Suomen hirvikantaa ja se metsätaloudelle aiheuttamia tappioita. Hänen mukaansa metsänomistajat ovat päästäneet metsästäjät niskan päälle hirvikantaa koskevassa päätöksenteossa.

"Maanomistajan ääni ei kuulu riittävästi siellä missä hirvikannasta päätetään ja missä kannan verotus organisoidaan", Kärkkäinen kritisoi.

Näin voi ollakin, kun katsoo hirven kantatavoitteet asettavien alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanoa paperilla. Kussakin riistaneuvostossa istuu kymmenen edustajaa, joista kuusi on riistanhoitoyhdistysten asettamia. Maanomistajan ääntä käyttää yksi edustaja. Loput kolme edustavat maakuntaliittoa, Suomen metsäkeskusta ja ELY-keskusta.

Metsäomistajia alueellisissa riistaneuvostossa edustaa MTK. Järjestön riistapolitiikasta vastaava kenttäjohtaja Timo Leskinen näkee merkittäviä muutospaineita riistaneuvostojen kokoonpanossa. Erityisesti silloin, kun päätetään ja hallinnoidaan hirvieläinten kantatavoitteita.

"Riistaneuvostojen toiminnassa on se ongelma, että maanomistajat on asemoitu vain yhdeksi sidosryhmäksi, vaikka lain mukaan maan omistajan pitäisi pystyä päättämään metsästyksestä", Leskinen sanoo.

Leskinen seuraa työkseen riistapolitiikkaa. Maanomistajien osuus metsästysseurojen jäsenistössä on vähitellen laskenut viime vuosina.

"Eteläisessä Suomessa kehityksen suunta on se, että metsää omistamattomien metsästäjien osuus kasvaa nopeimmin. On kasvava haaste varmistaa, miten elinkeinonäkökulma saadaan pidettyä mukana kantatavoitteissa", Leskinen sanoo.

Yhä useampi metsänomistaja useampi asuu kaukana metsistään. Metsästysharrastuksen kehittymisen kannalta mielenkiintoinen kysymys on, pystyvätkö kaukana maistaan asuvat maanomistajat osallistumaan sitovaan hirvenmetsästysharrastukseen. Ajamaan ehkä satojen kilometrien päässä kokoontuvaan hirviporukkaan, johon yhteydenpito on satunnaista jahtikauden ulkopuolella.

Maanomistajien passivoitumisella voi olla vaikutusta siihen, miten tasapainoilu metsästyksen ja hirvien aiheuttamien metsätuhojen kanssa tulevaisuudessa tapahtuu ja kenen ääni riistapolitiikkaa piirtävässä ruohonjuuritason keskustelussa kantaa?

Metsästyslain mukaan asian pitäisi olla kirkas. Oikeus metsästää ja määrätä siitä kuuluu maanomistajalle. Se on lain kirjain, mutta sen toteutuminen käytännön riistapolitiikassa on nykyjärjestelmän kriitikikon mukaan niin ja näin.

"Nykyinen hirvikannan säätely ei toimi hirvituhojen maksajien eli puuntuottajien ehdoilla. Tarvitaan radikaali uudistus, joka lisäisi maanomistajan sananvaltaa hirvikannasta päätettäessä".

Kärkkäinen olisi valmis antamaan hirvitiheyden säätelyä koskevan päätöksenteon maanomistajille. "Hirviluvista voidaan luopua samoin kuin tehtiin metsäkauriin osalta. Puuntuottajat saisivat päättää, millainen hirvikanta, esimerkiksi 20 000 yksilöä, on siedettävä".

Myös MTK:ssa tunnetaan tarvetta uudistaa järjestelmää, mutta pienemmillä askelilla. "Riistahallintolaki uudistettiin kymmenen vuotta sitten. Riistahallintolaki uudistettiin kymmenen vuotta sitten. Olisi ajankohtaista tarkistaa lain kehittämistarpeita", Leskinen sanoo.

Yksi hirvikannan säätelyn tarkistamisen puolesta puhuva perustelu liittyy ilmaston lämpenemiseen ja siihen, miten Suomen metsiä sopeutetaan käynnissä olevaan muutokseen. Hirvituhojen vuoksi metsien uudistamisessa on suosittu kuusta, joka tutkimusten mukaan kärsii ilmaston lämpenemisen aiheuttamista muutoksista enemmän kuin lehtipuut ja mänty.

Hirvien suosimien puulajien välttely tuottaa tappioita metsänomistajan lisäksi myös kansantaloudelle. Valtakunnan metsien inventointitutkimusten perusteella hirvituhojen suuruuden arvioidaan olevan 50 miljoonan euron suuruusluokkaa joka vuosi.

"Laadukkaan männyn tuottamisen edellytykset Suomessa ovat romahtaneet hirvikannan suuruuden vuoksi. Huomattavaa taloudellista tappiota tulee myös siitä, että rauduskoivua ei tohdita viljellä kuusen maannousemasienen vaivaamilla alueilla, Kärkkäinen sanoo.

Palataan vielä Ruokolahden Tuomalan kylälle. Luonnon merkit kertovat vääjäämättä lähestyvästä jahtikaudesta. Kauraa puidaan, lehtien väri on jo syvän vihreä, siellä täällä vilahtaa jo keltaista.

Hirvenmetsästys on haja-asutusalueilla tärkeä yhdessäolon muoto ja osa vuoden kiertoa. Se yhdistää paikallisten lisäksi myös muista elämänpiireistä tulevia ihmisiä. Halu sovitella kiistat ja tehdä päätökset yksituumaisesti on suuri, vaikka hirvitiheyden haitat eivät iske tasapuolisesti kaikkien metsästäjien tai edes kaikkien metsänomistajien maille.

Jahti jää Jukka Kukkoselta tänä vuonna väliin. "Tuntuu vaikealta, haluaisin olla mukana seurassa. Tämä on ollut tällaista tuuleen huutamista, jotain oli pakko tehdä. Siksi otin maani pois", Kukkonen sanoo.

Hän johdattaa meidät metsään, paikalle jossa muutama kuukausi sitten keväällä hän törmäsi 12 hirven lauman taimikossaan.

Näky on karu: kuviolta ei tahdo hakemallakaan löytää männyn taimea, jota hirvi ei olisi kalunnut. Taimikko muistuttaa kummitusmetsää, mutkaisia, monilatvaisia, poikaoksaa pukkaavia tupsulatvaisia väkkyröitä, joiden kohtalo tukkipuuksi varttumisen sijasta on päätyä sellukattilaan tai polttoon.

Kun näky on tämä ja suurin osa seuran jäsenistä on metsänomistajia, niin miksi lisälupien hakemisesta ei saada päätöstä aikaan? "Ehkä se on yhdenmukaisuuden paine, ei haluta olla eri mieltä riistakuplan kanssa, jonka mielestä kaikki on hyvin", Kukkonen miettii.

Metsätien toisella puolella kohoaa komea mäntymetsä, jonka Kukkonen peri vuonna 1935 syntyneeltä isältään. "Kun hän sai nämä metsät, hirvikanta oli niin pieni, että mäntymetsä pystyi syntymään. Minä sain nämä metsät hyvässä kunnossa."

Hän haluaisi jättää metsät seuraavalle polvelle paremmassa tai edes samassa kunnossa kuin millaisena ne itse sai. "Se ei taida onnistua niin kauan, kun hirvikantaa ei saada kuriin. Harmittaa niin vietävästi."

"Tässä esillä oleva tilanne on kurja eikä kenenkään edun mukaista", Leskinen vetoaa metsästäjiin vuoropuhelun parantamiseksi.


No, tuossa on nyt se koko juttu. Ikävä tilanne, eihän tuohon ole muuta järkevää ratkaisua kuin se että kolmeksi vuodeksi hirvi julistetaan lainsuojattomaksi, ja kuka tahansa saa käydä ampumassa itselleen syömähirviä, vaikka toiselta puolelta Suomea. Ja ympäri vuoden, kun tuhotkin tapahtuvat ympäri vuoden.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Sigamees
Kanta-asiakas


Liittynyt: 09 Mar 2008
Viestejä: 10342

LähetäLähetetty: 10.09.2022 09:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tämä kantelu lienee samaa kokonaisuutta, mutta huolettaa myös muut maakunnat Laughing Rolling Eyes
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=114830&highlight=
_________________
Running target!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
late2
Kanta-asiakas


Liittynyt: 16 Elo 2004
Viestejä: 13798

LähetäLähetetty: 10.09.2022 09:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Eiköhän nämä ole erillisiä, tuossa kaakonkulman jutussa metsänomistajat syyttävät metsästysseuraa piittaamattomuudesta, ei haeta ja kaadeta tarpeeksi. Kantelussa taitaa olla kyse siitä ettei saisi lupia. Mutta tietysti molemmissa on juttua maanomistajien roolista riistahallinnossa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ollari
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Hei 2006
Viestejä: 11476

LähetäLähetetty: 10.09.2022 09:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ruotsissakin tätä keskustelua on käyty, kun metsänomistajat vaatii että hirviä pitäisi alkaa ampumaa helikoptereista urakalla, kun ei kanta muuten laske.

Ovat nyt hieman tutkijat kai tutkineetkin asiaa, että edes kymmenien prosenttien hirvikannan pudotus ei näy vahingoissa vielä mitenkään.

https://www.atl.nu/mangden-tall-betyder-mer-for-betesskador-an-algtatheten

Vaikea sitten sanoa kuinka pieneksi kanta pitäisi hävittää että vahingot alkaisi vähetä, tietenkin joku raja on jossain olemassa, mutta onko realistinen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Sawaho
Kanta-asiakas


Liittynyt: 26 Hel 2021
Viestejä: 476
Paikkakunta: Pori

LähetäLähetetty: 10.09.2022 10:23    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kyllähän se nipistelee, kun n. 15 hehtaaria hyvin hoidettua taimikkoa on suoraan sanottuna säpäleinä. Kyse on pohjoisesta Suomesta. Kitsaasti arvioidut vahingot olivat useita tuhansia. Turhauttavinta oli MMM-ministeriön rakentama vahinkoarvioinnin prosessi, byrokratian ryssimä järjestelmä, josta selviäminen on tavalliselle ihmiselle tuskallinen toimitus. Seuran pj. lupasi ottaa alueen tehostettuun pyyntiin. Tänä syksynä taimikot käydään taas itse tarkastamassa ja katsotaan, tehdääkö uusi vahinkoilmoitus. Olen yrittänyt suhtautua huumorilla tähänkin metsätuhoon; voihan ne männyt "myydä" noinkin vaikkakin huonoon hintaan. En tulisi kuitenkaan koskaan näkemään niitä ikäni puolesta tukkipuina.

Hirvien aiheuttamien maatalous- ja metsätuhojen suhteen olen ns. enemmän kokenut, kun kotitilaani ympäröi 1970-luvulla yli 200 hirven talvikanta ja eikä se kesälläkään paljon vähentynyt. Varsinkin kauran puinti oli turhauttavaa, kun parhaillaan kuusi hirveä syö samanaikaisesti pellon toisessa päässä. Vahingot usein kymmeniä tuhansia (mk). Niinä vuosina muutamat alueen männyntaimikot hävisivät totaalisesti maisemasta. Tänäkään päivänä niiltä alueilla ei löydy yhtään mäntyä. Metsästysseuramme sentään selvisi niistä ajoista kohtuu hyvin, maita ei irtisanottu. Diplomatia oli hyvä "työkalu". Itse asiassa "valkoisia länttejä" on tullut seuramme karttaan viime vuosina enemmän, kun perintönä saadun vihreän metsän lisäksi omistajakin on pahoin "vihertynyt".
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
EIVA
Kanta-asiakas


Liittynyt: 31 Maa 2013
Viestejä: 2126
Paikkakunta: Itä-Suomi

LähetäLähetetty: 10.09.2022 11:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Hirvien aiheuttamista metsävahingoista ei useinkaan ole metsänomistajalle juurikaan taloudellista vahinkoa. Vuosikymmenten ajat tehdyt virheelliset metsänuudistus menetelmät ja hoitamatta jätetyt taimikot ovat johtaneet nykyiseen kärjistyneeseen keskusteluun. Männyn uudistus istuttamalla on aina tuhoontuomittu jos alueella on vähänkin hirviä, luontainen uudistus tai nykyään konekylvö takaavat että alueelle tulee täystiheä taimisto jossa hirvetkin voi syödä ja katkoa monikertaisen istutetun taimimäärän (n.2000 kpl) ja alueelle saadaan vielä täystiheä kasvatettava metsä kunhan taimistonhoitotyöt on tehty oikein ja ajallaan. Suurella osalla metsämaista, MT- ja sitä rehevämmät metsätyypit uudistamisessa ei ole mitään ongelmaa koska alueelle voidaan kasvattaa monipuulajinen metsä joka voi olla tuotoltaan jopa parempi kuin yhdenpuulajin metsä. Ongelmallisempia ovat karut rämeet ja VT:ä karummat
CT ja jäkäläkankaat joihin kasvatettavan puulajin suhteen ole vaihtoehtoja.
Järkevintä olisi että tällaiset vähätuottoiset kitumaat joilla hirvituhot ovat jokavuotisia jätettäisiin täysin hirville ja luonnontilaan ja maksettaisiin maanomistajalle korvaus menetetystä puuntuotosta eukä yritettäisi vuodesta toiseen uudistaa puustoa joka voi tulla kalliimmaksi kuin heikon kasvupohjaisen metsän puuntuotto joka voitaisiin maksaa maanomistajalle.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Sigamees
Kanta-asiakas


Liittynyt: 09 Mar 2008
Viestejä: 10342

LähetäLähetetty: 10.09.2022 11:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ollari kirjoitti:
Ruotsissakin tätä keskustelua on käyty, kun metsänomistajat vaatii että hirviä pitäisi alkaa ampumaa helikoptereista urakalla, kun ei kanta muuten laske.

Ovat nyt hieman tutkijat kai tutkineetkin asiaa, että edes kymmenien prosenttien hirvikannan pudotus ei näy vahingoissa vielä mitenkään.

https://www.atl.nu/mangden-tall-betyder-mer-for-betesskador-an-algtatheten

Vaikea sitten sanoa kuinka pieneksi kanta pitäisi hävittää että vahingot alkaisi vähetä, tietenkin joku raja on jossain olemassa, mutta onko realistinen.

Sehän lukee jutussa, 50-luvun tasoon Laughing
_________________
Running target!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
kannibaali
Kanta-asiakas


Liittynyt: 12 Huh 2014
Viestejä: 1388

LähetäLähetetty: 10.09.2022 19:51    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Karhutiheys on Pohjois-Karjalassa järjen vastainen. Pakkohan siellä on myös tällöin pitää jossain hylkiö-alueella suurempiakin hirvitiheyksiä, kokonaishirvimäärän ollessa Pohjois-Karjalassa kuitenkin melko harva ja pienehkö. Eli karhutiheys pitäisi alkajaisiksi vaikkapa puolittaa ja ehkä sen jälkeenkin vielä puolittaa. Kaikkea ei voi saada Ei pankistakaan rahaa voi loputtomiin saada.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkvi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 4477
Paikkakunta: Suomussalmi

LähetäLähetetty: 10.09.2022 19:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tilanne on monessa paikkaa se, että sen muutaman hirven on pakko syödä jossakin. Kun se sitten sattuu yksityisen metsänomistajan maille, on hirvitihentymä ja nillitys valmis.

Toki se vituttas minuakin, jos paikkakunnan ainuat hirvet parkkeeraisi just minun taimikkoon. Harmi, kun en ole metsänomistajaksi asti rikastunut.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
leverman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 09 Syy 2005
Viestejä: 1207

LähetäLähetetty: 10.09.2022 20:57    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Aivan sairasta soopaa tuo MST: n juttu, niinkuin kyseisen lehden metsästysjutut yleensäkin. Missään en ole kohdannut niin järkyttävää eläin- ja luontovihaa kuin tuon lehden sisällöissä, mielipidekirjoitukset mukaanlukien.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
late2
Kanta-asiakas


Liittynyt: 16 Elo 2004
Viestejä: 13798

LähetäLähetetty: 10.09.2022 21:11    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

leverman kirjoitti:
Aivan sairasta soopaa tuo MST: n juttu, niinkuin kyseisen lehden metsästysjutut yleensäkin. Missään en ole kohdannut niin järkyttävää eläin- ja luontovihaa kuin tuon lehden sisällöissä, mielipidekirjoitukset mukaanlukien.
Ei ehkä ihan täysin näin. Paljon vaikuttaa kuka kirjoittaa ja mihin aiheeseen. Penttinen kirjoittaa metsästysaiheesta ja asiallisia juttuja, metsästää ymmärtääkseni itsekin. Tämä kirjoitus ei ole Penttisen kirjoittama, on metsäaiheeseen ja lukematta voi tosiaan arvata mitä siinä kirjoitetaan, tai ainakin mistä kulmasta. Joillekin yksikin hirvi on liikaa, lasketaan vain katkenneita taimenlatvoja. Jutun kuvista voisi päätellä että kyse on juurikin istutustaimikko, aika harvassa on miehenkorkuisia taimia. Kuten EIVA kirjoitti tuo on joillakin alueilla huono valinta. Mutta joillekin syy on aina muissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Metsäarska
Kanta-asiakas


Liittynyt: 09 Mar 2004
Viestejä: 1064

LähetäLähetetty: 11.09.2022 20:03    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

leverman kirjoitti:
Aivan sairasta soopaa tuo MST: n juttu, niinkuin kyseisen lehden metsästysjutut yleensäkin. Missään en ole kohdannut niin järkyttävää eläin- ja luontovihaa kuin tuon lehden sisällöissä, mielipidekirjoitukset mukaanlukien.


Jutut on erinomaisen asiallisia ja nimenomaan perustuvat paikalliseen tietoon. Miksi maan/metsän omistajan pitäisiä maksaa tuhot omasta pussistaan? Kun elikoita on liikaa niin määrää on vähennettävä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Sigamees
Kanta-asiakas


Liittynyt: 09 Mar 2008
Viestejä: 10342

LähetäLähetetty: 11.09.2022 20:26    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Metsäarska kirjoitti:
leverman kirjoitti:
Aivan sairasta soopaa tuo MST: n juttu, niinkuin kyseisen lehden metsästysjutut yleensäkin. Missään en ole kohdannut niin järkyttävää eläin- ja luontovihaa kuin tuon lehden sisällöissä, mielipidekirjoitukset mukaanlukien.


Jutut on erinomaisen asiallisia ja nimenomaan perustuvat paikalliseen tietoon. Miksi maan/metsän omistajan pitäisiä maksaa tuhot omasta pussistaan? Kun elikoita on liikaa niin määrää on vähennettävä.

Erittäin harva maanomistaja kykenee tuota arvioimaan, ja jos pystyykin on mitta-alueena suunnilleen omat maat.
Jos siellä on tuhoja=hirviä on liikaa
Jos lumessa taimikossa on jäljet=hirviä on liikaa
Jos näen maillani hirven=hirviä on liikaa

Jokainen ei noin ajattele, mutta äänekkäimmät kyllä. Siksi on hyvä että asiaa tutkitaan:
Viranomaisvoimin
Usean eturyhmän voimin
Riittävän isolla alueella

Sinällään isompi ongelma on kyllä Sawahon mainitsema maanomistuksen siirtyminen ideologisesti metsästyskielteisille…..
_________________
Running target!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
kivalo
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Lok 2007
Viestejä: 864
Paikkakunta: Ulkomaat

LähetäLähetetty: 11.09.2022 22:06    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kaikenmoisia mielipiteitä! Lähinnä omiin muroihin kusijoita tyynni.
_________________
<a> <a>
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Hirven ja peuran metsästys Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
Sivu 1 Yht. 2

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com