Luken vesilintujen seuranta

[Reporetku]

Näytti uusimmassa metsästäjälehdessä olevan juttu, että luke hakee uusia vesilintujen laskentapisteitä ja laskijoita.

Itsekin kiinnostuin hieman asiasta ja aukaisin asiaa koskevan nettisivuston
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/

Sieltä pisti silmään heti tällainen selitys tiettyjen vesilintulajien taantumaan:

Rehevöityminen uhkaa vesilintuja
Yleisesti ottaen rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat lähes puoliintuneet reilussa 20 vuodessa. Karuilla ja niukkaravinteisilla vesistöillä vesilintujen kannat ovat säilyneet vakaampina.

Kosteikoilla yleisimpien vesilintujen, kuten haapanan ja tukkasotkan ongelmat johtuvat etenkin maa- ja metsätalouden ravinnepäästöistä, jotka ovat aiheuttaneet vesistöjen liikarehevöitymistä. Rehevöitymisen seurauksena vesilintujen suosimat rantaniityt ja luhdat kasvavat umpeen, mikä vähentää vesilintujen ruokailumahdollisuuksia. Lisäksi rehevöityminen aiheuttaa veden samentumista ja särkikalakantojen kasvua. Nämä tekijät yhdessä johtavat muun muassa ravintokilpailuun, joka pienentää vesilintujen tärkeimpien ravintokohteiden, uposkasvien ja pohjaeläinten määrää.

Vesilintukantojen tilan parantamiseksi tulisi vähentää ravinteiden valumista kosteikkoihin sekä tehdä kosteikoilla vesilintujen elinolosuhteita parantavia hoitotoimia, kuten laidunnusta, vesikasvien poistoa ja särkikalojen tehopyyntiä.

Luonnonvarakeskus on tutkimuslaitos, jonka tutkimusjulkaisuja on nykyään kyseenalaistettu lähinnä susitutkimusten osalta. Olen ollut halukas uskomaan, että kaikki Luken kannanotot perustuisivat jollain tavoin tutkimustuloksiin. Nyt alkaa minullakin tämä usko loppua.

Jos tuota edellä olevaa lainausta miettii, niin se herättää monta kysymystä.

1. Miksi vesiluntuja on runsaasti mm. jätevesipuhdistamojen saostusaltaissa?

2. Miksi peltoalueiden keskellä sijaitsevissa järvissä on säännöllisesti runsaampi vesilintukanta, kuin metsien ympäröimillä järvillä?

3. Miksi vesiensuojelullisessa tarkoituksessa perustetuilla kosteikoilla on yleensä vahva vesilintukanta, vaikka niiden kautta nimen omaan johdetaan peltoalueiden valumavedet?

4. Jos joku lampi kasvaakin umpeen, niin eikö vastaavasti joku karu vesistö ravinnepäästöjen vuoksi parane vesilintujen ympäristönä?

Paljon muutakin tulee mieleen, mutta kunhan nyt noihinkin saisi vastaukset.
Tuntuu vain, että on muodikasta syyttää maataloutta kaikista ympäristöasioista, on niissä perää tai ei. On kysymys vesistä ilmasta tai monimuotoisuudesta, niin syntipukin rooli löytyy ensimmäisenä maataloudesta. Ymmärtäisin, jotenkin, jos ja kun näitä väittämiä syytää sellaiset tiedotusvälineet, kuten yle tai Hesari, mutta kun on kyse tutkimuslaitoksesta, niin kaikkeen niiden sanomiseen pitäisi löytyä myös tieteellinen pohja.
_________________
Käytännöllisyys on kauneutta

[heiluri]

Entäs yhä lisääntyvä jyvakasalahtaus, käykö samoin kuin hanhelle että kasakauppalla verottavat liikaa vanhoja lintuja?
_________________
Kertalaakiyhdistys