OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Metsästyskoiran kunnon ylläpito lomalla!
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 13, 14, 15, 16, 17  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Koirat yleensä
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
KHaivula
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Kes 2013
Viestejä: 2882

LähetäLähetetty: 03.05.2022 10:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Valto. kirjoitti:
Minä olen juoksuttanut seisojaa sellaista 7,8km lenkkiä (sattuu vain sopiva reitti olemaan tuon mittainen, ei mitenkään tarkotuksellisesti tähdätty tuohon). Lenkissä menee 25-35 min kokonaisuudessaan kahdella juomatauolla. Taukoihin menee yhteensä ehkä 5 minuuttia. Täysi veto päällä, eli ns. kaasu pohjassa mennään mitä nyt metsäpolulla tohtii päästellä. Eli ukon vauhti tippuu teknisemmillä osuuksilla ja koira laskee raville, tasaisemmilla pätkillä mennään taas täysillä laukkaa.

Joskus on heitetty yli 20km lenkkejäkin, mutta niissä alkaa koiralla veto loppua ja menee ravaamiseksi löysällä hihnalla. Ihan ok vaihtelua sekin. Mutta ennemmin käyn vaikka kaksi tai mahdollisuuksien mukaan kolmekin kovaa lenkkiä päivässä, kuin yhden pitkän.

Asfaltilla en itse mielelläni juoksuttaisi. Aika paljon kovempaa tassuille sekä nivelille. Ennemmin soratietä. Raviahan sitä monesti suositellaan, mutta toisaalta seisoja ui kesällä aika paljon vesinouto treeneissä ja juoksee vapaana yli puolet vuodesta, joten minusta intensiivisempi ja kuormittavampi täysvauhtinen laukka sopii hyvin kesäkaudelle. Isoin syy varmaan isännän laiskuus, kun täydellä vauhdilla saa mukavasti vetoapuja koiralta...


Niinhän se olikin että teillä oli vähän menevämpää tuo fillarointi. Tarkoituksena on kyllä laukan ja vedon osuutta lisätä, mutta aluksi ainakin varovaisesti.

Mulla toi uintiosuus alkaa kanssa ihan pian. Ei ole oikein paikkaa missä uittaa venee perässä. Heitan pallolinggolla tennispalloa sen 50 metriä, eli yhdellä suorituksella tulee uintia se 100 metriä, josta puolet vielä pallo suussa joka sekin hyvää treeniä. Tuon kun 10-20 kertaa tekee niin kyllä siinäkin vähän uintia tulee.

Onko niin että uidesssa ja ravatessa samat lihakset aktivoituu? Itse sanoisin että kiertoliikettä ei uinnissa tule rangalle samalla lailla. Voin olla väärässäkin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2969

LähetäLähetetty: 03.05.2022 22:08    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En tiedä mitä lihaksia missäkin aktivoituu, mutta miellän, että uidessa joutuu tekemään töitä huomattavasti kovemmin, eli lyhemmässä ajassa saman tehoinen treeni. Lisäksi uidessa ei ainakaan nivelet rasitu kuten kovalla alustalla juostessa. Ja isoin syy on puhtaasti noutojen treenaus missä sattuu tulemaan samalla hyvä liikunta ja vähän joutuu koira pääkoppaakin käyttämään, kun nostaa vaikeusastetta ja tekee yliuittoja, useamman esineen heitto kerralla ja vastaavaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ajokoiraman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Mar 2004
Viestejä: 202

LähetäLähetetty: 06.05.2022 16:24    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Pari ajatusta kun tämä on ajankohtainen aihe. Olen aina ollut kesäinen himojuoksuttaja, kun juoksen ja pyöräilen itsekin mielellään. Monenlaista systeemiä ja viritystä on kokeiltu. Taannoisen, jo jäähtymään päässeen maratonvillityksen ohessa huomasin, että koirat saa oikeastaan yhtä hyvään tai huonoon kuntoon, kun juoksee itsekin. Eli pyöräilyllä ei vaikuta olevan ratkaisevaa merkitystä alkusyksyn metsästyskuntoon koiralle. Se pitää joka tapauksessa alkukaudesta ajattaa tai laukottaa metsästyskuntoon, nousujohteisella treenillä. Kesäisen liikunnan ansiosta, luulen, mitään jalkavaivoja ei ole ollut juuri koskaan.

Minusta paras polkupyörä juoksutukseen on kolmivaihteinen, jalkajarrullinen pyörä, jossa jämerät renkaat. Mitään joustoja ei tarvi olla. Koirien äkkipysäyksien vuoksi on parempi, ettei etupää niiaa ja että jarrulle pääsee heti. Ainakin takajarru pitää vaihtaa vasemman käden kahvalle, jos ei ole jalkajarrua. Itsellä on kolmekin koiraa hihnoista kädessä kiinni. Springeri on, mutten enää käytä. Koirien menohaluissa on isoa eroa ja laiskin määrää vauhdin. Ei niitä viitsi erikseen käydä juoksuttamassa vaikka paras tieten olisi.

Se oli eri juttu, kun sai aloittaa ruotsissa riekonpyynnin 25.8. Silloin juoksutin seisojia valjailla ja maastopyörällä 2/3 lenkeistä. Tein niille samaa kuin itsellekin, eli peruslenkki, vauhtikestävyys ja pitkä lenkki. Pitkä lenkki on 20-30km. Siltikin koirat piiputti viikon riekkoreissulla ja piti pitää välipäiviä kalastuksen merkeissä.

Kesäliikunnan muita hyviä puolia on että koiran kuntoa tulee seurattua, se ei pääse huomaamatta lihomaan. Melkein paras on pyöräillä kaupungin tuntumassa pyöräteitä pitkin. On reittivaihtoehtoja ja tottelevaisuus säilyy, kun reitille sattuu ärsykkeitä riistan ja kissojen muodossa. Niiden perään ei ole lupa ryntäillä. Koirat on helppo opettaa juoksemaan pientareella, jolloin itse saa lipotella asvalttia. Jos on vähemmän liikennöityjä pätkiä, kasvillisuus voi nousta asvaltin reunaan, silloin voi joutua siirtymään autolla sorateiden ääreen, ainakin niille pitkille lenkeille. Kevyt koira voi juosta asvaltillakin jonkin verran, se vain pitemmän päälle hioo käpälien pinnan ohueksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
massimo85
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Elo 2006
Viestejä: 1536
Paikkakunta: Mikkeli

LähetäLähetetty: 06.05.2022 18:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ajokin annan huilia nyt kunnolla, oli kausi aika tiukka. Näkkyy viihtyvän sohvalla ihan hyvin. Ei oo muutenkaan mikään innokas pyöräilyyn. Tuon 2v seisojan kanssa aloiteltu pyöräilyä nyt ja meno on huljakkaa. Ihan eri into tällä on juoksemiseen ja vetämiseen, joutuu jarruilla himmailemaan. Jahka tämä saa varmuutta niin ruveta yhessä koittamaan miten menee, jakajalla springeriin tai toinen keulille flexiin. Johon nuo uimassakii tänää kävivät kun kotiranta aukes.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2969

LähetäLähetetty: 06.05.2022 23:49    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Minä en kyllä ikinä vaihtaisi jalkajarrulliseen pyörään, enkä ymmärrä mitä siinä saavuttaa? Koiran/koirien narut pyörään kiinni, niin molemmat kädet on vapaana. Sormet koko ajan jarrukahvoilla, kuten nyt normaalissa maastopyöräilyssä kuuluu ja tehokkaat nestekäyttöiset levyjarrut. Jos ajatellaan vähän rajumpia vehkeitä, niin miten kaksipyöräinen pysäytetään? Tehokkaalla nestetoimisella levyjarrulla ja nimen omaan etujarrulla. Ovat muuten myös kaikki myös keulasta sekä perästä jousitettuja nuo rajummat kaksipyöräiset. En näe mitään syytä miksi jousitettu ja tehokkailla levyjarruilla varustettu pyörä häviäisi jalkajarrulliselle. Lähtökohtahan on, että etujarrulla jarrutetaan niin kovaa kuin mahdollista ilman renkaan lukittumista ja takajarrulla avustetaan. Pitävällä pinnalla etujarrulla jarrutetaan niin tehokkaasti, että takapyörä nousee hiukan ilmaan, siis silloin jos halutaan oikeasti pysäyttää tehokkaasti. Siinä tulee jo merkittävä ero, että kuinka nopeasti jarrutus alkaa siitä kun tarve pysähtyä havaitaan. Jalkajarrulla joutuu tekemään ison liikkeen ja vaihtamaan tehoa tuottavien lihasten suuntaa, eli tarvitaan nopea suunnan muutos ja silti poljinten matka on pitkä. Verrattuna todella lyyeen sormien liikkeeseen nykyaikaisilla jarrukahvoilla.

Oikeastaan ainoa miinus mitä näen noissa nykyaikaisissa maastopyörissä tulee siitä kohtalaisen etukumarasta asennosta. Omaani olen ainakin joutunut rakentelemaan sarvia ja muita vaihtelemalla pystymmäksi, jotta näkee luontevasti seurata tarpeeksi kauas koiran eteen etumaaston tapahtumia ja sieltä saa itselle lisää reagointiaikaa monessakin tilanteessa.

Toki minä puhun nyt kovavauhtisesta menosta. +30km/h kapeaa metsäpolkua puiden seassa riistaviettisen koiran perässä, joka saattaa tempaista täydestä vaihdista 90 vinkkelin rusakon perään ja pysähtymiseen on käytettävissä ehkä 4m jarrutusmatka. Tarkoittaa sitä, että pienelläkin asialla voi olla iso merkitys ja reaktioaika erityisesti jarrutuksessa on merkityksellinen. Minä en niinkään panosta niihin huippuvauhtien hiomiseen, kun ei kilpailu kiinnosta. Mutta jarrutusta ja mahdollisimman hyvää ennakointi ja koiranlukutaitoa pidän tärkeimpinä ominaisuuksina koiran kanssa pyöräilyssä.

Eri asia jos huristellaan verkkaisemmin ja selvemmillä sensseillä, niin ei tarvitse välttämättä aivan yhtä sähäkkää pysähtymistä. Monta hirvikoiran juoksuttajaa olen nähnyt ketkä pärjää aivan hyvin vaikka ilman jarruja. Laittaa vaan jalan maahan kun koira pysähtyy. Mutta jos mennään sille tasolle missä pitää jo oikeasti vähän miettiä miten sen pyörän saa pysähtymään, niin en kyllä ihan heti keksi voittajaa nykyaikaisille levyjarruille.

Mutta tuossa ollaan samaa mieltä, että joka tapauksessa se juoksukunto tehdään metsässä vapaana. Toki ymmärrän, että jos se hirvikoira on laitettu häkkiin marraskuun alussa ja seuraavan kerran päästetään sieltä pois seuraavan syys-lokakuun paikkeilla, niin ehkä siitä olisi aika paljon apua, kun olisi juoksuttanut vaikka pyörällä kesäaikaan jonkin verran. Mutta ei minulla ainakaan seisojan kuntoon ole mitään merkitystä juoksutanko kesällä enemmän vai vähemmän, vedätänkö vai juoksutanko pidempää lenkkiä. Pysyy kuitenkin koira rauhallisempana, koti ehjempänä ja isäntä tyytyväisempänä, kun kehittää koiralle puuhaa myös kiinnipitoaikana. Vetohommat tuo ehkä vähän monipuolisuutta, kun mennään kovaa ja kovalla lihasrasituksella kohtalaisen lyhyt pätkä. Muuten juoksee kuitenkin vapaana rauhallisempaa tahtia enempi vähempi epätasaisessa ja vaihtelevassa maastossa pitkiä päiviä, joten saa kyllä vuoden aikana aivan tarpeeksi sitä peruskuntolenkkiä. Loppuunsa se 20-30km peruskuntolenkkikään ei ole koiralle kuin sellaisen iltapäivä piston verran ja sekin tasamaata. Täysi jahtipäivä on äkkiä tuo x2 tai enemmän ja huomattavasti vaativammassa maastossa. Ne peruskuntolenkit pitäisi olla sellaisia 50-100km vähintään ja useamman kerran viikossa, että sillä päästäisiin edes lähelle jahtikuntoa. Kausi alkaa ja otetaan linkku auki, niin noitahan ne päivämatkat on. Eli eipä se mikään ihme ole, jos koira ei vedä suoraan kauden avauksesta täyttä viikkoa vielä lämpimillä keleillä tuollaisia matkoja. Jos jostain syystä olisi pakko saada koira aivan täyteen tikkiin heti kauden alkuun eikä vapaana juoksuttaminen olisi vaihtoehto, niin pakko kait se olisi huristella se 3-5 kertaa viikkoon noita reippaita 50km lenkkejä, niin olisi edes teoreettiset mahdollisuudet.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ajokoiraman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Mar 2004
Viestejä: 202

LähetäLähetetty: 07.05.2022 15:26    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Siksi jalkajarrullinen, kun toisessa kädessä on 3:n koiran narut ja toisella ohjataan. Kuten sanottu, omien kokemusten mukaan tuolla sunnuntaiajelulla tai itse juosten, saa koirat aivan tarpeeksi hyvään kuntoon. Olen myös käynyt lenkillä täysjousitetulla maastopyörällä jonkun sata tai tuhat kertaa ja tiedä sen edut. Se on ok jos reenattavia koiria on 1 tai 2 ja pyöräily tapahtuu poluilla tai soratiellä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkvi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 5145
Paikkakunta: Suomussalmi

LähetäLähetetty: 07.05.2022 17:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jämti ei pysähdy pelkällä takajarrulla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
massimo85
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Elo 2006
Viestejä: 1536
Paikkakunta: Mikkeli

LähetäLähetetty: 07.05.2022 17:17    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Valto. kirjoitti:


Toki minä puhun nyt kovavauhtisesta menosta. +30km/h kapeaa metsäpolkua puiden seassa riistaviettisen koiran perässä
.


Kuulostaa ihan seisojamiesten jutuilta.. Laughing on ne kovia. Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Ajokoiraman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Mar 2004
Viestejä: 202

LähetäLähetetty: 07.05.2022 19:23    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En ole nopeuksia mitannut, mutta aika haipakkaa se on kun kaksikin reipasta seisojaa kiskoo valjailla pyörää tai potkuria. Ei tee mieli ilman kypärää harrastella. Ja siinä polkua päästellessä se pyöräkin saa olla perus Oivaa jämerämpää tekoa. Mutta kun aiheena on metsästyskoiran kunnon ylläpito, niin sillä laitoin omia havaintoja tuosta reenitapa/ saavutettu hyöty - näkökulmasta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
viisasverneri
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Syy 2008
Viestejä: 1313

LähetäLähetetty: 07.05.2022 19:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Joitain kertoja olen itseäni harjoittanut pitkien matkojen varalle. Eihän idea ole, että juoksukerrat olisivat täysillä alusta loppuun ja aina tavoitteena olevan matkan mukaan.
Ajatushan on vähitellen rakentaa kestävyyttä, jotta H-hetkellä kroppa olisi iskussa. Eli treeniä pk-alueella, väliin intervalleja jne.
Pohdiskelin, että meneeköhän samalla mallilla koirillakin.
Itse en ole tähän päivään mennessä muuta keksinyt kuin talvisin vetohiihtänyt, kesäisin uinut ja lenkkellyt, pyörällä tai ilman, koirieni kanssa. Elokuun 20. päivä sitten metsää hissunkissun. Ja sitä sitten niin kauan kun keliä riittää koiran metsässä kulkea.
Tämä soveltamani malli on perustunut ajatukseen, että koira on kunnossa läpi vuoden. Ei ole tullut yllätyksiä syksyllä. Ja näkeepähän omatkin varpaat vuoden ympäri.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ajokoiraman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Mar 2004
Viestejä: 202

LähetäLähetetty: 07.05.2022 20:33    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuossa se tuli sama idea kuin itsellä, paremmin ilmaistuna. Kerran vanhempi jahtikaverini jutteli, että hänen ajokoiriensa alkukauden ajot ovat saman mittaisia, kuin loppukesän pyörälenkit. Siitä pikkuhiljaa pitentäen. Kaverilla oli sillä hetkellä 4 käyttövalioajokoiraa tarhassa, yhtäaikaa. Ei varmaan yllätys että saman miehen koiria ei tarvitse verkolla pyytää erien välissä. Tuota systeemiä olen itsekin yritellyt jo vuosia. Helpompaa se onkin nyt kun koiria on monta, ei tarvi samaa koiraa juoksuttaa joka päivä ja koko päivää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2969

LähetäLähetetty: 08.05.2022 01:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ajokoiraman kirjoitti:
Siksi jalkajarrullinen, kun toisessa kädessä on 3:n koiran narut ja toisella ohjataan. Kuten sanottu, omien kokemusten mukaan tuolla sunnuntaiajelulla tai itse juosten, saa koirat aivan tarpeeksi hyvään kuntoon. Olen myös käynyt lenkillä täysjousitetulla maastopyörällä jonkun sata tai tuhat kertaa ja tiedä sen edut. Se on ok jos reenattavia koiria on 1 tai 2 ja pyöräily tapahtuu poluilla tai soratiellä.

Sen ymmärrän, että jalkajarrulla on etunsa, jos on naru kädessä, olipa niitä naruja 1 tai 10. Sitä vaan en ymmärrä miksi ne narut kannattaisi pitää kädessä olipa niitä koiria miten monta tahansa ja olipa tarkoitus mennä kovaa vauhtia tai rauhallisemmin. Minä laittaisin tuollaisella kainpon adabterilla vaikka valjakon kiinni pyörään jos aikoisin kaikki kerralla juoksuttaa. Pysyy kädet vapaana eikä koirat karkaa vahingossa. Jos koiria on enemmän kuin yksi, niin laittaa noilla valjakoiden vetoliinoilla koirat kiinni ja senkit väliin, etteivät huitele mihin sattuu. Miksi keksiä pyörää uudelleen, kun iät ja ajat on valjakoilla harrastettu ja kehitetty systeemiä miten monta koiraa saadaan vetämään yhtä yksikköä mahdollisimman sujuvasti. Minä en ole kokenut noissa hommissa, mutta itselle luontaisin lähestyminen olisi kuitenkin seurata muiden hyväksi havaitsemia keinoja.

Sama idea itsellä, että koirat on läpi vuoden hyvässä kunnossa ja harrastetaan monipuolisesti. Kesällä vetohommia ja uintia, syksyllä jahtikausi kuumimmillaan, talvella hihdetään metsässä ja koira saa vedätellä vapaana enemmän tai vähemmän upottavassa hangessa, ehkä jotain vetohommaakin talvella satunnaisesti potkurilla tai suksilla, miksipä ei pyörälläkin jos sattuu baanat olemaan kunnossa. Eli ei ole kovin suurta tarvetta treenata, vaa antaa kiinnipitoaikana vähän huilatakkin ja treenataan sen verran ettei energisellä koiralla pää hajoa ja ala tekemään ilkeyksiä.

Ei se 30km/h tietysti pysy koko lenkkiä. Välillä mennään puolet hitaammin teknistä pätkää ja välillä rallatellaan urku auki nätimpää neulaspolkua. Mutta ei tuo 30km/h ole seisojalle mikään ylitsepääsemätön juoksunopeus. Menee loppuunsa melko kevyesti vielä tuota vauhtia. Itsellä tahtoo tulla raja vastaan, ettei jaksa polkea tuota kovempaa. 30 vielä menee, mutta 35 tahtoo olla itselle liikaa eikä yksi seisoja jaksa vetää niin kovaa että saisi paksun pojan huilaamaan perässä täydessä juoksuvauhdissa. Mutta siihenhän se pitää valmistautua, että pakko sen pyörän on pysähtyä ja homman pysyä hallinnassa myös täydessä vauhdissa. Ei ole kovin järkevää nostaa vauhtia niin kovaksi, jos tietää jo lähtökohtaisesti, että vahinko tulee jos koira pysähtyy tai kääntyy. Eli minusta hommaan lähdetään sellaisella asenteella, että maksimivauhtina on se mihin uskoo omien taitojen ja välineiden riittävän. Ja pyörän kannattaa tosiaan olla vähän perus Oivaa jämerämpi. Toki nuo nykyiset maastopyörät on lähtökohtaisesti suunniteltu ulkomaille, jossa hommaan kuuluu olennaisena osana alamäkien lasku melko haipakkaa kapeilla poluilla. Eli ei nuo vauhdit pyöräilyä ajatellenkaan mitenkään älyttömiä ole. Mitä olen Garminista seuraillut noita omia lenkkejä, niin huippuvauhdit tasamaalla on olleet siellä 30-35km/h, mutta 35 en ole muistaakseni koskaan ylittänyt polulla, kun ei ole sellaisia mäkiä avittamassa missä pystyisi ajamaan kovaa eikä ukko jaksa kovempaa polkea tasamaalla. Toki en ole ikinä niitä huippuja sen kummemmin yrittänytkään. Keskinopeus pyörii yleensä siellä 15-20km/h tuolla poluilla, toki siihen tulee pari juoma stoppia, muutama hiekkapätkä missä juuri ja juuri pysyy pystyssä ajamalla, yksi pätkä talutettavaa jyrkkää hiekkanousua ja pari ojan ylitystä missä joutuu jalkautumaan. Joskus jää allekin 15 keskinopeus, jos ukkoa laiskottaa, mutta kyllä joka reissulla 25 menee jossain vaiheessa rikki eikä vauhti tipu alle 10 silloin kun pystyy oikeasti polkemaan.

Minä pääsen siihen 30km/h nurkille, koira menisi kovempaa ja kovat koirat kovien polkijoiden kanssa menee oikeasti lujaa...Samalla kaverilla paljon muitakin hyviä pätkiä mistä saa vähän ideaa, toki vauhtia voi ottaa puolet pois perus harrastajalla. Mutta kyllä nuo vetohommat seisojien kanssa on melko vauhdikasta puuhaa silloin kun ukko ei jarruttele liikaa.
https://youtu.be/A3Y_sf7N-EQ
https://youtu.be/gwgrp0Dg-Vo
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ajokoiraman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Mar 2004
Viestejä: 202

LähetäLähetetty: 08.05.2022 08:27    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kun ne narut on käsissä, ne voi siitä tarvittaessa päästää irti. Jos käy se perinteinen että koirat kiertää jonku tolpan väärältä puolelta. Voi myös lyhentää naruja kun pyöräilee muiden liikkujien välistä ja vierestä. Risteykset sujuu helpommin ja koirat saa ohjattua kulkemaan pientareella jos ne pyrkii asvaltille.

Todella vaikea varmasti nähdä asioita tuolta kantilta, jos oma tapa on toinen.

Senkin olen huomannut, että oikein vetohaluinen koira on paljon väsyneempi sellaisen lenkin jälkeen, että sen pitääkin ravata koko matka eikä se saa vetää. Ei minulla yleensäkää kiinnosta kauheasti miten on totuttu tekemään, teen kuin itse parhaaksi koen. Syksyn koetuksissa sen sitten näkee, miten kukainenkin on kuntoilut ja tokot hoitanut.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2969

LähetäLähetetty: 08.05.2022 14:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Joo sen ymmärrän hyvin, että narut kädessä on helpompi ohjata koiria. Paljon varmaan siitä kiinni, että millaiset paikat itse kenelläkin on lenkittää. Jos pääsee metsäpoluille, metsäteille ja vastaaville suoraan pihasta, niin ei tarvitse koko ajan ohjailla. Jos joka viidennellä lenkillä tulee yksi ohitustilanne, niin silloin voi vaikka pysähtyä kokonaan.

Minä olen ratkaissut vilkaammin liikennöidyillä pätkillä asian siten, että koira on kiinni normaalisti vetoliinassa ja fleksi menee myös sinne. Fleksi on sarvissa niitä tilanteita varten, kun tarvitsee ohjailla ja muuten sitä ei tarvitse pitää käsissä. Ne ohjausta vaativat tilanteet ei ainakaan itsellä tule koskaan täydessä vauhdissa ja ne pystyy ennakoimaan. Voi himmailla vauhtia valmiiksi ja ottaa fleksin käteen. Useamman koiran kanssa menisin samalla systeemillä, mutta koiran pään kiinnitys pitäisi vain hoitaa jollain jakajalla tai kiinnittää vetoliinaan.

Risteykset olen opettanut menemään käskyillä, niin ei tarvitse niissä erikseen narusta ohjailla. Reittivalinnat olen pitänyt sellaisina, että ei myöskään tarvitse ohjata koiraa pois asfaltilta. Tässä suurimpana syynä se, että tykkään itse eniten polkea rauhallisissa maastoissa luonnon ympäröimänä, enkä viihdy itse noilla pyöräteillä muiden seassa. Ehkä siksi noitakin käy todella harvoin, että koira menisi jonkun väärältä puolen, kun mennään polkua, talvitien pohjaa tai soratietä mikä on koiralle itselleenkin luontaisin reitti juosta. Oikeastaan ainoat tilanteet on niitä 90 vinkkeleitä jonkun hajun perään ja niitäkin tulee kohtalaisen vähän, eli ei läheskään joka lenkillä. Äkkipysäyksiä tarpeiden tekoon puolestaan tulee joka lenkillä alkumatkasta ja niiden kanssa saa olla tarkkana. Menohaluja on vaikka muille jakaa, jolloin vauhti herkästi nousee ja yks kaks täydestä vauhdista muistuu mieleen, että olisihan se kevyempi juosta suoli tyhjänä. Silloin yleensä saa laittaa jarrutehon todelliseen testiin. Toki asiaa voi ennakoida, eikä nosta vauhtia kovemmaksi mistä tietää, että ehtii pysäyttää ajoissa.

Itse en ole havainnut tuota samaa, että koira olisi väsyneempi hitaamman lenkin jälkeen. Itsellä aika hyvin koira säädellyt oman vauhtinsa minun vauhtiin ja lopettaa vetämisen melko äkkiä, jos huomaa että nyt mennään rauhallisemmin. Tulee varmaan siitä, että joka lenkillä on myös teknisempiä pätkiä, jolloin minä joudun pudottamaan vauhtia ja koira ymmärtää myös laskea raville. Olen mennyt pidempiä lenkkejä siten, että antaa koiran poltattaa minkä pääsee alkuun ja jatketaan vaan matkaa pidemmäksi. Kyllä ne kovimmat vetohalut alkaa olla 10km jälkeen vedetty ja seuraava 10-20km mennään rauhallisemmin. Väsynyt koira toki on, mutta en ole havainnut että olisi ollut yhtään väsyneempi, jos vauhti on pidetty alusta asti rauhallisena.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Sawaho
Kanta-asiakas


Liittynyt: 26 Hel 2021
Viestejä: 581
Paikkakunta: Pori

LähetäLähetetty: 08.05.2022 22:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Juu-u, ajattelin minäkin koiran juoksutusta joskus -70-luvulla, kun alkoivat nämä haukkukokeisiin aikovat siitä puhella ja suositella. Että siitä vaan koiruus vaijeriin ja menoksi noin 20-30 km/h soratietä. Parin kilsan kohdalla oli hirvi mennyt aamuaikaisella yli tien ja koiruus, tietenkin, käänti menosuunnan 90 astetta oikealle, mutta ei himmannut vauhtia yhtään. Niinpä löysin itseni nokkospuskasta, ai helkuta, kun kärvästeli t-paidan paljaaksi jättämiä kyynärpäitä. Että se siitä koiran juoksuttamisesta. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta.

Täysin turhaa se olisi ollutkin, kun niihin aikoihin alkoi hirvikolareita pukata pahimmillaan päivittäin. Sitä hommaa riitti omille koirille 45 vuotta, 365 päivää per vuosi ja 24 tuntia per vuorokausi. Joskus lämmintä 35 astetta ja joskus pakkasta 30 astetta. Eikä työtä häirinnyt sarva eikä ärhooyy, iha ite piti se homma hoidella. Kun oikea hirvijahti alkoi, oli näillä koirilla kaatoja jo useita, enimmillään yli 20 ja kuntoa riitti, vaikka jahtia ja loukkaantuneiden hirvien hakua saattoi olla joka päivä enemmän kuin viikon ajan. Ei tarvinnut kynsiä leikata eivätkä ne hötkyilleet muutenkaan turhan päiten.

Se, joka on suolistanut hirveä yksin pimeässä tiheikössä ilman kunnollisia valoja (olisipa ollut nykyaikainen otsalamppu), arvostaa pientäkin apua. Nämä koirani olivat oikeasti avuksi ( kolmen vuoden nuoruuden kohelluksen jälkeen) avaamalla peräsuolen ja yksi ymmärsi vetää varovasti henkitorvestakin (pyynnöstä), joten pääsin kahdella kädellä kopeloimaan mahakiinnikkeitä irti. Yhtenä jouluaattoyönä kun kaivelin suolikaappia, tulin siihen tulokseen, että olen enemmän hullu kuin viisas, kun revin suolia ulos pakkasessa ja pimeässä yksin ja vapaaehtoisesti pientä rahallista korvausta vastaan. Aivan varmana koira luki ajatukseni ja heikon hetkeni, kun se tarttui varovasti henkilutkuun, vilkaisi minua (sopiiko auttaa) ja alkoi varovasti auttaa vetämällä sisukalupakettia ulos. Kyllä helpotti... Confused Shocked Very Happy
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Koirat yleensä Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 13, 14, 15, 16, 17  Seuraava
Sivu 14 Yht. 17

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com