OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Metsästyskoiran kunnon ylläpito lomalla!
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 14, 15, 16, 17  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Koirat yleensä
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
jkvi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 4477
Paikkakunta: Suomussalmi

LähetäLähetetty: 09.05.2022 05:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Juu-u, ajattelin minäkin koiran juoksutusta joskus -70-luvulla, kun alkoivat nämä haukkukokeisiin aikovat siitä puhella ja suositella. Että siitä vaan koiruus vaijeriin ja menoksi noin 20-30 km/h soratietä. Parin kilsan kohdalla oli hirvi mennyt aamuaikaisella yli tien ja koiruus, tietenkin, käänti menosuunnan 90 astetta oikealle, mutta ei himmannut vauhtia yhtään. Niinpä löysin itseni nokkospuskasta, ai helkuta, kun kärvästeli t-paidan paljaaksi jättämiä kyynärpäitä. Että se siitä koiran juoksuttamisesta. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta.

Siksipä jämti on valjaista kiinni springerissä ja pannasta lisäksi talutin käteen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
KHaivula
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Kes 2013
Viestejä: 2755

LähetäLähetetty: 09.05.2022 08:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tännehän oli paljon juttua ehtinyt tulla.

Tuo Valton tyyli näyttää mahtavalta ja kuvailujen mukaan on tavallaan jo oma vauhdikas harrastuksensa, jossa koira saa samallla kuntoa.

Omilla pyöräily- / koirailutaidoilla ei tuommoseen uskaltaisi lähteä. Ei ole kyllä varusteitatakaan.

Seuraava hankinta tosiaan kunnoon mummageetee jossa ajoasento on mukava.

Mulla tärkein juttu ei niinkään ole koiran kunto vaan lihashuolto. Mitä parilla sporttikoiran luennolla ollut ja hierojien yms. koirafysioiden kanssa jutellut, niin ravi nimenomaan paras tapa vahvistaa koiran tärkeimpiä lihaksia.

Niinpä meno on sitä että sitä tasasen tylsää ravinrallatusta pyörän vierellä. Springeri on pelastanut pariin kertaan kun kirsu vienyt metikköön. Remmiä pidän ainakin vielä, koska sillä saa mm. ohjattua koiran pitämään askellajin oikeana.

Pian onneksi saadaan uimahommat käyntiin. Se on tuo pyöräily keskikesällä sen verran kuumaa hommaa että vaatii viileämmän päivän tai sitten käynti ihan aamusta / illasta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Sigamees
Kanta-asiakas


Liittynyt: 09 Mar 2008
Viestejä: 10342

LähetäLähetetty: 09.05.2022 09:19    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Olen tullut siihen tulokseen, omista itsekkäistä syistä, että se lenkin kesto olisi kesätreenissä oleellisempaa, kuin vauhti tai tehot. Ei niistäkään tosin varmaan haittaa ole. Teen siis 95% lenkeistä itse juosten, tunnin lenkki on aika perus, ja erikseen en viitsi miestä ja koiraa reenata, joten pyörälenkki oman lenkin päälle ei huvita. Uintia veneen perässä tulee tehtyä jonkin verran, siis koiralle Laughing

Mäkivedoissa voi omaa jenkkiä pitää mukana, ja siitä saa vähän apujakin, ja mäe saa vetää vaikka 10krt. Edellinen seropi taas ei suostunut juoksemaan samaa pätkää kahta kertaa enempää.
_________________
Running target!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkvi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 4477
Paikkakunta: Suomussalmi

LähetäLähetetty: 09.05.2022 09:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sigamees kirjoitti:
Olen tullut siihen tulokseen, omista itsekkäistä syistä, että se lenkin kesto olisi kesätreenissä oleellisempaa, kuin vauhti tai tehot. Ei niistäkään tosin varmaan haittaa ole. Teen siis 95% lenkeistä itse juosten, tunnin lenkki on aika perus, ja erikseen en viitsi miestä ja koiraa reenata, joten pyörälenkki oman lenkin päälle ei huvita. Uintia veneen perässä tulee tehtyä jonkin verran, siis koiralle Laughing

Mäkivedoissa voi omaa jenkkiä pitää mukana, ja siitä saa vähän apujakin, ja mäe saa vetää vaikka 10krt. Edellinen seropi taas ei suostunut juoksemaan samaa pätkää kahta kertaa enempää.

Samoin tein 7 vuotta sitten. Mutta oma selkä meni siihen kuntoon, etten ole enää juossut. *ituttaa vieläkin.
Onneksi hiihtämään pystyy täysin. 1-3h lenkkejä suksilla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
KHaivula
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Kes 2013
Viestejä: 2755

LähetäLähetetty: 09.05.2022 10:03    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sigamees kirjoitti:
Olen tullut siihen tulokseen, omista itsekkäistä syistä, että se lenkin kesto olisi kesätreenissä oleellisempaa, kuin vauhti tai tehot. Ei niistäkään tosin varmaan haittaa ole. Teen siis 95% lenkeistä itse juosten, tunnin lenkki on aika perus, ja erikseen en viitsi miestä ja koiraa reenata, joten pyörälenkki oman lenkin päälle ei huvita. Uintia veneen perässä tulee tehtyä jonkin verran, siis koiralle Laughing

Mäkivedoissa voi omaa jenkkiä pitää mukana, ja siitä saa vähän apujakin, ja mäe saa vetää vaikka 10krt. Edellinen seropi taas ei suostunut juoksemaan samaa pätkää kahta kertaa enempää.


Oma kuntokin olisi hyvä hoitaa samalla, mutta koronasta toipuminen vie näköjään niin kauan että pakko jotain muuta keksiä. Tarkoitus kanssa tehdä lenkkejä niin että itsekin juoksen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ajokoiraman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Mar 2004
Viestejä: 201

LähetäLähetetty: 09.05.2022 12:57    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tärkeintä lienee, että niitä lähtöjä on paljon. Pyörällä tai juosten. Oli se oma liikuntamuoto mikä hyvänsä, niin aina koirat mukaan kun mahdollista. Ne saavat olla mukana kun osaavat käyttäytyä. Tosi monella tuntuu olevan peikkona kaatuminen. Mutta onhan me lähes kaikki varmaankin kaatuiltu pentuna pyörällä, mopolla ja isommilla. Ja osa kaatuilee vielä keski-ikäisenäkin, ainakin allekirjoittanut. Sehän on vain noustava, vilkaistava näkikö kukaan, sitten tanko suoraksi ja matka jatkuu. Pahimmat vahingot on itsellä käynyt juuri poluilla vedättäen. Ainakin kaksi kertaa olen lentänyt tangon yli kovasta vauhdista. Alamäki, kova vauhti, koirien äkkipysäys ja joustokeula.. Tuttuja, kotoa lähteviä polkuja tulee ajeltua niin kovaa kuin koirat kulkee. Noissa kaupunkipyöräilyissä ei ole sattunut koskaan kummempia. Irtokoirat aiheuttaa joskus pieniä hässäköitä.
Pienistä riskeistä huolimatta, katsoisin hyödyt paljon suuremmaksi kuin haitat. Kuntoutusmielessä minäkin koiria ravautan, mutta saa ne laukkoakin välillä esim alamäet. Ehkä kuitenkin ravatessa vahvistuvat ne lihakset, joilla koira juoksee. Laukatessa ja vetäessä ne lihakset, joilla koira vetää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2686

LähetäLähetetty: 09.05.2022 16:28    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En tosiaan itse ole perehtynyt lihasten tasolla tuohon mikä juoksulaji olisi paras, mutta minä en ainakaan kovin usein ole nähnyt omaa koiraa metsässä ravaamassa. Siksi tuntuu vähän hullulta miksi koiran kunto kehittyisi parhaiten ravaamalla. Hiihtokunto kehittyy hiihtämällä, juoksukunto juoksemalla jne. Toki tasapuolisuuden nimissä varmasti hyvä välillä ravatakkin. Kyllähän salillakin treenataan välillä myös vastalihaksia eikä aina niitä omassa lajissa tarvittavia. Ihmetyttää vaan, että todella monesti kuulee, että koiran kuntoa pitäisi treenata ravilla.

Sikäli mikäli minä mitään ymmärrän, niin ravi on koiralle se kaikkein taloudellisin liikkumismuoto. Siksihän esimerkiksi susi ja kettu taittaa matkaa sellaisella kevyellä ravilla. Koiralle on jopa raskaampaa mennä vähän turhan hitaasti ihimisen tahtiin, jolloin se ei saa nostaa vauhtia taloudelliselle ja koiran näkökulmasta luontaisemmalle nopeudelle, eli ravi vauhtiin. Laukka taas on minun ymmärtääkseni ravia kuluttavampaa nivelille ja toki myös raskaampaa muutenkin. Eli jos siellä tarhassa on se ylipainoinen hirvikoira joka kaivetaan 9kk tauon jälkeen ulos siitä 3x3 aitauksesta, niin ehkä se on fiksuinta aloittaa varovasti ravaamalla kunnon rakentaminen eikä löysätä ihan suoraan aloitus aamuna metsään. Samoin kovin raskasrakenteista koiraa ei välttämättä kannata juoksuttaa laukalla älyttömiä määriä. Mutta joku ympäri vuoden kunnossa oleva, sirorakenteinen ja juoksemaan jalostettu seisoja tai ajokoira, niin en näe itse syytä miksi pitäisi mennä ravilla. Ei nuo itseään riko ellei ole ollut pitkään telakalla esim. loukkaantumisen takia eikä ole päässyt pahasti lihomaan. Siitä kyllä olen kuullut, että moni sanoo kaikkein tehokkaimmaksi sellaisen hölkkävauhdin missä koira ei aivan pääse nostamaan luontaiseen ravivauhtiin. Sitä tuntuu moni vinttikoiraharrastaja käyttävän palauttavana, koska siinä koira joutuu tekemään kovasti töitä. Sitten jos mennään koiran tahtiin sitä koiran luontaista ravivauhtia, niin meneekin jo vähän säästöliekille koiralla ja laukka taas kuluttaa mutta ottaa myös nivelten päälle muutenkin. En kuitenkaan itse jaksa sitä sen ihmeemmin varoa, kun koira juoksee yli puolet vuodesta vapaana ja laukalla näkyy menevän. Laukkaa, nuuhkimista, hissukseen kävelyä ja nuuhkimista ja taas laukalle. Mutta ei koskaan sitä sellaista matkan taitto ravia.

Ajokoiramanin kanssa samaa mieltä, että pääasia, kunhan touhuaa niiden koirien kanssa. Joku homma on koiralle kevyempää, joku raskaampaa. Mutta minä pidän myös tärkeimpänä tuota, että tulee paljon lähtöjä. Siksi ulkoilen siten mikä tuntuu milloinkin itsestä mukavimmalta ja koira on aina mukana. Koira oikeastaan saa ukon ylipäätään liikkumaan ja sitä kautta tulee sitten mietittyä tapoja missä koira saa liikettä ja itse tarvitsisi tehdä mahdollisimman vähän mitään epämiellyttävää ja saisi tehdä mahdollisimman paljon sellaista minkä kokee mielekkääksi. En esimerkiksi tykkää yhtään käyttää koiraa kävelyllä hihnassa ja siksi koitan lenkittää koiran lähes päivittäin jollain muulla tavalla. Silloin homma ei tunnu itsestä vastenmieliseltä, kun tekee mistä itse tykkää ja sillä tyylillä miten itse haluaa ja pitää koiran matkassa kaikessa mahdollisessa. Koiralle tulee erilaisia rasituksia, erilaisia tilanteita ja yhteistyö paranee, kun touhuaa koiran kanssa paljon. Ja kun tekeminen on itselle mahdollisimman vähän hommalta tuntuva vaan enemmänkin mukava ajan viete, niin kas kummaa kun niitä lähtöjä tulee ja syksyllä koirat kulkee.

Ja samaa mieltä myös tuosta, että turha se on jännittää. Koira vaan kiinni pyörään, potkuriin, ukkoon tai mihin vaan ja alle lenkkarit, sukset, rullaluistimet tai mitä vaan. Laittaa alkuun vaikka vähän suojia päälle, aloittaa rauhallisemmalla vauhdilla avoimemmissa ja helpommin kontrolloitavissa ympäristöissä ja siitä se homma sitten lähtee. Omat taidot kehittyy, koira oppii humpan juonen ja luottamus kasvaa siihen, että kyllä se homma onnistuu. Pyörällä en ole kaatunut koiran kanssa kertaakaan. Muutaman kerran on ollut lähellä, että katsotaan kumman suunta muuttuu, ukon vai koiran. Ja minusta ihan kohtalaisen vauhdikastakin menoa ollaan välillä päästy harrastamaan. Mutta asiassa on edetty askel kerrallaan, eikä ensimmäisenä ahtaimmalle metsäpolulle kokeilemaan miten käy. Suksilla on tullut muutamia pieniä kaatumisia ja pari kertaa potkuri on mennyt ojaan koiran mukana ja itse on täytynyt jättäytyä pois kyydistä. Että ei nuo nyt minusta kovin vaarallisia lajeja ole. Minusta tuo vetonaru on sikälikin hyvä, että se antaa kuitenkin muutaman metrin aikaa reagoida ja valmistautua. En ihmettele yhtään että osa on päällään ojassa, kun mennään joustamattomalla metrin narulla ja riittää jo melkeen, että koira kääntää pään, niin ukko on jo pois tasapainosta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2686

LähetäLähetetty: 09.05.2022 16:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

KHaivula kirjoitti:
Tuo Valton tyyli näyttää mahtavalta ja kuvailujen mukaan on tavallaan jo oma vauhdikas harrastuksensa, jossa koira saa samallla kuntoa.

Nuohan on kaikki (hiihto, juoksu, pyöräily, potkupyöräily, potkukelkkailu jne.) MM-tasolla kilpailtuja urheilulajeja, eli nimen omaan ovat ihan oma harrastuksensa. Laitteesta ja suorittajista kiinni onko kuinka vauhdikasta, mutta saksanseisojat vie yleensä mestaruudet, joten seisojan omistajalla rajoittavaksi tekijäksi tulee yleensä narun käskevä pää. Toki itselläkään ei ole pienintäkään kiinnostusta kilpailla lajeissa, mutta voihan sitä harrastaa muutenkin. Kai sitä muutkin suomalaiset hullut hiihtää, juoksee pyöräilee ja tekee muitakin lajeja ihan harrastuksen vuoksi ilman kilpailutavoitetta, joten miksipä ei ottaisi koiraa mukaan tuohon omaan liikuntaan ja hoida samalla kertaa sekä isännän että koiran liikuntatarpeet. Meillä menee vielä ennen kaikkea niin päin, että sisällä asuva koira pitää käyttää remmissä tarpeilla, minä en tykkää kävellä hihnan nokassa, joten keksin vaihtoehtoisia tapoja hoitaa koiran ulkoilutus ja usein tulee samalla tehtyä itsekin jotain mukavampaa kuin käveltyä pyörätietä. Ja ukkokin on rajusti liikunnan tarpeessa, joten oikeastaan se koiran kävelyttämisen välttely pakottaa samalla myös ylipainoisen isännän harrastamaan jotain liikuntaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ajokoiraman
Kanta-asiakas


Liittynyt: 07 Mar 2004
Viestejä: 201

LähetäLähetetty: 09.05.2022 17:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sanotaan, että ravaamalla pitkiä matkoja koiran selkälihakset vahvistuvat, jolloin sen laukkakin paranee ja on kestävämpi.
Suurin syy itsellä noihin nykyisiin, rauhallisiin lenkkeihin on tuo, kun koirien temperamenteissä on eroa ja varsinkin ajokoira ei mielellään kiihdyttele. Ei viitsi kiskoa sitä suttina perässä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2686

LähetäLähetetty: 09.05.2022 20:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Saattaa toki pitää paikkansa, en väitä vastaan, kun ei ole tullut perehdytettyä. Mutta tuo on varmasti totta, että jos koirien juoksuinnossa on eroja, niin tuo on ainut mahdollisuus. Itse olen joskus hahmotellut hirvikoiraa ja seisojaa samaan lenkkiin, mutta eihän siitä tulisi yhtään mitään. Menisi tosiaan noin, että seisoja vetäisi toista suttina perässä. Onneksi tällä hetkellä tarve juoksuttaa pelkkä seisoja, joten ei tarvitse miettiä
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkvi
Kanta-asiakas


Liittynyt: 29 Kes 2006
Viestejä: 4477
Paikkakunta: Suomussalmi

LähetäLähetetty: 09.05.2022 21:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Valto. kirjoitti:
Saattaa toki pitää paikkansa, en väitä vastaan, kun ei ole tullut perehdytettyä. Mutta tuo on varmasti totta, että jos koirien juoksuinnossa on eroja, niin tuo on ainut mahdollisuus. Itse olen joskus hahmotellut hirvikoiraa ja seisojaa samaan lenkkiin, mutta eihän siitä tulisi yhtään mitään. Menisi tosiaan noin, että seisoja vetäisi toista suttina perässä. Onneksi tällä hetkellä tarve juoksuttaa pelkkä seisoja, joten ei tarvitse miettiä

Se riippuu vähän hirvikoirasta. Juoksuhaluinen jämti ohittaa "vilkku vasemmalla" ainakin ajossa olevan normi amerikkalaisen.

Veikkaan, että seisottelijat eivät ole niin juoksukykyisiä kuin ajavat?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
gloomis
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 06 Syy 2013
Viestejä: 37

LähetäLähetetty: 09.05.2022 22:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ajokoiria, seisojaa ja hirvikoiria (suurimmaksi osaksi jämptejä) tullut juoksutettua yhdessä ja erikseen pyörällä ja mönkijällä. Kyllä se tahtoo olla että kun +20km lenkkejä tulee niin vauhdin tappaa pystykorvat. Alku mennään muiden mukana mutta kun kilometrejä tulee niin rupeavat väsymään huomattavasti muita nopeammin. Nykyisin käytän erikseen tai otan mönkijään häkin mihin laitan pystykorvat kun väsähtävät.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2686

LähetäLähetetty: 10.05.2022 04:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

jkvi kirjoitti:
Valto. kirjoitti:
Saattaa toki pitää paikkansa, en väitä vastaan, kun ei ole tullut perehdytettyä. Mutta tuo on varmasti totta, että jos koirien juoksuinnossa on eroja, niin tuo on ainut mahdollisuus. Itse olen joskus hahmotellut hirvikoiraa ja seisojaa samaan lenkkiin, mutta eihän siitä tulisi yhtään mitään. Menisi tosiaan noin, että seisoja vetäisi toista suttina perässä. Onneksi tällä hetkellä tarve juoksuttaa pelkkä seisoja, joten ei tarvitse miettiä

Se riippuu vähän hirvikoirasta. Juoksuhaluinen jämti ohittaa "vilkku vasemmalla" ainakin ajossa olevan normi amerikkalaisen.

Veikkaan, että seisottelijat eivät ole niin juoksukykyisiä kuin ajavat?

Jos kaikki nopeiden vetolajien maailmanmestaruudet voitetaan järkiään saksanseisojilla ja kärjessä ei oikeastaan edes muita näy, niin epäilen kyllä vahvasti että jämptillä olisi asiaa samoihin karkeloihin. Porukka kuitenkin kilpailee noissakin lajeissa ihan tosissaan maailmalla, joten kyllä ne valkkaa koirat sen mukaan mitkä kulkee. Pidemmät valjakkolajit sitten asia erikseen. Toki sielläkin taitaa olla suosiossa nykyään alaskan huskyt, joihin on sekoitettu greyhoudia ja seisojia, jotta saadaan nopeutta.

Ei ole yksi eikä kaksi jämptiä mitkä on tulleet kesken hakulenkin seisojaa moikkaamaan. Edellinen seisoja ei ollut pätkääkään kiinnostunut muista koirista metsässä, joten jatkoi hakua normaalisti eikä siinä kyllä jämpteillä ollut mitään asiaa matkassa, vaikka kyseessä oli pienehkö narttu. Ei myöskään hirvimetsällä tutkan nopeuksia seuraamalla puhuta samassa lauseessa seisojan kanssa. Itse asiassa nopeimmat hirvikoirat mitä minä olen metsällä nähnyt on olleet sirorakenteisia itälaikoja.

Ajokoira on ruumiinrakenteeltaan sentään juoksija, mutta harvoin nekään aivan huippunopeita on. Ei ainakaan venakoilla ollut mitään asiaa seisojan kanssa samalle viivalle järven jäällä. Mutta mitä pidemmäksi lenkki venyy ja jos vauhtia pidetään nopeana laukkana, niin sitä raskaammaksi se käy noille rotevammille roduille. Sama näkyy myös metsässä. Ei nuo tömäkämmällä rakenteella olevat koirat pysty pitämään samaa vauhtia yllä pitkää päivää mitää sirompi rakenteiset pitkäjalkaiset koirat. Ei sillä, eipä ajokoiran kuulukkaan kuin jaksaa mennä perässä sama miten paljon jäävät jälkeen ja hirvikoiratkaan harvoin pysyy hirven matkassa kunnon karkoissa. Toki ei hirvikoirienkaan kuulu olla juoksijoita, vaan haukkujia. Ei seisojakaan monesti huippunopeuttaan tarvitse, mutta niillä sentään kuuluu rodunomaisiin kokeisiin pienpetotappo, joka monesti vaatii ensin pedon kiinni juoksemisen. Ja paljon noita käytetään myös haavakko villisikojen kanssa, koska ovat riittävän nopeita ja ketteriä. Ja kyllähän seisoja latoo rumia kilometrilukemia päivässä esim. tunturissa, kun on avaraa maastoa missä hakua kannattaa laajentaa ja helpompien olosuhteiden takia voi hakea kovemmalla vauhdilla mitä metsässä. Pitkästi ne toki menee osa hirvikoiristakin, mutta eri asia onko niistä toistamaan seuraavana päivänä sama vai menivätkö vain riistavietillä sippiin asti.

Se taitaa olla kiistaton fakta, että greyhoud on maailman nopein koirarotu. Jos katsoo greyhoundin rakennetta ja laittaa rinnalle muita rotuja, niin ei tarvitse olla mikään Sherlock, että pystyy päättelemään millä koirilla on hyvät edellytykset nopeiksi juoksijoiksi. Minä en saa ainakaan siihen riviin yhtään perinteistä hirvikoiraa. Seisoja kun on kuitenkin saman korkuinen, mutta huomattavasti jämtiä sirompi, joten näkeehän sen jo silmällä kumpi niistä on juoksija.

Eli kyllä minä väittäisin, että kunnossa oleva seisoja menee vilkku vasemmalla ohi niin jämpteistä kun ajokoiristakin. Ja uskon gloomiksen kokemuksiin, että pidemmillä reippailla juoksulenkeillä pystykorvaiset tippuu ensimmäisenä pois matkasta jo pelkästään raskamman ruumiinrakenteensa vuoksi. Sitä en osaa sanoa kumpi menee pitkän lenkin kovempaa ajokki vai seisoja, mutta väitän seisojan tulevan keulilla, jos otetaan tiukka 5km niin paljon kun pääsevät. Enkä osaa sanoa tuleeko ajokki vai jämti kakkosena saman matkan, mutta pidemmän päälle veikkaisin ajokin menevän seisojan kanssa rinta rinnan ellei jopa ohikin. Molemmat on siroja juoksijan runkoisia, mutta ajokoirille tulee ehkä enemmän sitä pitkää tasavauhtista treeniä, kun seisojat taas menee enemmän spurtteina työskennellessään.

Sitä en myöskään kyseenalaista, etteikö jämpti saattaisi mennä ajossa olevasta ajokista metsässä ohi että heilahtaa. Mutta siinä pitää muistaa, että ajokin homma on vain mennä päkittää tasaisen tappavasti perässä ääntä antaen, haukkuvan pitää kuitenkin jossain vaiheessa koittaa tavoittaa saalis, jotta pääsee jatkamaan haukkua. Mutta ei ole välttämättä eduksi, jos koira paukuttaisi karkkohirven rinnalla koko matkan, jos haluaa että eläin jossain vaiheessa taas rauhottuisi haukkuun. Esimerkiksi noiden nopeimpien itälaikojen kanssa olen huomannut, että ei meinaa elukka pysähtyä millään karkon jälkeen, jos koira pysyy matkassa. Karhukoirat jää kun nalli kalliolle ja silloin pakolaukkakin hirvellä stoppaa usein vähän pikemmin. Eli se älytön juoksuvoima ei kaikissa tilanteissa ole välttämättä eduksi. Muutaman kerran olen seurannut isolla peltoaukiolla, kun seisoja menee kauriin perässä (joka muuten juoksee kovempaa kuin hirvi), niin yllättävän hyvin pysyy mukana, mutta ei kyllä ole pienintäkään vaaraa siitä, että kauris pysähtyisi. Pukkaappa perään mäyräkoira, niin ei se kauris pitkästi pompi, kun jää taas katselemaan ja kuulosteemaan, eikä se missään vaiheessa lyö samanlaista täyttä paniikkia päälle ja kaasua pohjaan mitä seisojan edessä.

Mutta hankala spekuloida kovin faktapohjaista, kun rotujen sisällä on isoja eroja, eri yksilöt saa niin eri määrän treeniä jne. Sen kuitenkin tiedän, että lyhytkarvainen saksanseisoja on aivan ykkös rotu tuolla vetolajien puolella lyhemmillä matkoilla, kun esimerkiksi pyöräillään koirien kanssa. Ja johtuu juuri nopeudesta. Siihen perustuen väitän seisojan menevän vilkku vasemmalla ohi käytännössä kaikista muista suomessa käytettävistä metsästyskoirista noin keskimäärin. Varmasti kovakuntoinen jämpti pesee vähällä käytöllä olevan sohvanlämmittäjän rodusta riippumatta, mutta 10 kovassa tikissä olevaa seisojaa vastaan 10 kovassa tikissä olevaa mitä hyvänä muun tyyppistä kotimaassa käytettävää metsästyskoiraa, niin minä laittaisin rahani seisojien puolesta. Ja minun puolesta siellä seisojien joukossa saa olla myös muita kuin lkss, kunhan jätetään nuo pienimmät rodut pois. Saksalaiset on kohtuu isoja ja siroiksi koiriksi riskejä ja vieläpä kovaluontoisija sekä vetohaluisia, joten pärjäävät vetolajeissa, mutta en kirjoittaisi puhtaassa juoksukilpailussa järjestystä miten kävisi esim. settereiden tai pointtereiden kanssa, enkä usko karvan laadun olevan se ratkaisevin tekijä nopeuden kannalta saksalaisten välillä.

Mutta jos verrataan rotujen ruumiinrakenteita koiramaailman kovimpiin juoksijoihin, eli noihin erilaisiin vinttikoiriin ja esimerkiksi siihen greyhoundiin, niin kyllähän seisojien ruumiinrakenne on selvästi juoksemaan jalostettu. Ja tähän siroon juoksemaan jalostettuun ruumiin rakenteeseen taas perustan sen, että minä juoksutan koiraa surutta laukalla kesäisin. Siron ruumiinrakenteen takia ei ota samalla tavalla niveliin kuin vaikka raskastekoisemmilla hirvikoirilla. Niitä minä ehkä harkitsisin juoksuttavani ennemmin ravilla, etteivät rasita niveliään turhaan, varsinkaan kovilla alustoilla. Juoksutan itse pehmyellä alustalla ja sirona koirana seisoja saa juosta miten parhaaksi näkee.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
KHaivula
Kanta-asiakas


Liittynyt: 30 Kes 2013
Viestejä: 2755

LähetäLähetetty: 10.05.2022 08:24    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Valto. kirjoitti:
jkvi kirjoitti:
Valto. kirjoitti:
Saattaa toki pitää paikkansa, en väitä vastaan, kun ei ole tullut perehdytettyä. Mutta tuo on varmasti totta, että jos koirien juoksuinnossa on eroja, niin tuo on ainut mahdollisuus. Itse olen joskus hahmotellut hirvikoiraa ja seisojaa samaan lenkkiin, mutta eihän siitä tulisi yhtään mitään. Menisi tosiaan noin, että seisoja vetäisi toista suttina perässä. Onneksi tällä hetkellä tarve juoksuttaa pelkkä seisoja, joten ei tarvitse miettiä

Se riippuu vähän hirvikoirasta. Juoksuhaluinen jämti ohittaa "vilkku vasemmalla" ainakin ajossa olevan normi amerikkalaisen.

Veikkaan, että seisottelijat eivät ole niin juoksukykyisiä kuin ajavat?

Jos kaikki nopeiden vetolajien maailmanmestaruudet voitetaan järkiään saksanseisojilla ja kärjessä ei oikeastaan edes muita näy, niin epäilen kyllä vahvasti että jämptillä olisi asiaa samoihin karkeloihin. Porukka kuitenkin kilpailee noissakin lajeissa ihan tosissaan maailmalla, joten kyllä ne valkkaa koirat sen mukaan mitkä kulkee. Pidemmät valjakkolajit sitten asia erikseen. Toki sielläkin taitaa olla suosiossa nykyään alaskan huskyt, joihin on sekoitettu greyhoudia ja seisojia, jotta saadaan nopeutta.

Ei ole yksi eikä kaksi jämptiä mitkä on tulleet kesken hakulenkin seisojaa moikkaamaan. Edellinen seisoja ei ollut pätkääkään kiinnostunut muista koirista metsässä, joten jatkoi hakua normaalisti eikä siinä kyllä jämpteillä ollut mitään asiaa matkassa, vaikka kyseessä oli pienehkö narttu. Ei myöskään hirvimetsällä tutkan nopeuksia seuraamalla puhuta samassa lauseessa seisojan kanssa. Itse asiassa nopeimmat hirvikoirat mitä minä olen metsällä nähnyt on olleet sirorakenteisia itälaikoja.

Ajokoira on ruumiinrakenteeltaan sentään juoksija, mutta harvoin nekään aivan huippunopeita on. Ei ainakaan venakoilla ollut mitään asiaa seisojan kanssa samalle viivalle järven jäällä. Mutta mitä pidemmäksi lenkki venyy ja jos vauhtia pidetään nopeana laukkana, niin sitä raskaammaksi se käy noille rotevammille roduille. Sama näkyy myös metsässä. Ei nuo tömäkämmällä rakenteella olevat koirat pysty pitämään samaa vauhtia yllä pitkää päivää mitää sirompi rakenteiset pitkäjalkaiset koirat. Ei sillä, eipä ajokoiran kuulukkaan kuin jaksaa mennä perässä sama miten paljon jäävät jälkeen ja hirvikoiratkaan harvoin pysyy hirven matkassa kunnon karkoissa. Toki ei hirvikoirienkaan kuulu olla juoksijoita, vaan haukkujia. Ei seisojakaan monesti huippunopeuttaan tarvitse, mutta niillä sentään kuuluu rodunomaisiin kokeisiin pienpetotappo, joka monesti vaatii ensin pedon kiinni juoksemisen. Ja paljon noita käytetään myös haavakko villisikojen kanssa, koska ovat riittävän nopeita ja ketteriä. Ja kyllähän seisoja latoo rumia kilometrilukemia päivässä esim. tunturissa, kun on avaraa maastoa missä hakua kannattaa laajentaa ja helpompien olosuhteiden takia voi hakea kovemmalla vauhdilla mitä metsässä. Pitkästi ne toki menee osa hirvikoiristakin, mutta eri asia onko niistä toistamaan seuraavana päivänä sama vai menivätkö vain riistavietillä sippiin asti.

Se taitaa olla kiistaton fakta, että greyhoud on maailman nopein koirarotu. Jos katsoo greyhoundin rakennetta ja laittaa rinnalle muita rotuja, niin ei tarvitse olla mikään Sherlock, että pystyy päättelemään millä koirilla on hyvät edellytykset nopeiksi juoksijoiksi. Minä en saa ainakaan siihen riviin yhtään perinteistä hirvikoiraa. Seisoja kun on kuitenkin saman korkuinen, mutta huomattavasti jämtiä sirompi, joten näkeehän sen jo silmällä kumpi niistä on juoksija.

Eli kyllä minä väittäisin, että kunnossa oleva seisoja menee vilkku vasemmalla ohi niin jämpteistä kun ajokoiristakin. Ja uskon gloomiksen kokemuksiin, että pidemmillä reippailla juoksulenkeillä pystykorvaiset tippuu ensimmäisenä pois matkasta jo pelkästään raskamman ruumiinrakenteensa vuoksi. Sitä en osaa sanoa kumpi menee pitkän lenkin kovempaa ajokki vai seisoja, mutta väitän seisojan tulevan keulilla, jos otetaan tiukka 5km niin paljon kun pääsevät. Enkä osaa sanoa tuleeko ajokki vai jämti kakkosena saman matkan, mutta pidemmän päälle veikkaisin ajokin menevän seisojan kanssa rinta rinnan ellei jopa ohikin. Molemmat on siroja juoksijan runkoisia, mutta ajokoirille tulee ehkä enemmän sitä pitkää tasavauhtista treeniä, kun seisojat taas menee enemmän spurtteina työskennellessään.

Sitä en myöskään kyseenalaista, etteikö jämpti saattaisi mennä ajossa olevasta ajokista metsässä ohi että heilahtaa. Mutta siinä pitää muistaa, että ajokin homma on vain mennä päkittää tasaisen tappavasti perässä ääntä antaen, haukkuvan pitää kuitenkin jossain vaiheessa koittaa tavoittaa saalis, jotta pääsee jatkamaan haukkua. Mutta ei ole välttämättä eduksi, jos koira paukuttaisi karkkohirven rinnalla koko matkan, jos haluaa että eläin jossain vaiheessa taas rauhottuisi haukkuun. Esimerkiksi noiden nopeimpien itälaikojen kanssa olen huomannut, että ei meinaa elukka pysähtyä millään karkon jälkeen, jos koira pysyy matkassa. Karhukoirat jää kun nalli kalliolle ja silloin pakolaukkakin hirvellä stoppaa usein vähän pikemmin. Eli se älytön juoksuvoima ei kaikissa tilanteissa ole välttämättä eduksi. Muutaman kerran olen seurannut isolla peltoaukiolla, kun seisoja menee kauriin perässä (joka muuten juoksee kovempaa kuin hirvi), niin yllättävän hyvin pysyy mukana, mutta ei kyllä ole pienintäkään vaaraa siitä, että kauris pysähtyisi. Pukkaappa perään mäyräkoira, niin ei se kauris pitkästi pompi, kun jää taas katselemaan ja kuulosteemaan, eikä se missään vaiheessa lyö samanlaista täyttä paniikkia päälle ja kaasua pohjaan mitä seisojan edessä.

Mutta hankala spekuloida kovin faktapohjaista, kun rotujen sisällä on isoja eroja, eri yksilöt saa niin eri määrän treeniä jne. Sen kuitenkin tiedän, että lyhytkarvainen saksanseisoja on aivan ykkös rotu tuolla vetolajien puolella lyhemmillä matkoilla, kun esimerkiksi pyöräillään koirien kanssa. Ja johtuu juuri nopeudesta. Siihen perustuen väitän seisojan menevän vilkku vasemmalla ohi käytännössä kaikista muista suomessa käytettävistä metsästyskoirista noin keskimäärin. Varmasti kovakuntoinen jämpti pesee vähällä käytöllä olevan sohvanlämmittäjän rodusta riippumatta, mutta 10 kovassa tikissä olevaa seisojaa vastaan 10 kovassa tikissä olevaa mitä hyvänä muun tyyppistä kotimaassa käytettävää metsästyskoiraa, niin minä laittaisin rahani seisojien puolesta. Ja minun puolesta siellä seisojien joukossa saa olla myös muita kuin lkss, kunhan jätetään nuo pienimmät rodut pois. Saksalaiset on kohtuu isoja ja siroiksi koiriksi riskejä ja vieläpä kovaluontoisija sekä vetohaluisia, joten pärjäävät vetolajeissa, mutta en kirjoittaisi puhtaassa juoksukilpailussa järjestystä miten kävisi esim. settereiden tai pointtereiden kanssa, enkä usko karvan laadun olevan se ratkaisevin tekijä nopeuden kannalta saksalaisten välillä.

Mutta jos verrataan rotujen ruumiinrakenteita koiramaailman kovimpiin juoksijoihin, eli noihin erilaisiin vinttikoiriin ja esimerkiksi siihen greyhoundiin, niin kyllähän seisojien ruumiinrakenne on selvästi juoksemaan jalostettu. Ja tähän siroon juoksemaan jalostettuun ruumiin rakenteeseen taas perustan sen, että minä juoksutan koiraa surutta laukalla kesäisin. Siron ruumiinrakenteen takia ei ota samalla tavalla niveliin kuin vaikka raskastekoisemmilla hirvikoirilla. Niitä minä ehkä harkitsisin juoksuttavani ennemmin ravilla, etteivät rasita niveliään turhaan, varsinkaan kovilla alustoilla. Juoksutan itse pehmyellä alustalla ja sirona koirana seisoja saa juosta miten parhaaksi näkee.


Näin se varmaan on että jokainen rotu on opitimi siihen hommaan mihin on jalostettu ja sopivalla tavalla kestävä ja vauhdikas siinä käyttötarkoituksessa.

Käsittääkseni ihan huipulla vetohiihtoakaan harrastavat ei metästyslinjaisia lyhkäreitä käytä, vaan niille on omat linjansa, missä sitten enemmän greyhoundia lirahtanut mukaan. Kun oman koiran kanssa käytiin ohjattuna kokeilemassa valjashiihtoa, niin norjasta tuodun tämmöisen vetolinjaisen perässä mentiin. Oli kyllä näyttävä koira. Paino sama kuin tällä omalla, mutta paljon sirompi ja säärevämpi oli. Ilmankos oma koira painelikin kieli pitkällä perässä Smile

Sanoisin että pointteri, setteri ja mahdollisesti vislakin painelee keskimäärin seisojasta ohi. Ruotsissa yksi tyyppi meinasi että uskallanko seisojan kanssa metsään kun ei se pääse karhua pakoon Smile Tällä tyypilä oli pointtereita.

Seisoja taitaa olla sopiva risteytys voimaa, nopeutta ja tietynlaista "hulluutta". Tällä yhdistelmällä sujuu sitten se jahdin lisäksi myös Valton kuvaamat vetohommat.

En itsekään tarkaleen tiedä miksi ravi on paras vaihtoehto treeniin, mutta luotan noihin asiantuntijoihin kyllä. Sama ohje on ihan vinttikoirillekin. Sitä ei siis tehdä sen takia että ei voisi laukalla vetää, vaan siksi että se on hyödyllisempää. Toki kovaakin menoa tarvitaan, mutta mulla sitä tulee sitten enmmän kuin tarpeeksi kauden aikana. Toki pikkuhiljaa lisään sitäkin myös pyöräilylenkeille ja jos oma kunto tässä paraneen niin canicross tyyliin otan esim. ylämäkiä niin että koira vetää.

Hyviä kevät- / kesätreenejä kaikille.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 2686

LähetäLähetetty: 10.05.2022 17:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuo on tosi, että ne vetokoirat on yleensä ihan omaa linjaa, mutta erot on käsittääkseni suhteellisen pieniä, eli ei puhuta esim. käyttö ja näyttelylinjaisten settereiden tai noutajien tasoisista eroista. Vinttikoiraahan noissa saksalaisissa on kaikissa joukossa.

Tuosta olen kuullut, että juuri vinttikoirille käytetään ravia, mutta juuri sitä hidasta ravia missä koira joutuu tekemään ilmeisesti enemmän töitä lihaksilla mitä siinä vähän nopeammassa ns. luontaisen vauhdin ravissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Koirat yleensä Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 14, 15, 16, 17  Seuraava
Sivu 15 Yht. 17

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com