Veneen varustelu ja fiksaus metsästyskäyttöön

[Valto.]

[Nimrod]

Olen samaa mieltä Valto. kanssa siitä, että vaikka nämä viritykset eivät koskekaan pelkästään minun tulevaa venettä, niin ne ovat yleisesti hyödyllisiä.

Tästä veneen sähköhommasta on jännää settiä liikkeellä, kun mistään en ole löytänyt oikein sellaisia järkeviä mitoitusohjeita. Tuo Peltsun näkemys siitä, että yhdellä lyijyakulla (starttiakku) menee tuollainen vaatimaton setup, on arvokas. Näin itsekin vähän ounastelin, mutta kun nykyään netisssä ja Youtubessa nuo ohjeet ovat tuollaisille Valton kaltaisille käyttötarkoituksille, niin sinne tulee aina se starttiakku/hupiakku -parivaljakko ja sitten sille keulamoottorille ehkä vielä omansa, että ei sotke plotteria/kaikua.

Eli tämä menee vähän joko tai, eli on joko äärimmilleen riisuttu systeemi tai sitten on tuollainen äärimmilleen rakennettu. Mulla tosiaan on suunnitelmissa, että ehkä se moottorin kierroslukumittari ois hyvä, samaten sitten tuo laturi kännykälle ja sitten tuo plotteri ja pilssipumppu.

Pilssipumppu ilmeisesti suositetaan kytkemään ns. hard-wired, eli se ei menisi päävirtakytkimen kautta?

[Nimrod]

Muutenkin tuntuu, että venesähkökeskustelua hallitsee sellainen huvivenepuoli, eli on maasähköt ja invertterit ja voimakoneet jne. Eli on varsin heikosti sellaisia välimallin hommia missään esillä.

[Nimrod]

Sellainen tuli tässä vielä mieleen, että kun näissä nykyaikaisissa perämoottoreissa on jokin tietoliikenneväylä, minkä pitäisi jutella plotterien ja kaikujen kanssa, niin onko kokemusta, että mistä tällaisessa on kyse? Eli onko perämoottorista mahdollisesti saatavilla plotterille sellaista dataa, jolla voisi sitten korvata esimerkiksi sen kierroslukumittarin?

Tässä tulee sellainen tunne, että on niin ulkona näiden nykyveneiden kehityksestä, että tarvitsisin sellaisen koulutuksen tähän päivään. Silloin, kun aikanaa sisävesilaivurin koulutuksessa oltiin, niin tällaisista ei puhuttu.

[Nimrod]

https://imgur.com/6DMNFI6

Tuossa on ainoa sellainen kohtuullisen selkeä piirros

[beech]

Kommentoin Buster L + pääkaupunkiseutu (meri) käytön osalta omia vakiovarusteita.

- Ankkuri pitää olla kunnollinen, olen ylimitoittanut 7,5KG Brucen, jossa 5m ketju.
- 50m liinakela on kätevä vehje ankkuroidessa tai poijuun kiinnittyessä etenkin yksin liikuttaessa
- 4x erimittaisia kiinnitysköysiä (joka nurkkaan oma)
- Lisäksi on 20m ja 40m varaköydet nopeasti käyttöönotettavissa. Tuo pitkä 40m menee juuri ämpäriin nätisti kelalle.
- Vara-ankkuri, ns. kahviankkuri on muutaman kilon naara-ankkuri.
- Myös ajo-ankkuri löytyy varuilta.

Olen lähtenyt siitä että köydet kunnollisia ja riittävän paksuja mitä helppo käsitellä. Koussi tai lenkki pleissattu köysiin itse mieleisesti. Kiinnitysköysissä karabiinihakaa/kumipatukkajoustinta.
Lepuuttajia on 5 kappaletta, ja nekin on reilua kokoa.

Ursuit alku ja loppukaudesta päällä ja sitten tärkein: aina paukkuliivit päällä satamassakin häärätessä.
Ylipäätään veneilyssä kannattaa rakentaa rutiinit, jotka tulee hyvin selkärangasta sitten. Mm hyvä esimerkki turvavälineestä on puukko vyöllä ja samassa kohtaa aina veneessä toinen keklu. Hätätilanteessa saa köyttä poikki jne.

[Metsahenkilo]

[Peltsu]

[Valto.]

Tuo metsähenkilön kommentti on kyllä sellainen mille en laskisi mitään painoarvoa, että ei kait se ole kuin vetäistä pari piuhaa ja nauttia kesästä. Veneillessä sähköt on jatkuvasti alttiina tärinöille ja kosteudelle. Eli laadukkaat komponentit, tekee huolella, vetää piuhat siististi, kiinnittää kaiken hyvin, huolehtii ja mielellään ampuu vähän yli kosteussuojausta. Ei se mitään rakettitiedettä ole, mutta itse saan hermoromahduksen ja jään rantaan, jos näe veneessä vastaavia sähköräpellyksiä mitä monesti näkee autoissa. Kaiken maailman rosvoliittimiä, kaikki saman värisellä liian ohuella ja jäykällä murenevalla kaapelilla, jos jonkin sortin teippiviritelmiä ja muita epämääräisiä asennuksia. Eikö voi tehdä kerralla kunnolla kun kerta aloittaa...

Nuo hupiakut, maasähköt ja muut on erittäin tarpeellisia, kun esim. käytetään keulakonetta, on paljon isoja ruutuja päällä ankkurissa heitellessä jne. Tai vaikka paljon elektroniikkaa ja uistellaan pikkukoneella. Eli kalastushommissa monesti tärkeitä. Yhteysveneessä tai vastaavassa käytössä ei tarvetta, jos pääosin ajetaan pääkoneella isommilla kierroksilla. Aika moni veneen omistaja kuitenkin kalastaa ja silloin on järkevä varautua siihen, että elektroniikka syö virtaa.

[Tumpeelo]

Ajelin tänään Uudeltamaalta Pieliselle ja matkaa tuli noin 500 km ja aikaa meni noin 6 h. Autossa kaksi koiraa ja tytär ja takapenkki täynnä tavaraa. Veneessä kylmälaukku, vavat ja bensakanisteri. Muuta en oikein fiksusti saanut sinne, joten tuoreella kokemuksen rintaäänellä; veneeseen sisäpohjan reunoihin kiinnityspisteitä että saa tavaraa kyytiin ja kiinni.
Oon itelle muokannut tuulilasin taitettavaksi, joten sen kun vetää alas kiinni liinoilla se sitoo ison kylmälaukun paikoilleen, mut edelleen olisi tarve saade semmosen nurkistaan kiinni olevan kuormaverkon kiinni, joka alle vois laittaa pakit, liivit, teltat, makuualustat, aurinkovarjot, sängyt jne..

[Nimrod]

Mulla on nyt vene, mosa ja traileri. Seuraavaksi pääsee sitten suunnittelemaan ja mittaamaan kun on tuo vene fyysisesti läsnä.

[Nimrod]

Aika tasan kaksi viikkoa meni julkisen vatuloinnin aloittamisesta, että asia konkretisoitui. Kiitos vielä. Ilman hyviä neuvoja ei oltaisi tässä pisteessä.

[Tumpeelo]

[Peltsu]

Jättäisin kommentoimatta herran kommentit.

Kaksi isoa venettä olen ostanut. Molemmat on olleet yhden tai useamman henkilön omistuksessa. Itse asiassa viimeisimmästä Kipparista hokasin että nykyiseen olen 3. omistaja.

Kaikentietävän veneilijän, niinku tää kommentoija tuntuu olevan, sähkötyöt, varsinkin veneessä, huh. Ne on juuri sellaisia että minä tällaisena sekuvain sähkärinä näen niistä painajaisia.

Ei niin ammattilaista etteikö venesähköt olis jostain sieltä minne ei aurinko paista. Aika monta kiloa, tai kymmentä metriä, olen repiny turhia johtoja veneistäni. Minorista lähti yli 30 m turhaa johtoa, en punninnut. Nykyisen kanssa olen vasta alussa ja viitisen kiloa tai yli on jo otettu pois.

[Ramiwolf]

Jos maalaa veneen sisäpohjan vaikka topcoatilla ja haluaa ettei lattia ole liian liukas, niin sirottelee siihen tuoreen maalin päälle vaikka hienoa hiekkaa. Ja voi tuohon sivellä tai telata vielä uuden kerroksen maalia päällekin, jos haluaa.

Jos kaiteita tekee, niin voihan jahtien aikana niiden päälle laittaa vaikka halkaistua vihreää puutarhaletkua, vaikka tekemällä metrin pätkiä tai tietyn mittaisia pätkiä. Ne on nopea laittaa ja ottaa pois kolinaa vaimentamaan.

Ja airot, haavit, puoshaat ym. pitkät tavarat saa jaloista tai veneen sivulta pois tieltä ja kolisemasta tekemällä 25-30 mm rst putkesta "targatelineen" veneen takapenkin taakse.
Johon voi toiseen laitaan yläosaan tehdä noin 30 cm kokoisen neliön muotoisen tai U-mallisen, johon voi laittaa airot ym. romppeet noin 45 asteen kulmaan. Yksi yläkulma pitää olla auki, niin tavarat saa sivusta pois paremmin tai paikoilleen.
Nuo airot ym. kamat voi vielä niputtaa vaikka mustekalalla kiinni kaaren reunaan.

Jotta se kaari ei näyttäisi "rumalta" , niin se ei saa olla vaakatasosta ylhäältä yhtä leveä kuin alhaalta laidan leveydeltä, sopiva kapeneminen alhaalta ylös tultaessa on noin 10 cm per puoli.
Ja vielä niin, että putkiosat ylöspäin tultaessa kallistuvat hieman taaksepäin samalla.
Tämä ratkaisu myös tukevoittaa tuota targakaarta, jonka monet ovat myös liittäneet veneen laidalla oleviin rst-kaiteisiin.

Ja sopiva korkeus lienee luokkaa hartian korkeus seistessä tai vähän matalampi.
Näin mahtuu polvillaan takapenkiltä touhuamaan koneen kanssa.
Jos myös horjahtaa seisten ajaessa, niin selkä osuu takana olleeseen putkeen estäen taaksepäin kaatumista.
Ja jos tuohon kaareen laittaa ajovalon ylös, niin se ei häikäise pahemmin silmiin, kun sen pään takana ja ylempänä.
Samoin siihen kaareen voi laittaa pari valonheitintä jos haluaa.
Kiinteän kaaren huono puoli on se, että veneen nurinlaitto talveksi vaikeutuu.

Veneen toiseen sivuun "keskipenkin" ja peräpenkin väliin olisi hyvä tehdä (laminoida) kotelo (noin l. 10 cm, p. 30-40 cm, k.10-15cm), johon airojen kädensijapuoli, haavi, puashaka ym. tarvikeet tulee paikoilleen ja tieltä pois liikkumista haittaamasta ja kovemmassa kelissä ne ei sitten pyöri veneessä holtittomasti koko ajan.

Varatullisimiakin olisi hyvä olla muutama varalla veneessä, ne kun voi pudota veteen.

Ja yhtäkään mustaa ruuvia tai mutteria ei kannata veneeseen laittaa, jos vain on rst-kamaa mahdollista laittaa.

Karttaplotteri on kiva keksintö myös silloin, kun pitää etsiä matalikkopaikkoja tai rinteen reunoja pyyntejä varten sekä sumun yllättäessä, niin ei tipu kartalta niin helposti.

Voihan veneeseen tehdä tai hankkia myös sopian kokoisen "irtolaatikon" jonka päällä voi istua ja laittaa tavaroita säältä suojaan ja voihan tuo toimia myös kylmälaukkunakin, jos sellaista tarvitsee.
Voihan senkin kiinnitykseen kehitellä sopivan ratkaisun.
Tuollaisella laatikolla voi myös vaikuttaa veneen painopisteeseen mm. yksin liikuttaessa.
Eli voihan siellä olla sitä tavaraa, ettei kaikki paino ole takapenkin luona (Kone, akku, ukko, bensatankki, ankkuri jne.) sitä lähtökiihdytystä hidastamassa, jota voi haitata myös tiukka vastatuuli ja liian pieni koneteho.

Jos veneen pilssipumppu tulee peränpenkin alle ja pilssipumppu tilttaa, niin veden poistaminen voi olla hankalampaa äyskäröimällä ja taas veneen perään tulee sitä lisäpainoa lisää.
Jotkut ovat tehneet pilssipumpulle kolon takapenkin etupuolelle ja laittanneet siihen päälle rst-verkonpalan päälle.
Tästä äyskärointi onnistuu myös helpommin pumpun hyytyessä jostain syystä.

Yksi hyvä käytännön juttu olisi tehdä solumuovista ym. materiaalista jokaiselle istujalle lämmin penkin alunen, joka kylmillä kelillä on kiva lisä. Tuollainenhan lentää tuulessa helposti veneestä pois, jos sen päällä ei ole koko ajan painoa päällä, joten sen pohjaan voi liimata vaikka vesivaneripalan painoksi.

Toimivan "kahviankkurin" voi tehdä vaikka pienestä muovikanisterista, kun laittaa sinne hiekkaa sisälle. Siinä on valmis lenkki narulle, eikä kolise tai tartu pohjaan kiinni ja on ilmainen.

Yksi asia kannattaa myös huomioida ennen sitä tosipaikkaa, jos ajat myräkkäkelissä jonkun suojaisen paikan varjosta ja tulet kovaan vastatuuleen, niin kovin takapainoinen vene ja kevyt keulainen voikin aallon päältä tullessa toimia purjeen lailla nostaen veneen keulan ylös ja koko vene voi kaatua tästä syystä.
Tää juttu voi nyt naurattaa, mutta kannattaa toivoa, ettei kenellekän näin käy, koska siinä käy huonosti.