Peurajahti

[Robin]

Peuran metsästyskausi on neljäkuukautta eli noin 120 päivää,minusta se on täysin riittävä,ammun sen aikana noin 20 kpl peuroja vuosittain,erillaisista paikoista ja eritapaisilla metsästys muodoilla ja eri metsästysseurojen alueila.
Nykyisin kun on suurpedot tulleet tai tulevat yhä voimakkaamin samoille riista apajille kannattaisi kiinittää huomiota ruokintapaikkojen avonaisuuteen noin neljänkymmenen metrin halkasia ruokintapaikan ympärille on minun mielestäni riittävä,siittä pitäisi terveen ja hyvä kuntoisen peuran ja kauriin päästä pakenemaan vainulaista.Ilvestä on seurattu samalla automaatilla kauriitten kanssa ja kauris päästää Ilveksen noin viidentoista metrin päähän ennen kuin pakenee.Huono kuntoisimmat joutavatkin syödyksi ovat kuitenkin ihmis ravinnoksi kelpaamattomia.
Mielestäni jokaisessa metsästysseurassa tai seurueessa pitää olla verijäljille opetettu jäljittävä koira jos ei omassa porukassa mutta ainakin puhelinsoiton päässä tämä koskee kaikkea riistaa ja kolari eläimiä myöskin.
Hirvenmetsästykseen käytetään näillä kaatolupa määrillä ihan liian paljon aikaa,suhteessa muihin riistalajeihin,itse haen Hirveni yleensä parissa päivässä,tosin matkoihin aikaa menee Tunssalle saman verran.
Ruokinta automaatttien taakse kannattaa sirotella pahnaa jolloin mustan maan aikana ammuttava eläin on vaaleaa taustaan vasten.
_________________
aktiviteetti

[retvetti]

[retvetti]

Jälkilaskennan tuloksia Varsinais-Suomen piiristä:

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-03-09,104:2:443909,1:0:0:0:0:0:

[Robin]

No johan,sitä päästään ensi syksynäkin peurajahtiin ihan tosissaan talvikin on ollut lauha ja lyhyt että vasatuottokin kohdillaan.
Oliskohan toi 40% lisäys lupiin sopiva?
Riistapäälikkö ei kommentoinut ollenkaa Villisika ja suurpeto kolarien määrää ja niiden prosenttuaalista kasvua.
Riistapeltojen ja ruokintapaikkojen toteuttaminen niin että eivät kulkisi päivälepo paikastaan teiden yli syömään mennessään olisi myös yksi peurakolareita vähentävä tekiä.
Mun mielestäni nyt olis se näytönpaikka jokaiselta Hirvi ja peuraseurueelta ja myöskin pääliköiltä hoitaa tämä asia kuntoon ja kunnolla.Eikä tartte selitellä millään tyhjänpäiväisillä sää ilmiöilä veltoutta.
Peuran metsästysaikaa ei tarvitse muuttaa,jos jotain muutetaan niin vapautetaan Valkohäntäpeura lupakiintiöstä niinkuin Metsäkauriskin niin kyllä ne hoitaa Peurakannan alas jotka sitä haluaa metsästää.Vähenee kolarit ja virkamieshallinon aika voidaan käyttää muuhin tärkeimpiin asioihin.
Hirvenmetsästyksestä sen verran et kun niitä pirun susia tosiaan on,niin metsästys muotoja koirametsästyksen (joka tosiaan hauskaa ja tehokasta)lisäksi on vielä kytis,miesajo,naakiminen jotka ovat myös ihan jännittäviä metsästysmuotoja,näissä tapauksissa ei joutus koira sudensuuhun.
Parhaan metsästysmuodon jokainen seurue päättää itse,yleisessäkokouksessa.
_________________
aktiviteetti

[olsa]

Kyllä varmasti tulee muutos metsästys ajan pidentämiseen, mikä on varmasti aivan oikea ratkaisu. Sen jälkeen näkee tuloksen, olisi
liian jyrkkä muutos edelliseen lakiin, jos heti vapautetaan kauriin
tavalla. Lain muuttaminen taas takaisin päin olisi noloa kaikille,
hiljaa hyvä tulee, eikö ole tässäkin asiassa näin.
Varsinais-suomesta itsekin olen.

[Puuhapete]

Valkohäntäpeuroja saaliiksi yli 22 000

Tiivistelmä:
Metsästäjäin keskusjärjestö MKJ on tyytyväinen syksyn ja alkutalven peurajahtiin, jonka aikana saalistettiin lumettomuuden aiheuttamista vaikeuksista huolimatta 22 192 valkohäntäpeuraa. Koko Suomeen oli myönnetty yli 22 300 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, mikä oli 800 enemmän kuin edellisvuonna. Pyyntilupien käyttöaste oli 71,5 prosenttia. Valkohäntäpeuroja metsästettiin 11 riistanhoitopiirissä, joista suurin saalis, lähes 6 700 eläintä, saatiin jälleen Varsinais-Suomesta. Metsäpeurasaalis on kasvanut viime vuosina selvästi, ja oli viime kaudella 141 eläintä, joista Pohjanmaan riistanhoitopiirin osuus oli 125 eläintä. Suomenselälle istutettujen peurojen jälkeläisistä on muodostumassa pyyntikelpoinen metsäpeurakanta. Peuroja saa kuitenkin toistaiseksi metsästää vain niiden aiheuttamien viljelysvahinkojen takia. Kuusipeuroja metsästettiin viime vuosien tapaan vain neljässä riistanhoitopiirissä ja kokonaissaalis oli 163 eläintä. Uudellamaalla kuusipeuroja pyydettiin 111, kun vuotta aiemmin saalis oli 84. Metsäkauriita ammuttiin kaikissa riistanhoitopiireissä. Lähes kaksi kolmasosaa kauriista ammuttiin kolmen riistanhoitopiirin eli Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueilla. Metsäkauriita ammuttiin kaikkiaan 3 184. MKJ:n mukaan pelättyä kauriin yliverotusta ei tilastojen perusteella tapahtunut. Metsäkauris oli ensimmäisen kerran pyyntiluvasta vapaata riistaa.

Media: Maaseudun Tulevaisuus - näköislehti
Päivämäärä: 12.3.2007
Kirjoittaja: Reijo Vesterinen
Päälähde: -
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Sopranos]

Kyllä pyyntilupien alhainen käyttöaste (71,5% ) kertoo että kelit olivat
huonoja, lumi tuli liian myöhään.
Kevättalven ruokintavastuu lisääntyi entisestään.

Helmikuun loppuun kestävä lupakausi antaisi varmasti paremman loppu-
tuloksen. Tarkoitushan olisi että myönnetty lupamäärä käytettäisiin mah-
dollisimman tarkkaan.
_________________
Välineet, luvat ja eväät vähän maksavat mutta
liha on ilmaista ....

[Robin]

Lupa menettelyn poistaminen Valkohäntäpeuralta ei tarkota sitä että sen metsästys olisi täysin vapaata.
Edelleen riistanhoitopiirit,riistanhoitoyhdistykset,metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät voivat tehdä kukin kohdallaan ajallisia tai määrällisiä rajotuksia metsästettävän kannan sitä vaatiessa.
Nykyinenkin lupa määrä pohjautuu metsästysseuran anomukseen ja luvat ovat tulleet viimeiset viisi vuotta sen kokoisina kuin on haettu.
Suurin ero mielestäni tulee siinä että ei tarvi maksaa enää lupamaksua ja valtiolta jää korvaus velvollisuus pois,valtava byrokratia jää pois myös.
Näillä säästöillä voidaan vaikka rktl antaa tutkia peurojen talvilaitumille vaelusta.(mistä,mihin ja miksi)
Valkohäntäpeura on tärkeä riistalaji joka mielestäni tutkimus puolella ei ole saanut juuri mitään huomiota.
Vastuu peurakannasta jää metsästysseuralle,joka siittä on tähäkin asti vastannut näinä vuosina.
Metsästäjät eivät ole enää vuosikymmeniin pyytäneet mitään riistalajia sukupuuttoon vaan päin vastoin lähes kaikki lajit ovat runsastuneet.
Näen tämän päivän metsästäjän myös riistan vaaliana ja suojeliana kannan sitä vaatiessa.
_________________
aktiviteetti

[retvetti]

Itellä on vahvistunut vuosien mittaan sellainen käsitys, että nuo valkohäntien kaatomäärät ei ole mistään muusta kuin asenteista kiinni.
Niin kuin Robin jo mainitsi, niin Varsinais-Suomen "peuratihentymäalueilla" luvat on myönnetty ihan suoraan anomusten perusteella, eli niin paljon tulee lupia kuin vaan uskaltaa anoa.
Nyt pitäisi ihan oikeasti alkaa seuroissa keskustelemaan, että miksi kaatomäärät on luokkaa 70-80% - jokin mättää.... Peurakanta kuitenkin vahvistuu koko ajan ja kanta on ollut riittävän elinvoimainen jo vuosia.
Seuroissa tulisi miettiä, onko jahdissa ns. hankaloittavia sääntöjä/rajoituksia (sukupuoli-,ikä-,laaturajoituksia), mikä on hirvijahdin merkitys alkukauden jahtia rajoittavana tekijänä. "Trofeemetsästys", elikäs "sen suuren" kyttääminen jahdin viimeisiin päiviin asti, jolloin jää useampia ampumiskelpoisia yksilöitä harventamatta syksyn ja talven mittaan.Alueellinen jahtiväsymys, eli joidenkin alueiden valtavat kaatomäärät - alkaa tuntumaan jahti "työltä". Onko seurueissa riittävästi "innokasta ainesta", pääseekö oikeasti halukkaat mukaan - onko jahtimuotoja rajoitettu jne. Alkusyksylläkin jahti onnistuu erinomaisesti peltojen laidoilta, ongelmaksi taitaa monin paikoin muodostua jälkikäsittely eli lähinnä kylmälaitteiden puute.Alkusyksyn jahdissa pitäisi myös päästä eroon siitä asenteesta, että ammuttaessa vasa menee "lupa hukkaan".... onhan se vasa hirvittävästi suurempi esim. tammikuussa, mutta eikös sitä lihaa ole pakastin pullollaan jo ilmankin, ettei sen takia tarvitse vasikoita lihottaa koko talvea.
Vasat pois syksyllä, niin talvella voi sitten "poistaa" yksinäisen naaraan ja alkaapi vaikutusta kannankasvuun pikkuhiljaa löytymään...
Pitäisi myös ottaa ns. järki käteen ja miettiä, mikä on oikeasti riittävä kannan koko. Tälläkin hetkellä tuntuu olevan sellaisia "suojelualueita" joilla peuranpolkuja voisi talvella melkein ajaa autolla... Loppuviimein se on sitten tauti, joka rajoittaa peurakantaa, mutta silloin alkaakin metsästys tosissaan kärsimään, joten kannattaisi tehdä jotain ennen em. "kauhuskenaariota"...

[Robin]

Metsästysseuran sisällä voidaan myös päättää tosiaan painotuksesta, jos halutaan ammuttavan vasoja enemmän voidaan sopia per metsästäjä, esim yksi iso tai kolme vasaa,jolloin metsästys suuntautuu vasoihin ja tulee laatu lihaa enemmän.
_________________
aktiviteetti

[retvetti]

[Robin]

Juu siitä on tosiaan aikaa kymmenkunta vuotta,kuitenkin se on innostanut monessa seurassa vasajahtiin,lupamaksut menee valtiolle silti yhden aikuisen luvalla saa metsästää kaksi vasaa,seuran sisällähän sitä voi muuttaa vaikka vielä rajumminkin esim.yksi iso tai neljä vasaa,jolloin vasoja ammutaan jo 85% saadusta saaliista.
Naaraitten ampuminen on myös tuottanut ongelmia,siittä voi sopia myös erikseen esim ison luvalla joko pukki tai kaksi naarasta ja tästäkin on hyviä kokemuksia.
Nämä pitää kuitenkin sopia yhteisesti ennen jahtikautta,viimeistään hirvikokouksessa.
Näissä kaikissa tapauksissa ampuja tekee lopullisen päätöksen mitä ampuu ja se on vapaaehtoista eikä määrättyä tai käskettyä joista yleensä tulee sanomisia.
Aika monessa riistanhoitopiirissä myös hirviluvat ovat menneet jo monena vuonna anottujen määrien mukaan,joskin yhteislupa alueilla on tullut riitaa seurojen välillä johtuen kesä tai talvilaidun alueitten välisistä kannan vaihteluista.
_________________
aktiviteetti

[jani s]

Pistetään kysymys nyt tämän topicin alle..
Elikkäs kuinka paikka uskollisia valkohännät ovat?
Tuossa viime kesänä kk en ny tarkalleen muista, mutta satuin näkemään eräällä peltolohkolla kaksi peurapukkia.
Voidaanko siis kuvitella että "jätkät" ovat katsoneet alueen soveliaaksi ruokailu/lepoympäristöksi ja viihtyvät siinä suuremman osan vuotta?
_________________
"let them come close to you"

[nettijussi]

Mikä mättää valkohäntäpeurojen kaatoprosenteissa.
Monet seurat ja seurueet ovat omaksuneet toimintamallin että näitä pyyntilupia haetaan varoiksi reilusti. Esim. porukan vuosittaiset kaatomäärät ovat vakiintuneet noin 30 pyyntiluvan paikkeille, silti vuosittainen lupa-anomus on 60 pyyntilupaa. Riistanhoitoyhdistys kiltisti puoltaa ja piiri myöntää.
Jos pyyntiluvat joutuisi maksamaan etukäteen eikä valtio palauttaisi käyttämättä jääneitä, korjaus kaatoprosenttiin tulisi välittömästi. Kaatomäärä ei suinkaan nousisi nykyisten anomusmäärien mukaiseksi vaan anomusten määrä putoaisi lähelle nykyistä kaatomäärää.
Hirven kohdalla tilanne on toinen, hirvikannan koko ja vasatuotto tiedetään aivan eri tarkkuudella kuin valkohäntien määrä. Tästä johtuen pyyntiluvat anotaan tarkemmin ja käyttöaste lähentelee 100%.
Valkohännän vapauttaminen lupabyrokratiasta johtaisi todennäköisesti samanlaiseen tulokseen kuin metsäkauriinkin kohdalla. Metsästysyhdistykset suunnittelisivat ja toteuttaisivat jahdit omien näkemystensä mukaan, niin kuin nyttenkin käy, suurta muutosta kaatomääriin ei ainakaan lyhyellä aikavälillä tulisi.

[retvetti]