kuvia, ohjeita ja väittelyitä petauksista

[Hanzzi]

Juu kyllä dremelöin puuta pois ja tein ankkurireikiä sekä pyyhin asetonilla. Harmittaa vaan kun ei sillon tienny tuota ruuvikikkaa. Olisi mukava kun tietäisi mihin raudat asettuu jo ennen petausta ja pystyisi ite määrittämään petauksen vahvuuden. Eikös tuon acraglassin pitäisi olla epoksipohjanen? Silloinhan sen pitäisi kiinnittyä vanhaan petaukseen kun vain vähän karhentelee ja porailee ankkurikoloja.

Kuvaa ei saa tähän hätään, on ase sen verran kaukana. Niin ja juurikin sen mielenrauhan sekä ajantapon vuoksi tätä rojektia mietin

[Sämpy]

Tokkopa lie tarpeen jos olet pohjatyöt tehnyt huolella ja petaus on suoritettu yhdessä vaiheessa. Tällä tarkoitan sitä, että esim. etupäätä ei ole tehty ensin ja vasta sitten takapäätä jolloin paketista voi tulla sellainen että se kampeaa petausmassaa irti puusta. Aseesihan oli pieni joten rekyylikään ei tuota suurta rasitusta.

Eri asia on sitten jos rautojen koro on pielessä ja sen haluat korjata. Olen sitä mieltä, että rautojen koro pitää aina jotenkin määrittää ennen massan laittoa. Ohuella petauksella se tietenkin määräytyy suoraan puista (elleivät raudat ole painuneet) mutta paksummalla vaatii jotain muuta.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Hanzzi]

Kerralla tehtiin ja pesän alta petattiin myös. Se jäi vielä mainitsematta että tuolla koron säädöllä olisi saanut myös kasvatettua piipun ja kourun ilmarakoa. Nyt täytyy varmaan hioa lisää, vaikkakin paperi kulkee välissä. Tykkään kuitenkin että siellä olisi reilu rako.

Kuulostipa härskiltä tuo viiminen...

[Gerberos]

Jos olet sitä mieltä että tällähetkellä kehys kantaa tasaiseti tai kiinnityskohtien tienoilta oikein ja kelluu siitä väliltä, sekä vastin kantaa takkaa ja mielummin ympäriinsä(ei tarvitse kantaa pohjastaan välttämättä), sekä kehyksen peräpää ei kanna takaa, niin kourun hiominen olisi mielestäni järkevin vaihtoehto. Jos kehyksen takapää kantaa niin senkin voi hioa. Jos epäilet ettei petaus ole kuitenkaan muutoinkin kuin koron puolesta asiallinen niin jyrsi vaan kaikki mahdollinen pois. Vanhaan perään tehdessä voi vanhoja sovituksia jättä koron määrittäjiksi jos raudat asettuvat jo petaamatta kohilleen. Ei kaikkea puuta tarvitse aina poistaa.

[Sämpy]

[ioni]

Ei tainnut nimim. Sämpy nyt hoksata mitä nimim. Gerberos tarkoitti. Ilmeisesti varsinkin kovempirekyylisissä aseissa ruodon takapää täytyy jättää irti sovitusten peräseinästä pedattaessa ettei tukki halkea kaulalta. Olen joskus nähnyt kuvia aseesta (375 H&H CZ) joka varmaankin oli kantanut tehtaan jäljiltä ruodon takaosasta ja tukin kaula oli ottanut rekyyliä vastaan ruodon välittämänä. Lastuhan sieltä oli lähtenyt aika rumasti. Itselläni on Howassa melko muhkea integroitu rekyyliolake eikä se kyllä päästä rautoja perääntymään sovituksissa ollenkaan kun sen ympäristö on vahvasti pedattu. Lisäksi kyseessä on yli kolmen kilon 308-raudat. Epähuomiossa jätin teippaamatta ruodon takapään pedatessani ja siellä on siis kontakti. Ase käy Scenarilla muistaakseni aika tasan 0,6 MOA eikä halkeilua ole ollut. Ei se irti jättäminen siis ihan pakollista aina ole.

Tuon kohdan hiominen irti jälkikäteen ei kyllä mielestäni pilaa petausta jos muu kehys ja varsinkin rekyyliolake istuu oikein. Toki aseen värähtely saattaa muuttua hieman mutta epäilisin kyllä että ei mitattavissa määrin. Tietysti jos ruoto on ainoa rekyyliä tukkiin välittävä kohta niin sitten petaus muuttuu hionnan jälkeen totaalisesti. Epäisisin kuitenkin että tällaisella aseella ei paljon ammuttaisi muutenkaan...

[Gerberos]

Kehyksen peräpään tulee kantaa pohjastaan ja sivuiltaan, ei peräpäästään pystysuoralta osalta. En tiedä luuliko joku aiemmasta tekstistä minun tarkoittaneen muuta. Kehys ei saa ottaa rekyylivoimia vastaan, sitä varten on vastin. Hyvin tehty petaus on tiukka ja tällöin takapääkin voi olla tiukka ilman että toimii vastimena, mutta kuka takaa eitte elmämistä synny tai vastimen takunen antaa joskun hiukan myöten. sittenhän se jo mahdollisesti kantaakin, eikä tällöin ole milläänmuotoa asianmukainen.

Edit: ioni ainakin näytti ymmärtäneen aiemman.

[Hanzzi]

Kiinnityspulttien reikien kohalle jätettiin muistaakseni hieman kaulusta että vanha koro säilyisi. Eikä vastaa takaa tukkiin. Ainut mikä ottaa vastaan rekyyliä on vastin. Muistelen vain että taisi tässä sakon A1-mallissa tulla etummainen pultti vastimeen. Pitääpä kattoa myös, että pultinreikä on tarpeeksi väljä.

Voipi olla että jätän toistaiseksi pelkkään hiontaan, kävis vaan radalla tarpeeksi usein. Sieltähän se luotto aseeseen yleensä tulee.

[tahaton]

Eikö lie juutuupissa ollut joskus video siitä, miltä ylhäältäpäin näyttää, kun aseella ammutaan. Siinä kävi selväksi että tukki joustaa kehyksen kohdalla enempi tai vähempi laadustaan riippuen, mutta joustaa kumminkin. Tämän takia kiinitysruuvien reiät eivät saa olla tiukat, eikä kehys vastata takapäästään tukkiin.
_________________
loputon suo

[ioni]

Tuli tuossa mieleen ihan nyt ykskaksäkkiä... tuo em. Howani ei oikein tykkää kovista latauksista. Kun mennään taulukoitten maksimeihin ja yli, on vaikeuksia pysyä alle kulmaminuutissa! Puolesta välistä ja alle ne käynnit ovat löytyneet. Voisiko tämä johtua siitä että kuumemmilla latauksilla tuo perästään kantava ruoto alkaa vaikuttaa? Täytyy kyllä hioa se ruodon kohta pois kantamasta ja testata asia.

[Gerberos]

Ehkäpä ionilla on juurikin tuollainen mahdollista. Oma sako tosin ampu syksyllä 0,66moan kasaa, ihan toistettavasti viidellä laakilla, mutta kun itsekin nostin latausta alkoi kasat selvästi levitä. Omani on pedattu niin että kehyksen takapäässä oli kolmekerrosta sähköteippiä tekemässä välyksen jo pedatessa. Tukki on jykevähkö myös kehyksen osalta ja on cvp-laminaattia eli en usko itselläni olevan periksiantamisesta kovin suuresti ainakaan kiinni. Lataus joka kävi oli 167gr kuula ja laskennallisesti ~820ms jonka yli mentäessä käynti selvästi heikkeni. Eli ei vielä ihan mahdottoman raju lataus. Tosin kokeilut rajoittuvat vasta kahteen eri kuulaan ja yhteenruutiin.

AI:ssä on tosiaan ruuvi vastimessa. Tahdas perässä on reiät 7mm, muttei haittaa vaikka poraat kasit.

[ioni]

Niin se on Howassakin eturuuvi olakkeen pohjassa kiinni. Kasimilliset reiät siellä on ja niin tulee seuraavaankin projektiin. Viiden laukauksen kasoja minulla on tuossa tilastossa parisenkymmentä jos en ihan väärin muista. Jos kaikki aseella ammutut kasat ottaa mukaan, huononee käynti hieman kun nyt on parempi panos ja kiikari. Patruunatestit ei tietenkään ole mukana. Tuohon Afrikan piekkarin uusioversioon täytynee laittaa parit teipit ruodon päähän ennen petausta...

[Nimrod]

Ongelma voi löytyä myös käytettävästä ruudista. Ylipäätään nollakasissa nopeutta tavoiteltaessa vaatimukset käytettäville ruudeille ovat aika korkeat. Suosittelisin kokeilemaan Hodgdon Varget -ruutia. Sillä saa yleensä hyvin nopeutta ja tarkkaa käyntiä.

[ioni]

N135 ja N540 on olleet kokeilussa. N135 on selkeästi kevyen harjoitusluodin ruuti ainakin minun aseessani. Yleisruudiksi siitä ei ole. 375 Rugeriin yritän hinta-, mutta etenkin saatavuussyistä saada N150 toimimaan. Sitä voisi sitten tuohon hiirikivääriinkin yrittää. Kyllähän tuo Hotkoni kiinnostaisi jos ei meinaa tuohon isompaan vauhtia tulla. Haapajärveltä taitaa saada. Hintaerolla ei hirvipaukuissa ole minkäänlaista merkitystä. Saatavuudella on sitten sitäkin enemmän väliä. Mutta se lienee eri keskustelun paikka se.

[takeem]

Mitenkäs synteettinen tukki. Tarviiko massan alle jäävää pintaa "työstää" mitenkään. Saattaa olla tyhmä kysymys, mutta tuosta petaamisesta ei ole kokemusta ollenkaan.