Peuran metsästyksessä trofee- vai lihantuottomalli tärkeämpi

[vphook]

[A-P]

Miksi pitää metsästää trofeita ?
Onhan se toki kiva saada joskus metsästyksen yhteydessä joku komea pukki , mutta sille antaa nimenomaan lisäarvoa se että se ei ole "kasvatettu" yksilö vaan luonnon oma muokkaama.
Jos niitä pitää alkaa oikein "kasvattamaan" niin siinähän menee maku koko saaliin saamisesta kun tietää että se on ikään kuin "kasvatettu".

Kyllä niitä kunnon pukkeja löytyy ilman mitään säästelyjäkin.

[boff]

Ei millään pahalla A-P, mutta ainakaan meilläpäin ne pukit eivät enää ole kinnerissä juuri kasvaneet ja vinteillä lojuvat pienet sarvetkin tahtovat jäädä ihan samanlaisiksi vuodesta toiseen

[Paavo]

Kyllä se on niin että ihminen kasvattaa tavalla tai toisella riistakannat nykyään. En näe siinä mitään pahaa, mutta soisi kannansäätelyn vaikuttavan positiivisesti populaatioon.

Olen keskustellut peuroista useiden asiasta kiinostuneiden kanssa. Kaikki jotka ovat pitäneet kirjaa, ovat havainneet peurojen keskipainojen laskeneen ja pukkien sarvien pienentyneen. Aletaan olemaan tilanteessa johon kohta puuttuvat viramiehet.

Onhan A-P täysin selvää ettei tämä ole edes lihan kasvattajien edun mukaista. Eikä ole edes eettisesti oikein, jokin riistaeläimen perimän heikentäminen metsästyksen kautta.

Viekö riistanhoito sinulta metsästyksen mielekkyyden A-P. Itselleni on käynyt juuri toisin. Ruokinta ja muut riistanhoitotyöt sekä eläinten sarvien seuranta ovat aivan oleellisesti lisänneet metsästyksen kiinnostavuutta.

[vphook]

Valkohäntäkauriithan eivät edes kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön, joten riistanhoitoa voidaan hyvinkin verrata kasvattamiseen. Ja mitä trofeisiin tulee niin mielelläni osallistuisin kannansäätelyyn, jonka tavoitteena olisi antaa edes muutamille pukeille mahdollisuus kasvattaa kunnon sarvet.

[Petu76]

Ei tuo pukkien pienisarvisuus ja pienikokoisuus aivan koko maata taida kuitenkaan koskea. Meidän alueellamme täällä lounais-suomessa on metsästetty vuosia suht koht vapaasti, ilman piikkirajoituksia ja tuntuu että pukkien sarvet senkun komistuvat vuosi vuodelta. Myös sen olen huomannut että eipä niitä suurimpia pukkeja kukaan ole etukäteen nähnyt, ja ensi tapaaminen on koitunut sitten pukin kohtaloksi. tarkoitan isolla pukilla 10 piikistä ylöspäin olevia. Ja tänä syksynä alueeltamme on ammuttu muuan kuusipiikkinen jonka ruhopaino oli n.80 kg että se siitä pienikokoisuudesta. Ei tuo kannansäätely silti huono idea ole. Toteuttaminen sen sijaan voi olla vaikeaa kun on monta seuraa pienellä alueella.

[A-P]

Riistanhoito ei todellakaan vie kiinnostusta ja mielekkyyttä metsästyksestä , kysymyshän oli peurapukkien sarvien kasvattamisesta eikä riistanhoidosta. Huomattavasti tärkeämpää riistanhoitoa on pienpetopoisto ja muun riistan ruokinta kuin sarviaineksen kasvattaminen sitä varten että saa kivat sarvet seinälle.
Peura asiassa olen sitä mieltä että mahdollisimman luonnollisen tasapainon aikaansaaminen on kannalle kaikkein paras "kasvualusta" , ja se tarkoittaa sitä että silloin ei saalista muuten valikoida kuin että uros / naaras suhde on jotakuinkin kohdallaan , eli vain hieman enemmän uroksia saaliiksi kuin naaraita aikusista eläimistä (näinhän se luonnon omakin tasapaino toimii). Varmaa on että kannan rakenne kieroutuu jos näitä kasvatus systeemejä aletaan käyttämään.
Kuten jo aikasemminkin sanoin kyllä niitä suurisarvisia pukkeja löytyy lähes joka puolelta missä peuroja esiintyy , mutta nämä vanhemmat eläimet ovat sen verran viisaita että antavat naaraiden ja vasojen ja pikkupukkien tulla ensin näytille, ja saapuvet sitten itse ruokailupaikoille kun mahdollinen uhka (metsästäjä) on paikalta poistunut.
Näitä isosarvisia peuroja näkeekin useinmiten metsästyksen ulkopuolella joko auton valoissa tai muuten vaan silloin kun ei ole metsästämässä.

Ja kuten moni on jo sanonut että ei se eteläisessä suomessa ole kovinkaan helppoa seurakohtaisesti säädellä asiaa , kun metsästys maat valtaosin on aika pieniä , varsinkin kun peuran metsästys ei edes edellytä kun sen 500ha ,,,, naapuriporukoiden kaverit saattavat ampua juuri sen minkä joklu toisessa seurassa on kasvatusmielessä päästänyt ohi.

Mikä on se positiivinen vaikutus kannansäätelyllä peurapopulaatioon?
Itse käsittäisin sen positiivisen vaikutuksen siten että kokonaiskanta lisääntyy .. siitä ollaan kuitenkin varmasti kovinkin paljon erimieltä onko se positiivista vai ei..

Uskoisin että kun Suomen peurakanta kasvaa jonnekin tuonne muutaman sadan tuhannen yksilön luokkaan niin niitä isoja alkaa joukossa olemaan yllinkyllin.

Toki jokainen tekee niinkuin itse haluaa mutta minä en näe kovinkaan järisyttävää hyötyä tässä kasvatusasiassa.

[Paavo]

Positiivisiä vaikutuksia ovat eläinten keskipainojen nousu, entistä kiinnostavammat trofeet, peurojen arvostuksen nousu, sairaiden eläinten poisto. Joku muu voi lisätä positiivistä listaa.

Kyllä trofeiden kasvatus on myös riistan hoitoa, koska se onnistu ilman tervettä ja hyvä kuntoista populaatiota. Joten riistanhoidon tulee olla kunnossa, sitä ennen ei tule hyviä tuloksia.

Mistä olet tuon tasapainon napannut A-P. Luonnon tilassa peurakanta on hieman urosvoittoinen ja sitä enempi mitä tiheämpi kanta on.

Nykyään kannan rakenne on kaikkea muuta kuin "luonnollinen". Muutenkin Suomessa on turha puhua mikään riistaeläimen luonnollisesta kannasta. Suomessa kun ei ole sellaista ympäristöä mihin ihminen ei voimakkaasti vaikuttaisi. Jokunen luonnonpuisto löytyy, mutta ovat saasteet niidenkin eliöstöön vaikuttaneet.

Kyllä niitä suurisarvisia löytyy, mutta niin vähissä ovat ettei kunnon kiimataistoja enää tahdo kuulla. Mitkä ovat sinun mielestäsi A-P ne negatiiviset seikat joita tulee kannan vääristyessä uros voittoiseksi.

Jos metsästysalue on tuo 500ha ei trofeiden kasvatusesta tule kovin hyvää tulosta ilman naapureiden avustusta. Mutta montako 500ha peuranmetsästys seuraa tai seuruetta Suomessa on. Itse en tunne yhtään. Lisäksi kun on tieteellisesti todettu peurojen elelevän pienellä alueella, ovat nämä pinta-ala jutut enempi verukkeita.

Itse olen ampunut kuusipiikkisen joka painoi kruunatulla vaaalla punnittuna 98kg, siis teuraspaino. Yleensäkkin puhuminen painosta arvioiden perusteella on... Tämä 80kg on sellaisen standardipukin paino, siellä missä kanta on hoidettu kohdalleen.

[A-P]

Seurojen metsästysmaiden koosta en tiedä .. mutta sanoinkin että valkohäntä peuran metsästys on mahdollista jo tuolla 500ha:n alueella..
Varmasti on joitakin pikkuseuroja joilla on metsästysmaita juuri tuon verran , ja nimenomaan eteläisessä suomessa..
Se seura missä itse metsästän hirveä ja peuraa oli perustamis vaiheessa useita vuosia ilman lupia johtuen siitä että 1000 hehtaaria ei tullut täyteen (valkkareita ei silloin vielä ollut ). Sama tilanne on varmasti etelässä monella varsinkin uudella seuralla , maat riittävät juuri peuralle mutta ei vielä hirvelle (uskoisin ainakin näin)..
Muutoinkin tuo 1000 ja 2000 hehtaariakin on vielä pieniä alueita , vaikak ne peurat pienillä alueilla pysyisivätkin,,, harvoin ne kuitenkaan juuri sillä seuran alueen keskipisteellä ovat , vaan voivat vaellella helpossti 3-4 eri seuran alueella jossain rajapyykeillä.

Enpä olekaan ennen kuullut että hirvieläinten normaali kanta olisi urosvoittoinen.

[Paavo]

Joo väite voi tuntua uskomattomalta, sillä niin syvälle on suomalaisiin mieliin syöpynyt lihantuotolle vääristelty kannan rakenne.

Useilla nisäkkäillä ovat kannat urosvoittoisia, näin on myös valkohäntäpeuralla. Lisäksi niillä on luontainen säätelymekanismi, joka saa uroksia syntymään sitä enempi mitä tiheämpi kanta on. Toimii myös toisin päin.

Kun puhutaan luonnontilaisesta kannasta on se saavuttanut maksiminsa. Useilla alueilla Suomessa ei olla lähelläkään tätä. Varsinaisilla peura-alueilla kanta on jopa sen yli ja selviää talvesta ilman rajuja tappioita ruokinnan varassa.

Tietysti peurat vaeltelevat rajaseuduilla, mutta syksyn tullen asettuvat ruokinnan liepeille eivät siitä hevin pois lähde. joten ruokintapaikkojen sijoittelu on ensiarvoisen tärkeää. Näitä rajan peuroja pystyy siirtämään muutamassa vuodessa sinne mihin ne haluaa. Tietysti se joka kattaa parhaan pöydän saa peurat alueelleen.

Tietysti nämä asiat vaativat pitkäjänteisyyttä ja tarkkaa tutustumista alueen peurojen käyttäytymiseen. Jotenkin ymmärrän myös lihantuottomallin viehetyksen. Ei muuta kun kenkälaatikollinen viljaa kopin nurkalle ja kaikki nurin mitä tulee vastaan. On se huolettoman miehen hommaa. Trofee metsästäjän saaliit ja kaatomäärät jäävät väkisin pienemmiksi. Mutta onko älytön lahtaaminen ja pakastimen täyttö metsästyksen tärkein sisältö?

Oliko niitä trofeemallin huonoja puolia? Itselläni tulee muutamia mieleen, mutta keskustellaan asiasta.

[Paavo]

Viime yönä nuokkuessani peurapasissa mietin, mikähän on syynä Suomessa trofeiden arvostuksen puutteeseen. Päällimäiseksi nousi ajatus että metsästyksen täytyy olla leivän jatketta. Ilmeisesti on vielä turhan aikaista keskustella trofeiden parantamisesta. Ehkä sen aika tulee joskus.

[Jehkimä]

Trofeiden arvostus lihantuotantoa korkeammalle ei ole mikään kehittyneen tai korkeatasoisen metsästyskulttuurin merkki, muuten kuin joidenkin niin ajattelevien mielestä. Yhtä hyvin voidaan tulkita, että se osoittaa vain vieraantuneisuutta metsästyksen alkuperäisestä ideasta, joka on nimenomaan ollut lihan ja tarveaineiden hankinta. Eli pohjimmiltaan huonompaan suuntaan menemistä.

Mutta kukin tulkoon uskollaan autuaaksi.

Tämmöistä pohdiskelin minä eilen peurapassissa, ennen kuin ammuin urosvasan ja tulin sen lihoista ja nahasta onnelliseksi

[Paavo]

Sori Jehkimä jos astuin sinun varpaillesi.

Mutta itselleni metsästys on harrastus, jonka tärkein anti on virkistys ja elämykset. Ei liha ole tärkein. Sitä saisi navetasta halvemmalla.

En millään tavalla aliarvioi lihaa ja sen merkitystä. On sitä kolme pakastimellista aina vuoden aikana hävitetty. Myöskään ei pidä aliarvioida riistaruokien valmistusta harrastuksena.

Vaan paljon menetetään harrastuksesta kun lihan tuotanto nousee pääosaan.

Ehkä kun väki vanhenee ja kaatoja tulee riittävästi, niin paukkuahneus hellittää ja jää myös tilaa muille ajatuksille.

Sitä odotellen Paavo.

[A-P]

Mä oon kyllä Jehkimän kanssa samalla linjalla , mutta kuten sanoin aikasemmin jokainen tekee niinkuin tykkää.

Mun mielestä se trofee metsästys on vaan jotenkin älytöntä jos se on se pääasia.
Jos vertaa siihen että lihaa saa navetastakin niin saahan niitä sarviakin teetettyä keinomateriaaleista.

Navetan liha on myös keinotekoista eikä maistu millekään.

Eikä se tarkota paukkuahneutta jos ei halua trofeita metsästää..

Tärkeintä metsästyksessä onkin nimenomaan se virkistys ja luonnossa oleminen , saalis on sivuseikka.. oli se saalis sitten lihaa tai trofeeta..

Metsästäkäämme siis kaikki omien intressien mukaisesti luontoa kunnioittaen ja kestävän käytön periaatteen mukaisesti.

[boff]

Ihan hyvä loppupuheenvuoro.