Euroopan Unionin perustuslaki

[Repesorsa]

Lukekaas tuosta alta ja kommentoikaa.

Huh-huh. Ei voi kun ihmetellä, että miten jumalauta joku voi tuollaista pitää hyvänä.

Kokonaisuudessaan tuo hevonpaska löytyy pdf-tiedostona täältä -> http://european-convention.eu.int/docs/Treaty/cv00850.fi03.pdf


V OSASTO: UNIONIN TOIMIVALLAN KÄYTTÖ

I luku – Yleiset määräykset

32 artikla: Unionin oikeussäädökset
1. Tässä perustuslaissa annetun toimivaltansa mukaisesti unioni käyttää seuraavia oikeudellisia välineitä III osan määräysten mukaisesti: eurooppalaki, eurooppapuitelaki, eurooppa-asetus, eurooppapäätös sekä suositukset ja lausunnot.

Eurooppalaki on yleisesti pätevä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Eurooppapuitelaki on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös, joka velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, mutta jättää kansallisten elinten valittavaksi muodon ja keinot.

Eurooppa-asetus on yleisesti pätevä muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös, jolla pannaan täytäntöön lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja tietyt tämän perustuslain erityismääräykset. Se voi joko olla kaikilta osiltaan velvoittava ja sellaisenaan sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa tai velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, jättäen kansallisten elinten valittavaksi muodon ja keinot.



Eurooppapäätös on muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös, ja se on kaikilta osiltaan velvoittava. Jos siinä nimetään ne, joille se on osoitettu, se velvoittaa ainoastaan niitä.

Toimielinten antamat suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia.

2. Kun Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käsiteltäväksi annetaan ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ne pidättyvät antamasta sellaista säädöstä, josta tässä artiklassa ei määrätä kyseisen alan osalta.


33 artikla: Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
1. Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto antavat eurooppalait ja -puitelait yhdessä komission ehdotuksesta ja III-302 artiklassa tarkoitettuja tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen menettelysääntöjä noudattaen. Jos parlamentti ja ministerineuvosto eivät pääse asiassa sopimukseen, säädöstä ei anneta.

Perustuslain III-165 artiklassa erikseen määrätyissä tapauksissa eurooppalait ja -puitelait voidaan antaa jäsenvaltioiden ryhmän aloitteesta III-302 artiklan mukaisesti.

2. Perustuslaissa määrätyissä erityistapauksissa eurooppalait ja -puitelait antaa Euroopan parlamentti, jolloin ministerineuvosto osallistuu menettelyyn, tai ministerineuvosto, jolloin Euroopan parlamentti osallistuu menettelyyn, erityisiä lainsäätämisjärjestyksiä noudattaen.



34 artikla: Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
1. Eurooppa-neuvosto tekee eurooppapäätöksiä tässä perustuslaissa erikseen määrätyissä tapauksissa. Ministerineuvosto ja komissio hyväksyvät eurooppa-asetuksia tai -päätöksiä 35 ja 36 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa sekä tässä perustuslaissa erikseen määrätyissä tapauksissa. Eurooppa-neuvosto tekee eurooppapäätöksiä tässä perustuslaissa erikseen määrätyissä tapauksissa. Euroopan keskuspankki hyväksyy eurooppa-asetuksia ja -päätöksiä tapauksissa, joissa tämä perustuslaki antaa sille siihen valtuudet.

2. Ministerineuvosto ja komissio sekä Euroopan keskuspankki tapauksissa, joissa tämä perustuslaki antaa sille siihen valtuudet, antavat suosituksia.


35 artikla: Säädösvallan siirron nojalla annettavat asetukset
1. Eurooppalaeissa ja -puitelaeissa voidaan siirtää komissiolle valta antaa asetuksia, joilla täydennetään tai muutetaan lain tai puitelain tiettyjä, muita kuin olennaisia osia.

Eurooppalaeissa ja -puitelaeissa määritellään nimenomaisesti säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto. Säädösvallan siirto ei voi koskea tietyn alan olennaisia osia. Niistä voidaan säätää ainoastaan lailla ja puitelailla.

2. Eurooppalaeissa tai -puitelaeissa määritellään nimenomaisesti säädösvallan siirron soveltamista koskevat ehdot. Ne voivat sisältää seuraavat mahdollisuudet:
-Euroopan parlamentti tai ministerineuvosto voi päättää säädösvallan siirron peruuttamisesta,
- säädösvallan siirron nojalla annettu asetus voi tulla voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai ministerineuvosto ei vastusta sitä eurooppalaissa tai -puitelaissa asetetun määräajan kuluessa.

Edellistä alakohtaa sovellettaessa Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä ja ministerineuvosto määräenemmistöllä.

36 artikla: Täytäntöönpanosäädökset
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset toimenpiteet oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten panemiseksi täytäntöön.

2. Jos unionin velvoittavat säädökset edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa, kyseisillä säädöksillä voidaan siirtää täytäntöönpanovaltaa komissiolle tai tietyissä, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja 39 artiklassa määrätyissä tapauksissa ministerineuvostolle.

3. Yleissäännöt ja -periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat unionin täytäntöönpanosäädöksiä, vahvistetaan etukäteen eurooppalailla.

4. Unionin täytäntöönpanosäädökset annetaan eurooppalaisina täytäntöönpanoasetuksina tai eurooppalaisina täytäntöönpanopäätöksinä.


37 artikla: Unionin oikeussäädöksiä koskevat yhteiset periaatteet
1. Jollei tässä perustuslaissa asiasta erityisesti määrätä, toimielimet päättävät kussakin tapauksessa annettavan säädöksen lajista sovellettavien menettelyjen mukaisesti 9 artiklassa tarkoitettua suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

2. Eurooppalait, -puitelait, -asetukset ja -päätökset perustellaan, ja niissä viitataan tässä perustuslaissa tarkoitettuihin ehdotuksiin tai lausuntoihin.


38 artikla: Julkaiseminen ja voimaantulo
1. Euroopan parlamentin puhemies ja ministerineuvoston puheenjohtaja allekirjoittavat tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt eurooppalait ja -puitelait. Muissa tapauksissa ne allekirjoittaa Euroopan parlamentin puhemies tai ministerineuvoston puheenjohtaja. Eurooppalait ja -puitelait julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.

2. Eurooppa-asetukset ja -päätökset, joita ei ole erityisesti osoitettu tai jotka on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, allekirjoittaa sen toimielimen puheenjohtaja, joka ne hyväksyy, ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.

3. Muut päätökset annetaan tiedoksi niille, joille ne on osoitettu, ja ne tulevat voimaan, kun ne on annettu tiedoksi.
_________________
I'm back!

[fange]

eu ei ole hyvä
joten yhteinen laki kaikille maille on vielä paskempi juttu

[geratherm]

EU= ihan !&%¤#.

[Silli.S]

...

[S.A.V.O.]

Elämme mielenkiintoisia aikoja ja ilmeisesti Ransakalaiset tietävät jotain jota me emme tiedä!

Tätä EU:ta on helppo kirota ja haukkua jossain bubissa kaljalasin ääressä, mutta onko kukaan lopulta valmis tekemään mitään näkyvää vastustaakseen EU:ta jos tilanne vaatisi?

Ja mites se tämä Suomen äänestys tästä laista....
_________________
Kukas piru sitä veronmaksajia tekee ellei veronmaksajat itte?

[scandiaca]

Suomessa ei tule äänestystä perustuslaista, eikä tule suurimmassa osassa muitakaan EU maita.

[S.A.V.O.]

Kappas vaan (pitipäs sattua) Onkos se sitä demo..dekom.. mikä se nyt oli?
_________________
Kukas piru sitä veronmaksajia tekee ellei veronmaksajat itte?

[Repesorsa]

ESIPUHE
Laekenissa, Belgiassa 14.–15. joulukuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto, joka totesi unionin
olevan historiansa käännekohdassa, kutsui koolle Euroopan tulevaisuutta käsittelevän
valmistelukunnan.
Valmistelukunnan tehtäväksi annettiin laatia vastauksia kolmeen keskeiseen haasteeseen: Miten
Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäksi kansalaisia? Millaiseksi
muodostuu poliittinen elämä ja Euroopan poliittinen alue laajentuneessa unionissa? Kuinka
unionista luodaan uuden maailmanjärjestyksen vakauttava tekijä ja suunnannäyttäjä?
Valmistelukunta ehdottaa seuraavia vastauksia Laekenin julistuksessa esitettyihin kysymyksiin:
– toimivallan nykyistä selkeämpää jakoa
– perussopimusten sulauttamista ja oikeushenkilöyttä unionille
– unionin toimintavälineiden yksinkertaistamista
– demokratian, avoimuuden ja tehokkuuden lisäämistä Euroopan unionissa, kansallisten
parlamenttien osallistumista kehittämällä ja vahvistamalla samalla Eurooppa-hankkeen
oikeutusta yksinkertaistamalla päätöksentekomenettelyjä ja tekemällä unionin toimielinten
toiminnasta nykyistä avoimempaa ja ymmärrettävämpää
– kaikkien kolmen toimielimen rakenteen parantamista ja aseman vahvistamista ottaen
huomioon laajentumisen seuraukset.

Laekenin julistuksessa esitetään myös kysymys, eikö sopimusten yksinkertaistamisen ja
uudelleenjärjestelyn pitäisi tasoittaa tietä perustuslakia koskevan tekstin hyväksymiselle.
Valmistelukunta on laatinut työnsä tuloksena ehdotuksen sopimukseksi Euroopan perustuslaista,
joka hyväksyttiin suurella yhteisymmärryksellä 13. kesäkuuta 2003 pidetyssä täysistunnossa.
Meillä on kunnia esittää tänään 20. kesäkuuta 2003 Eurooppa-valmistelukunnan puolesta tämä
teksti Thessalonikissa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle toivoen, että mahdollinen sopimus
Euroopan perustuslaiksi perustuu sille.

Valéry Giscard d'Estaing
Valmistelukunnan puheenjohtaja
Giuliano Amato Jean-Luc Dehaene
Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja


Ehdotus
SOPIMUKSEKSI EUROOPAN PERUSTUSLAISTA
JOHDANTO
Xρώµεθα γάρ πολιτεία ... καί όνοµα µέν διά τό µή ές ολίγους áλλ’ ές πλείονας οικεĩν
δηµοκρατία κέκληται.
Hallitusmuotoamme ... nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla.
Thukydides II, 37


Huhhuijaa...
_________________
I'm back!

[Silli.S]

...

[Repesorsa]

Kaikkein typerintä on se, että nämä vanhat pierut (EU-maiden johtajat yms.) toinen toistaan hurskaammin yrittävät selitellä perustuslain ratifionnin tärkeyttä muissa EU-maissa.
Johan ne !&%¤#"! olivat sopineet, että ko. laki ei astu voimaan jos yksikin maa jattaa sen vahvistamatta.
_________________
I'm back!

[Sämpy]

Mulle kun ei ole tyhjentävästi kukaan kertonut (eikä varmaan monelle muullekaan EU-kansalaiselle) että mitä tällä perustuslailla tehdään, mitä hyötyä siitä on. Tuntuu, että nämä EU-isät ovat laittaneet junan liikkeelle, määränpää on ilmeisesti selvillä, mutta ei se syy miksi juna on sinne menossa. Tuntuu melko järjettömältä väkisellä sulloa tämmöinen määrä kulttuureja ja maita samaan sulatusuuniin, talousliittona ihan järkevä, mutta liittovaltiota varmasti puretaan joskus aseitten kanssa. Vanha Maailma kun ei ole mikään Yhdysvallat vaan pikemminkin kuin Neuvostoliitto. Varmaan tässä hommassa käy niin, että mallioppilas Suomi hyväksyy lain joka ei ole varsinaisesti edes pöydällä muutaman talouskasvuun pyrkivän itäblokin maan kanssa.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Repesorsa]

Imuroi tuo !&%¤# kokonaisuudessan koneellesi ja lue.

http://european-convention.eu.int/docs/Treaty/cv00850.fi03.pdf
_________________
I'm back!

[fange]

Miksi tuhrata aikaansa tuollaisen roskan lukemiseen?

[kämy]