Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21444 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 09.01.2024 09:54 Viestin aihe: |
|
|
90 luvun lopulla jäniksiä oli siten että jos syksyllä iltahämyssä ajoi 10km lenkin autolla metsätietä niin vähintään 3 jänistä näki. Sitten tuli heikompia vuosia mutta vielä 2003-2004 jäniksiä oli sillai että itekki taisin yli 60 ampua jäniskoiralle. Siitä se kanta on laskenut kokoajan tasaisesti. On vuosia kun olen nähnyt jänistä esim autosta. Eikä jäniksen polut kovinkaan usein ole haittana näädän jäljillä, mikä oli aivan yleistä vielä 15-20v sitten.
Itäsuomessa esim lieksa-kuhmo alueella jänissyklit ovat vielä selviä. On huippuvuosia ja heikompia. Huippuvuosina jänistä on siten että karhujahdissakin aamuhämyssä ajellessa niitä vulisee niinku rottia kaatopaikalla. Kavereita asuu seinäjoella ja jahtaavat siellä täs meillä niin sanovat että seinäjoen seudulla jänistä löytyy edelleen toisina vuosina raakasti mutta ihmettelevät miksei tässä meillä ole paljoakaan _________________ Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
M3 Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2006 Viestejä: 1880
|
Lähetetty: 09.01.2024 10:01 Viestin aihe: |
|
|
https://yle.fi/a/74-20048134
ainakin savossa appiukko kertoi että tuo oli liiankin tehokas tauti viime kesänä / syksyllä.
Jos aikaisemmin pihassa oli rusakoita ja jäniksiä haitaksi asti niin syksyllä ja nyt talvella yksittäisiä enää. Jokunen vuosi sitten oli suuri kanta että söivät kaiken mihin pääsivät puutarhassa. Lintulaudan allakin oli parhaillaan 4-5 iltaisin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ramiwolf Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Jou 2017 Viestejä: 2543 Paikkakunta: Etelä-Suomi
|
Lähetetty: 09.01.2024 10:06 Viestin aihe: |
|
|
Ot:ta, mutta 80-luvulla oli myös ainakin teerikannat erittäin paljon suuremmat kuin nykyisin, silloin noilla alueilla oli myös paljon enemmän vanhempaa puustoa ja komeita kuusikoita.
Eli oli niitä suojapaikkojakin varmaan paremmin ja monipuolisempaa metsämaastoa.
Tuon jälkeen, siis 80-luvulta on petoeläinten määrät nousseet ja mm. supikoirat tulleet vielä kaiken muun päälle.
Kun lisäksi "vanhemmat" metsät ovat ilmeisesti vähentyneet, talvet leudontuneet ja lumentulo myöhentynyt, niin näillä lienee oma osuutensa näissä teerien ja jäniksien kantojen pienentymisien kanssa.
Voi olla hyvinkin myös niin, että leudontuneet talvet ovat helpottaneet kanahaukkojen mahdollisuutta jäädä talvehtimaan Suomeen.
Jokainen voi miettiä, mitä syötävää sille kanahaukalle jää talviseen ympäristöön, kun muuttolinnut ovat jo lähteneet.
Ja kuinka monta ateriaa yksi talvehtiva kanahaukka ehtii syödä ennen uutta pesimäkautta.
Tosin osa kanahaukoista siirtynee lähemmäs asutuksia talven tullessa, kun niissä on sitä syötävää enemmän, mutta minkälaisia vaikutuksia näillä kaikilla on sitten loppupeleissä ?
Jotkin syyt nakertaa noita teeri- ja jäniskantoja ja jokin niitä popsii enemmän kuin niitä ehtii tilalle tulemaan.
Syötävä tuskin on vähentynyt, eli predaatio on helpottunut tai lisääntynyt, tästä lienee lopulta kuitenkin kyse. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3349 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 09.01.2024 10:10 Viestin aihe: |
|
|
Aiemmin oli uskomus että rusakko karkottaa metsäjänikset asuma-alueiltaan, voi näin ollakin tiheillä rusakkoalueilla, mutta harvemman rusakkokannan alueilla ei ilmiötä havaittavissa.
Meillä jänisten ruokintahäkkejä aika runsaasti ja riistakamerakuvie perusteella
havaittu että kumpiakin on samanaikaisesti ruokintapaikalla, joskus 2-3 jänistä ja rusakko ja päinvastoin, näin ruokintapaikoilla jotka sijaitsevat peltomaisemissa, laajemilla metsäalueilla ei juurikaan rusakoita esiinny. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
esa g Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Maa 2005 Viestejä: 180 Paikkakunta: hml
|
Lähetetty: 15.01.2024 11:01 Viestin aihe: |
|
|
Ramiwolfin kanssa samaa mieltä. Varttuneiden metsien häviämisellä on vaikutuksensa. Vanhat metsät on jääneet erikokoisiksi tilkuiksi,hakkuu aukioiden keskelle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jalmari Kolu Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2012 Viestejä: 169
|
Lähetetty: 15.01.2024 15:52 Viestin aihe: |
|
|
Mikä varttuneissa metsissä on metsäjänikselle tarpeen? Ymmärrän että esim. Metso nauttii mm. vanamosta ja hyttysravinnosta joita vanha metsä osaltaan tuottaa. Mutta mitä kasveja vanhassa metsässä on metsäjäniksen hyödyksi? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21444 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 15.01.2024 15:57 Viestin aihe: |
|
|
Itse en ainakaan tiedä sitä. Mutta aivan selvä yhteys on vanhojen metsien määrällä jänisten määrään. _________________ Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3349 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 15.01.2024 16:22 Viestin aihe: |
|
|
Itselläni on varsin toisenlaisia kokemuksia, riistakolmiomme kulkee varsin erilaisten metsätyyppien ja eri-ikäisten metsien halki, vuosien varrella tekemäni havainto on että eniten jänisten jälkihavaintoja on nuorten sekametsien ja vasakkoisten ojanvarsien vaihettumisvyöhykkeiden alueella missä on lehtipuuvesakkoa, järeissä karuissa kuusikoissa on vain satunnaisia jälkiä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
esa g Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Maa 2005 Viestejä: 180 Paikkakunta: hml
|
Lähetetty: 15.01.2024 16:31 Viestin aihe: |
|
|
Ei vanha metsä ole aina järeää ,karua yksipuolista kuusikkoa. Minulle se on vastakohta hakkuuaukean taimikosta. sekapuuvaltainen varttunut metsä.Missä kasvaa kyllä hyvin vanhaakin puustoa.Siellä kyllä jänis viihtyy. Nykyisissä yksipuolisissa kuusitaimikoissa jälkiä vähemmin näkyy. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11311
|
Lähetetty: 16.01.2024 09:28 Viestin aihe: |
|
|
Meillä Savonmualla ei ainakaan ole taantunut, pikemminkin rusakkoa saisi olla enemmän, se on mukava metsästettävä jäjittämällä. _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3243 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 16.01.2024 10:25 Viestin aihe: |
|
|
Ramiwolf kirjoitti: | Ot:ta, mutta 80-luvulla oli myös ainakin teerikannat erittäin paljon suuremmat kuin nykyisin, silloin noilla alueilla oli myös paljon enemmän vanhempaa puustoa ja komeita kuusikoita.
Eli oli niitä suojapaikkojakin varmaan paremmin ja monipuolisempaa metsämaastoa.
Tuon jälkeen, siis 80-luvulta on petoeläinten määrät nousseet ja mm. supikoirat tulleet vielä kaiken muun päälle.
Kun lisäksi "vanhemmat" metsät ovat ilmeisesti vähentyneet, talvet leudontuneet ja lumentulo myöhentynyt, niin näillä lienee oma osuutensa näissä teerien ja jäniksien kantojen pienentymisien kanssa.
Voi olla hyvinkin myös niin, että leudontuneet talvet ovat helpottaneet kanahaukkojen mahdollisuutta jäädä talvehtimaan Suomeen.
Jokainen voi miettiä, mitä syötävää sille kanahaukalle jää talviseen ympäristöön, kun muuttolinnut ovat jo lähteneet.
Ja kuinka monta ateriaa yksi talvehtiva kanahaukka ehtii syödä ennen uutta pesimäkautta.
Tosin osa kanahaukoista siirtynee lähemmäs asutuksia talven tullessa, kun niissä on sitä syötävää enemmän, mutta minkälaisia vaikutuksia näillä kaikilla on sitten loppupeleissä ?
Jotkin syyt nakertaa noita teeri- ja jäniskantoja ja jokin niitä popsii enemmän kuin niitä ehtii tilalle tulemaan.
Syötävä tuskin on vähentynyt, eli predaatio on helpottunut tai lisääntynyt, tästä lienee lopulta kuitenkin kyse. |
Nyt kun oli muutama lauhempi talvi ja teeriä melko hyvin niin kanahaukkoja tuntui kerääntyvän aivan ennätysmäärät. Toivottavasti tämän talven jäljiltä niitä olisi vähemmän. Siitä olen kyllä yllättynyt kuinka hyvin teerien määrä säilynyt haukoista huolimatta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3243 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 16.01.2024 10:29 Viestin aihe: |
|
|
Jalmari Kolu kirjoitti: | Mikä varttuneissa metsissä on metsäjänikselle tarpeen? Ymmärrän että esim. Metso nauttii mm. vanamosta ja hyttysravinnosta joita vanha metsä osaltaan tuottaa. Mutta mitä kasveja vanhassa metsässä on metsäjäniksen hyödyksi? |
Jänis vaihtaa väriä niin kuin myös riekko. Loppusyksystä riekot ja jänikset hakeutuvat kuusten suojaan. Muuten petolinnut kerää kaikki pois. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
massimo85 Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2006 Viestejä: 1543 Paikkakunta: Mikkeli
|
Lähetetty: 16.01.2024 10:38 Viestin aihe: |
|
|
Sigamees kirjoitti: | Meillä Savonmualla ei ainakaan ole taantunut, pikemminkin rusakkoa saisi olla enemmän, se on mukava metsästettävä jäjittämällä. |
Sama täälläpäin savonmuata, jäniksiä ihan pirusti. Toki niin on rusakoitakin. Eikä ole kyllä vanhoja mettiä pystyssä, vaan pusikoita ja pajukoita. sillä niitä varmasti paljon onkiin ja plus että ei kukaan enää niitä jahtaakkaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11311
|
Lähetetty: 16.01.2024 13:35 Viestin aihe: |
|
|
massimo85 kirjoitti: | Sigamees kirjoitti: | Meillä Savonmualla ei ainakaan ole taantunut, pikemminkin rusakkoa saisi olla enemmän, se on mukava metsästettävä jäjittämällä. |
Sama täälläpäin savonmuata, jäniksiä ihan pirusti. Toki niin on rusakoitakin. Eikä ole kyllä vanhoja mettiä pystyssä, vaan pusikoita ja pajukoita. sillä niitä varmasti paljon onkiin ja plus että ei kukaan enää niitä jahtaakkaan. |
Vähissä on meilläkin jahtaajat, oisko kahdessa seurassani yksi suomenajokoiramies. Kotikylällä pelkästään 90-luvun alussa tais 10:essä talossa olla ajokoira.
Mutta itelle on riittäny nyt jahdattavaksi, vaikkei ole edes kunnon koiraa siihen. _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtinen ***
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 20530 Paikkakunta: Suur-Satakunta
|
Lähetetty: 16.01.2024 16:04 Viestin aihe: |
|
|
Meillä oli ”entivanhaan” mökkisaaressa aina jäniksiä ja jälkiä näki niin saaressa kuin saarien välisisillä jääkaistaleilla. Ja kun mantereella rutto iski, niin monesti noihin saariin jäi kumminkin jonkunmoinen siemen, tai kantaan ei ollut isoakaan vaikutusta.
Nyt jäniksen jälkiä näkee aniharvoin.
Oikeastaan suurin muutos on tapahtunut tuossa lumiajassa. Se on huomattavasti entisaikaa lyhyempi saaristossa. Ja nykyään on todella usein sellaisiakin talvia, että ”on lumi maassa ja sitten vesisadetta ja musta maa ja sitten taas lunta maassa”. Tuo on sellainen aika iso muutos vanhoihin aikoihin. Olen miettinyt, että paljonko tuommoinen kurittaa täysvalkoiseksi itseään muuttanutta pupujussia.
Tuoko tuo petopainetta. Tai onko niin, että valkoinen pupujussi ei uskalla liikkua mustassa metsässä ja menee huonoon happeen. Tai onko tuollaiset ”vesisadejaksot” vähän nollan päälle lämmöissä haasteellisia pakkasoloihin suunnitellulle talviturkille. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|