Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3350 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 21.12.2023 13:13 Viestin aihe: |
|
|
Jos metsästäjillä olisi halua/sopua ja luvan myöntäjät tulisivat pois kuplastaan hyväksymällä hirvitalousalueen sisällä lupamäärältään erilaisia lohkoja niin hirvikanta pystyttäisiin pitämään jopa 4-5 tasolla ilman merkittäviä vahinkojen lisääntymisiä, näyttää että kateus ei anna tähän mahdollisuutta.
Hirvikannan epätasaisuudesta johtuen myös vahingot keskittyvät tihentymäalueille ne näkyvät ja niistä kirjoitellaan ainakin paikallisesti ja paine on hirvikannan pientämiseen.
Metsänomistaja järjestöjen vaatimus on 2-2.5 h/1000 ha jonka metsästäjätkin joutuvat metsästysoikeuden säilyttämiseksi ottamaan huomioon, hirvitalousalue neuvotteluissa on pääsääntöisesti saatu sovittua että tiheys voisi olla 3 h/1000 ha tai jopa hieman yli kun liikenneviranomaiset ovat tuon 3 rajan jotenkuten hyväksyneet, mielestäni tuo 3 h/1000 ha antaa kuitenkin mahdollisuuden ampua hyvin hoidetusta, hyvätuottoisesta hirvikannasta 1.5-2 h /1000 ha jäävänkanna pienentymättä.
Noista metsätuhoista olen jupeliuksen kanssa aivan samaa mieltä, mielestäni valtakunnanmetsien inventointi antaa liian korkeat hirvituhoarviot.
Vuosikymmenten aikana useissa hirvituhoarvioinneissa RHY:n edustajana mukana olleena voin väittää että suurimmassa osassa kohteita joista on jopa maksettu täysi korvaus ei ole juurikaan metsänomistajalle ollut puuntuoton kannalta juurikaan mitään menetystä, (korvauksesta jopa ylimääräistä tuloa), menetys pahimmissa kohteissa on ollut osittainen ensiharvennus tuoton pieneminen, kun ensiharvennuksessa on poistettu mahdolliset viottuneet puut ei enää väljennyshakkuissa ja päätehakkuissa ole hirvituhoista merkkiäkään.
Ruotsalaiset metsänomistajat eivät ole niin herkkähipiäisiä ja toisaalta Ruotsin metsät ovat lajirikkaampia ja monipuustoisempia rehevämpien kasvupaikkojen ansiosta joten ovat vähän huono vertauskohde verratessa Ruotsin ja Suomen hirvikantoja. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35504
|
Lähetetty: 21.12.2023 14:01 Viestin aihe: |
|
|
Ööö, kyllä meillä on jokaiselle seuralle eri lupamäärät, ihan riippuen kyseisen ryteikön hirvikannasta.
Meikäläsen metsän lajiköyhyys on yksiniittisen metsänhoidon tulos, puupeltojen sijaan pitäisi kasvattaa sitä metsää. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jopelius Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Maa 2023 Viestejä: 450
|
Lähetetty: 21.12.2023 14:21 Viestin aihe: |
|
|
EIVA kirjoitti: | Ruotsalaiset metsänomistajat eivät ole niin herkkähipiäisiä ja toisaalta Ruotsin metsät ovat lajirikkaampia ja monipuustoisempia rehevämpien kasvupaikkojen ansiosta joten ovat vähän huono vertauskohde verratessa Ruotsin ja Suomen hirvikantoja. |
Juuri näin.. Uskoisin että tulemme lähivuosina näkemään käytännössä enemmän miten vähän hirvien taimivahingot vaikuttaa päätehakkuiden kohdalla. Meillähän ei ollut minkäänlaisia hirvivahinkoja kuin vasta joskus 1970 jälkipuoliskolta alkaen..Kun hirvikanta yllättaen nousi aivan maksimiinsa muutamaksi vuodeksi.
Nyt on jo nähtävillä hyvin kasvavia "hirvituholeimikoita" jotka taimettuivat 1980 jälkeen. Eipä niihin ole mitään pysyvää vahinkoa koitunut. Ehkä tämä muuttaa mielipiteitä - tai sitten ei.
- tiedän että eräissä tapauksissa hirviviha johtuu ihan muista syistä kuin metsälle koituneista vahingoista..
Tämä ei tarkoita etteikö hirvet aiheuttaisi tuhoja varsinkin joissain visakoivutaimikoissa tai esim. lehtikuusi-istutuksilla jne. (joissa voi olla peuravahinkojakin)..Näistä on omaakin kokemusta. Mutta itse lasken tällaiset hirven ja peurojen syönnit yleisiksi metsätalouden haitoiksi jne. Myrskyt ja kirjanpainajat ovat paljon suurempia tuholaisia ja niiden vahingot kohdistuu aina arvokkaampaan puustoon..
Tuohon Ruotsin metsänomistukeen ja metsästykseen sen verran lisäisin että siellä metsäomistukset ovat keskimäärin suurempia kuin meillä. Metsänomistajat saavat merkittävän tuoton vuokraamalla metsästysoikeuksia..Mutta tämä koskee vain sellaisia metsäalueita joilla on paljon ja joilla hoidetaan riistaa.
- metsästäjät usein myyvät osan saaliistaan ja kattavat sillä korkeampia metsästysmaiden vuokriaan.
- riistanhoitoakin voidaan "nakittaa" metsänomistajalle sopivaa palkkiota vastaan jne.
Näin homma toimii ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä kun riistakannat ovat runsaita.
- toki tällä on myös sellainen vaikutus että naapurissa metsästysseurat ja seurueet usein edellyttävät huomattavasti korkeampia vuosimaksuja jäseniltään kuin meillä on tapana.
- mutta lienee silti halvempaa kuin esim. joiltain Pohjois-Suomen yhteismetsiltä ostetut hirviluvat.
Meillä yksityismetsät ovat niin pieninä pirstaleina ettei Ruotsin systeemit oikein sovellu meidän käytäntöön. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3350 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 21.12.2023 16:06 Viestin aihe: |
|
|
Heilurilta haluaisin tarkennusta väitteesesi että kaikilla seuroilla on omat hirvimääränsä, luulen että kysymys on yhteisluvasta jossa on sovittu seurakohtaiset kiintiöt kunkin lupa-alueen jääväkannan mukaisesti, luulen että lupa-alueenne hirvimäärä on tarkalleen sama kuin muidenkin RHY:n luoa-alueiden.
Koko Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen ja jokaiselle alueelle on alueellinen riistaneuvosto vahvistanut jääväkanta tavoitehaarukan ja RHY kohtaiset lupakiintiöt,hirvikolarit ja todetut metsätuhot voivat nostaa RHY:lle sovittua lupamää niille alueille joissa kolareita tai tuhoja on tapahtunut.
Hirvitalousasueeseen kuuluvien RHY:n ja mahdollisten lohkojen välillä voi olla eroja kun jokainen RHY metsästää alueellisen riistaneuvoston vahvistaman kiintiön puitteissa joka on sovitettu sovittuun hirvitalousalueen tavoitteeseen.
Suomen "ryteiköissä" on vähemmän puulajeja kuin Ruotsin "ryteiköissä" ja maapohjat paljon ravinteisemmat. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
late2 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Elo 2004 Viestejä: 15924
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 10362 Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.
|
Lähetetty: 21.12.2023 16:59 Viestin aihe: |
|
|
Nimenomaan turisteja ts. ulkopaikkakuntalaisten porukoita. _________________ Vaikka muu häviää, niin metsästys jää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35504
|
Lähetetty: 21.12.2023 17:09 Viestin aihe: |
|
|
EIVA kirjoitti: | Heilurilta haluaisin tarkennusta väitteesesi että kaikilla seuroilla on omat hirvimääränsä, luulen että kysymys on yhteisluvasta jossa on sovittu seurakohtaiset kiintiöt kunkin lupa-alueen jääväkannan mukaisesti, luulen että lupa-alueenne hirvimäärä on tarkalleen sama kuin muidenkin RHY:n luoa-alueiden.
Koko Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen ja jokaiselle alueelle on alueellinen riistaneuvosto vahvistanut jääväkanta tavoitehaarukan ja RHY kohtaiset lupakiintiöt,hirvikolarit ja todetut metsätuhot voivat nostaa RHY:lle sovittua lupamää niille alueille joissa kolareita tai tuhoja on tapahtunut.
Hirvitalousasueeseen kuuluvien RHY:n ja mahdollisten lohkojen välillä voi olla eroja kun jokainen RHY metsästää alueellisen riistaneuvoston vahvistaman kiintiön puitteissa joka on sovitettu sovittuun hirvitalousalueen tavoitteeseen.
Suomen "ryteiköissä" on vähemmän puulajeja kuin Ruotsin "ryteiköissä" ja maapohjat paljon ravinteisemmat. |
No on tietysti, eihän niitä lupia summamutikassa heitellä, hirvimailla on vierekkän kolme pinta-alaltaan samankokoista seuraa vierekkäin, kaikilla on eri määrä lupia juurikin hirvitiheydestä riippuen, ja yhteisluvassa ollaan.
Olisihan se aika erikoista jos lupamäärät olisivat kaikilla alueilla samat.
Metsäthän ovat köyhtyneet kun en on muutetttu puupelloiksi, meillä on sama tilanne läpi maan vaikka eteläisessä osassa maata lajikirjo olisi paljon laajempi jos olisi ottettu huomioon puiden luontainen kasvuympäristö,näin ei ole tehty vaan metistä on pyritty tekemään lajistoltaan köyhiä puupeltoja pelkän havusellun kasvattamiseksi, sivutuotteena tule jonkin verran heikkolaatuista sahatavaraa.
Päätehakkuissakin käytetään jo pienpuuharvestereita, mitäpä sitä suotta kun ei kerran ole sitä tukkiakaan. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26825
|
Lähetetty: 21.12.2023 17:54 Viestin aihe: |
|
|
Ihmeellistä että se raja ei ole suhteellinen hakemuksen kokonais henkilömäärään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26825
|
Lähetetty: 21.12.2023 17:56 Viestin aihe: |
|
|
Ja miksi ei puolikas lupia käytetä (vasa).
Ja viellä sekin että yksipyyntilupa jaetaan automaattisesti aikuisena. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3350 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 21.12.2023 18:25 Viestin aihe: |
|
|
Juurikin tuota tarkoitin (toimiva yhteilupa mahdollistaa) jokatapauksessa teidän 3 lupa-alueen keskimääräinen lupamäärä on RHY:lle sovittu x lupamäärä/1000 ha ei enempää eikä vähempää, keskenänne voitte jakaa luvat vaikka yhdelle.
Alueilla joissa ei pystytä yhteislupien sisällä sopimaan alueen kantojen mukaista jakoa tai osa seuroista tai kaikki RHY:n seurat anovat seuransa alueelle omat lupansa on lupajako kaikille RHY:n alueen seuroille sama x lupaa sadasosan tarkkuudella/1000 ha pyöristettynä lähimpään tasa lukemaan.
Seura jonka alueella jääväkanta on esim. 3h/1000 ha saa saman x määrän lupia kuin alue jolla jääväkanta on 5h/1000 ha. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peltsu Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 7336
|
Lähetetty: 30.12.2023 23:16 Viestin aihe: |
|
|
Jokohan oli vuoden 2023 viimeinen jalottelupäivä ? Just tulin mettästä ja toin takakontillisen syötävää tullessani.
Tänään sentään näkikin jotain ku pilvetön taivas. Yleelliset 3 tuntia jopa hetken kirkastakin päivän valoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35504
|
Lähetetty: 31.12.2023 09:28 Viestin aihe: |
|
|
Aika hyvä kausi oli, mitä nyt vettä sateli turhan paljon, kerran pääsi hirvetkin näkemään mikä on aika hyvin kun jahdissa harvemmin eläviä näkee. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3350 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 31.12.2023 12:54 Viestin aihe: |
|
|
Hyvä oli kausi, lupia olisi voinut olla pari enempi.
Meillä kun tuo jahti on enempi harrastusta kuin työtä niin on mukavampi jos hirviä on vähän liikaa kuin liian vähän ja voi lähteä aina tiedossa oleville hirville, ja metsästyspäivät ovat lyhyitä muutamasta tunnista 5-6 tuntiin jonka jälkeen porukka majalle syömään ja saalista käsittelemään ja koiramiehet koiria pyydystämään.
Katselin tuosta oma riistasta miten meillä oli jahdissa ollut porukkaa ja miten aikaa oli mennyt.
Yhtenäkään päivänä ei kaikki osakkaat ollut jahdissa, kuitenkin ehkä paremmin kuin edellisinä vuosina kun vaarana oli että jos jahdissa ei näy niin lihapussi sovitusti pienenee.
Jahtipäivien pituus oli keskimäärin 3.3 tuntia varsinaista jahtia ja yhtä hirveä
kohden käytettiin 2.2 seurue tuntia joten ei paha, jos viimeiseksi jäänyttä vasaa ei olisi tarvinnut käydä kolmena päivänä yrittämässä kun ei meinattu saada oikeita elukoita haukkuun niin jahti olisi ollut vieläkin tehokkaampaa.
Yhdeksän- puoli kymmenen koira/t irti, puolilta päivin majalle ruokailemaan ja saaliinkäsittely hommiin ja kotiin, muutamana päivänä vielä iltapäivälläkin käytiin kun elukoita oli sopivasti mottissa.
Jääväkanta jäi suuremmaksi kuin edellisenä syksynä n.5h/1000 ha ja suurenee joka vuosi kun RHY:n saama lupamäärä ei mahdollista suurempaa kaatomäärää, tosin helppoa kun hirviä löytyy joka motista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3350 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 19.03.2024 10:57 Viestin aihe: |
|
|
Yllättävän hyvin LUKE:n ja RHY:n alueen lupaosakkaiden jääväkanta arviot piti paikkansa, eroa oli RHY tasolla 11 hirveä luken keskimääräiseen.
RHY:n sisällä jäävä hirvimäärä vain suurenee, heikoimman lupa-alueen jääväkanta alle 2h/1000 ha ja runsashirvisimmän alueen jääväkanta yli 6h/1000 ha.
Toivottavasti suunniteltu lohkojako onnistuu niin päästäisiin hiememan tasaamaan RHY:n hirvitilannetta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|