Tutkimusta luodeista ja lyijystä.

[Ollari]

[Hapis]

Muotoilin viestini kenties epäselvästi. Saan siis itse elantoni tieteellisen tutkimuksen tekemisestä, ja tieteen tekemisen periaatteet ovat hyvin selvät. Sillä tämä aina huvittaa, kun ihmiset, keiden (vertaisarvioitu) julkaisuhistoria on hyvin suurella todennäköisyydellä pyöreä 0, tietävät kertoa varmaksi sen, että tämä ja tuo on nyt niitä tutkimuksia, joiden tulokset on jo sovittu etukäteen. Siksi sitä kysyinkin näiltä "tietäjiltä", että millainen se oma akateeminen track record mahtaa oikein olla.

[JokuUkko]

[Hapis]

Perusteltu kritiikki on yksi asia, tutkimustulosten leimaaminen ennakolta halutunlaiseksi päätetyiksi ja tutkimusasetelma siten keinotekoisesti rakennetuksi ilman mitään näyttöä on kokonaan toinen.

[JokuUkko]

[JokuUkko]

[tee667]

[Hapis]

Tiede on kansainvälisesti katsoen melkoisen laaja kenttä. Ehkä joku 80-luvun tms. aikainen homma, missä työtä on tehty vaikka öljy-yhtiön tai tupakkafirman rahoilla ja aiheena on ollut kyseisen yrityksen toimialaan liittyvä kysymys, ja tulokset ovat kaikkeen muuhun näyttöön nähden kontroversiaaleja, voidaan perustellusti esittää epäluottamuslause tutkimusasetelmaa ja -etiikkaa kohtaan jo vaikka hivenen etukäteen. Tilanne on kuitenkin tänä päivänä niiltä osin raadollisempi, kun kaikki on saman tien netissä ja heti koko kv-tiedeyhteisön hampaissa. Väittäisin, että kynnys minkäänlaisen agendatutkimuksen tekoon on aika pirusti korkeampi. Vastaavasti joku kotimainen rahoittajakenttä on aika avoin, kun pelureina on esimerkiksi omalla alalla käytännössä SKR, jokunen isompi säätiö, kuten Kone ja Nessling, sekä Akatemia. Yleishyödyllisinä, mutta todella merkittävinä toimijoina, minkään sortin agendarahoitus ei näiden kohdalla kanna mitenkään päin. Temaattinen tutkimusrahoitus on kuitenkin täysin eri asia.

Ja juuri kuten tee667 totesi, on yksi asia saada hypoteesia vastaava tulos kuin rakentaa asetelma tietoisesti haluttuja tuloksia vastaaviksi. Hieno indeksi myös.

Tämä nyt toki menee itse aiheen ohi, mutta ehkä pointtina on se, että tutkimustulokset vaikka nyt lyijyn osalta kannattaa huomioida ihan sellaisena kuin ne ovat, vaikka ne eivät nyt sen oma fiiliksen mukaisia sattuisi olemaankaan.

[JokuUkko]

Pointtini ei ole, että tulokset on ennalta päätettyjä ja tutkimus pluffataan niin, että ollaan tutkivinaan ja tulokset on just mitä haluttiin. Luotan kyllä tutkimuksiin ja tutkijoihin. Mutta tutkimuksilla on yleensä aina joku tilaaja, joka haluaa selvittää jonkun asian. Jos se epäilee, että joku tutkimus tuottaa tulokset jotka edesauttaa ko tahon agendaa, niin tutkimus tilataan. Mut jos epäillään jo etukäteen, et tulokset eivät auta agendaa, tutkimusta jääkin tilaamatta. Ei kukaan teetä tilauksia vaan tutkimisen ilosta. Sit ku kysytään et miksi tätä ei ole tutkittu niin kommentoidaan et ku sitä on hankala tutkii, mikä voi olla sekin ihan totta. Mut hankalaa on käydä kuussaki mut monta kertaa silti on käyty ku on haluttu.

Turha tästä on vääntää. En väitä olevani oikeassa, kerroin vaan oman epäilykseni. Ehkä olen sit salaliittoteorianlietsoja...

[Heero]

Meistä tuskin kukaan voi kyseenalaistaa alussa mainitun tutkimuksen tuloksia eli että lyijypatriinasta jää haavakanavaan jäämiä. Varmasti patruunakohtaista vaihtelua löytyy, mutta sekin menee suntaan jos toiseenkin. Testipatruunaa ei voi määritellä millään perusteella huonoksi. Voihan se olla parempikin kuin itse käyttämä.

Eri asia on se, mitä tuo vaikuttaa ihmisravinnon terveellisyyteen. Kun leikkaan lihaa, jonka luodista ei ole varmuutta, otan reilusti haavakanavan ympäriltä pois. Itse ammun peuroja vain kuparilla, joten merkitystä on vain lihan ulkonäöllä. Toisaalta rusakkoa voin ampua lyijyisellä fmj:llä, mutta tuskin siihen ehtii kovin paljon lyijyä irrota verrattuna suureen gelatiinipötköön. Peuraa en fmj:llä ammu, joten tieto ei kovin kiinnostava ole.

Ylipäätään riistassa haavakanavasta vain pieni osa on lihassa, loput on sisäelimiä tms. pääosin hukkaan heitettävää tai haaskaksi päätyvää tavaraa. Vasalta saatan maksan ottaa, jos on jäänyt ehjäksi ja supikoiran ruuan lyijypitoisuudesta en jaksa kiinnostua.

Tutkimuksen tulos on siis mikä on, mutta sen realisoituminen eri tilanteissa on kokonaan toinen asia. Ongelma siitä tulee, kun tulosta aletaan yleistää tilanteisiin, johon lähtöarvot ei riitä. Lehtijutun perusteella ei johtopäätöksiä ole tehty.