Ase&Esittely: Sorsapillit, tulevaisuuden rahasampo!

[Lahtinen]

Ase&Esittely on täällä taas!

Ase&Esittelyn ekologinen jalanjälki eränkäyntirintamalla on paisunut viisinumeroisella lukukertamäärällään huomionarvoiseksi peluriksi.

Aiemmin liikkuneet huhut Ase&Esittelyn yrittämättömyyssaneerauksesta ovat poispyyhityt. Jostain mystisestä syystä viimeaikoina on alkanut virtaamaan "lahjoituksia" Ase&Esittelyn toimittajien katastrofiyhdistyksen tilille useammaltakin suurelta mega-eränkäyntivarusteoperaattorilta. Noita kaikkia yhdistää harras toive, ettei A&E ottaisi heidän tuotteitaan tarkempaan analyysiin.

Tästä huolimatta A&E on säilyttänyt edelleen täydellisen taloudellisen riippumattomuutensa ja operoi omilla rahoilla mihinkään kumartelematta. Sillä Ase&Esittelyn totuus on nimenomaan se "Toinen, vaiettu totuus"!

Koska rahaa on nyt toimituksessa niin että ranteet paukkuu, lähdettiin etsimään sijoituskohteita tiukalla haravalla. Ensimmäisenä mieleen juolahti matkapuhelinbisnes, mutta pian toimituksessa huomattiin että tuollaista peruskapulaa myydään ulos noin 60e hintaan. Siinä sitten sihteeri lausumaan, että saman verran se isännän uusi sorsapilli maksoi.

Heureka, tässähän oiva bisnes. Yksinkertaisessa ruiskupuristushärväkkeessä on aivan järjetön hinta! Huvipursien tilauskataloogit kaivettiin esiin.

Uuteen numeroon lähdettäessä resurssit olivat aivan eri luokkaa. Tästä syystä hommaan otettiin ns. "under cover-toimittaja" (Englantia, tarkoittaa että alan läksyt on luettu takakanteen asti). Itse asiassa kyseinen toimittaja on niin salainen, ettei toimituksessakaan ole hänen todellisesta henkilöllisyydestään ihan tarkkaa kuvaa.

Toimittaja lähetettiin jo kesällä jenkkeihin, sorsapillien kehtoon, perehtymään alaan ja sen koukeroihin, megavalmistajiin, kilpailutoimintaan ja näistä raporteista voitaneen osa valottaa tähänkin viestiketjuun.

[Lahtinen]

Bisnescasea lähdettiin analysoimaan huolella:


Hifistelysorsastus:
Maahamme on levinnyt ns. hifistelysorsastubuumi. Paikkakunnalle pesiytynyt hifistelysorsastaja pakottaa vähitellen alueen muutkin jahtimiehet investointeihin. Raakat kuvamäärät, pyöriväsiipiset rollaattorisorsat ja jatkuva pillinränkätys tuhoaa täysin kuudella_kuvalla_sorsastavan strategian. Jos saalista meinaa saada, on oravanpyörään mentävä mukaan, sillä hifistelysorsastajan vaikutuksen alle joutuneet paikalliset sorsat alkavat muuttumaan aroiksi ja epäileväisiksi, ellei niille tarjoa joka kerta jotain uutta. Tämä tuo mahtavaa potentiaalia pillimarkkinoille.

Pillien laatu:
Nykyisin valtaosa Suomessa käytössä olevasta kalustosta on ns. "p…kapillejä". Kyseiset tuotteet ovat pillityksen kotomaassa ns. kylkiäisiä, joita annetaan yleensä hyville asiakkaalle kaupanpäällisiksi tai lapsille leluiksi. Noita myös myydään jenkeissä, lähinnä vitsimielessä, 7…10 taalan hintaan. On siis oletettavaa, että jos suomalainen jahtimies pärjää näilläkin --> Kunnollisilla pilleillä saa aikaan todellista hypeä.


Pillittäjien taitotaso:
Viimeisen parin jahtikauden aikana pillittäjiä on tullut suomeen merkittävästi lisää. Asiakassegmentti jakautuu karkeasti neljään osaan.

Ammattilaiset
Näihin kavereihin on turha markkinointuponnisteluja uhrata. Osaavat puhaltaa pillillä kuin pillillä ja käytännössä saavat kalustonsa ilmaiseksi. Pystyvät mykistämään kaverin, joka tuo "viallisen, soimattoman pillinsä" näytille. Ammattilaiset ovat aina ammattilaisia.

"Oispa aina vappu"
Pilli on hankittu ja siihen puhallellaan. Seurauksena vappupillimäisiä naukaisuja. Tyypillisesti osa "säätää" ensimmäisen pillinsä pilalle jo viikon aikana hakiessaan parempaa ääntä, osa taas himoitsee heti kalliimpaa pilliä, koska siihen puhaltelemalla ääni luultavasti kuullostaisi sorsalta. Potentiaalisia asiakkaita.

"Olen varis"
Nämä kaverit ovat ohittaneet vappupillivaiheen ja saaneet herätyksen ja henkäilevät pilliin huuttia, whfoooffia tai vastaavaa. Oikein kiemurtelevat riemusta, kun saavat "ikuisen vapun" jälkeen tosi rajua, pärisevää ja räkäistä soundia. Kauempaa tuo kuulostaa kuitenkin lähinnä varikselta. Erittäin potentiaalisia asiakkaita, koska osaavat omasta mielestään puhaltaa, mutta pillin ominaisuudet eivät enää piisaa.

"Lihamiehet"
Osaavia puhaltajia. Ovat jahdeissa moneen kertaan pruuvvanneet pilliä ja osaavat puhaltaa siten, että sorsat tulevat hollille. Myös muutkin sorsat, kuin ne jotka olisivat kuvien houkuttelemana tulleet muutenkin. Ovat välillä tapelleet roskaantuneen ja kosteudesta jymähtäneen pillin kanssa. Hakevat monesti back-up pilliä ja mieluusti kertaluokkaa paremmasta skaalasta, mitä nykyinen. Potentiaalisia ja asiantuntevia asiakkaita.


Pillien hinnoittelu:
Pillien hinnoittelu Suomessa, heh heh…



Toimittaja pillitysuransa alkuvaiheessa "lelupilli" suussaan julistamassa ikuisen vapun ilosanomaa.

[Lahtinen]

Pilliin puhaltamisesta

Tilannehan on se, että nykyisen tiedonvälityksen aikana todella moni tietää, minkälaisia ääniä pitäisi aikaan saada. Ei tuosta sen syvällisemmin, oheisista linkeistä selviää perusäänet.

http://www.dccl.org/information/ducks/callingducks.htm

http://www.ducks.org/waterfowling/calling/duck_calling_tips.asp

Ja sitten Under Cover-toimittajan tarinaa Jenkeistä:

-----------
" Olenkin keskittänyt tarmoni tähän metsästyspillityksen ominaispiirteiden tutkimiseen. Hyvin yleinen käsitys Amerikassa on se, että pillityksen tärkeys tulee vasta kolmantena hierarkiassa. Tärkeimpänä tekijänä saaliin osalta on kaaveet, sitten suoja ja tämän jälkeen pillitys. Hyvin useat totesivat, että jos sorsat on alle sadan metrin päässä, niin ei tule pillittää lainkaan tai sitten vain ihan vaimeita feedereitä ja quackkeja. Kauempaa niitä kannattaa kokeilla pillillä. Kaaveet ovat se, joka ne sorsat tuo. Pilli voi joskus auttaa ja sitä kannattaa käyttää kauemmas tai ohi lentävien sorsien houkutteluun. Houkutellaan vain peräpeiliä ja siiven kärkiä. Loput hoitaa kuvaparvi.

Tästä koko aiheesta on helppo tehdä korkealentoinen esittämällä, että kuinka vaikeaa pillitys todella on ja miten tuskaista se on oppia. Haetaan välittömästi elitistinen leima koko lajille, vaikka perusteiltaan se ei ole kummoinenkaan homma. On merkille pantavaa, että Amerikassa pillityksen vaikeudesta ei juuri puhuta.

----------

UC-toimittajan kommentti pohjautunee pariinkin asiaan:

- Jenkeissä pillityksestä kilpaillaan, joten normaali jahtimiehen pillitystouhu on arkea eikä extremeä. Tuolloin liki joka seurueeseen riittää kädestä pitäen opettaja, joka näyttää perusteet sille tasolle, että omatoiminen harjoittelu on välttänyt ne ensimmäiset karikot.

- Suomessa kilpailut puuttuvat täysin, tuolloin tuo normaali jahtipuhallus on jo jonkinlaista extremetoimintaa. Valtaosa jahtimiehistä painii tuossa ensimmäisessä karikossa ja neuvoo toisiaan netissä. Potentiaalisia puhaltajia on paljon, kunhan homma lähtee aukeamaan.

Tätä hommaa hankaloittaa yksi seikka: Miten arvioit oman puhalluksesi laatua? Tyypillisesti epävarma puhaltaja operoi yksin ja käytännössä oman puhalluksensa laatua on vaikea arvioida. Kun vielä jokaiselle innokkaalle puhaltajalle osuu se "hevi-metallista" pitävä sorsa, joka syöksyy kakofoniasta huolimatta kuville, ollaan vakuuttuneita omista kyvyistä.

Yleisin tilannehan on monella se, että tiedetään millaisia ääniä pitäisi saada aikaan. Mutta ei tiedetä miltä oma pillitys oikeasti kuulostaa ja tästä syystä omaa pillitystä on myös vaikea tunata haluttuun suuntaan. Puhalluskuvioiden tunteminen ja varsinkin puhallustekniikan hallitseminenhan on loppuviimeksi kaiken A ja O, mutta pilleissä voi olla eroja, joiden vaikutukset ovat merkittäviä perusharjoittelun kannalta?


Tätä asiaa Ase&Esittely lähtee tutkimaan perinteiseen tapaan itseään säästämättä ja maahantuojia tai auktoriteetteja kumartelematta.

Ase&Esittely, suomalaisen erämiehen asialla jo vuodesta 2005. Se totuus joka on ulkona tuolla, vain Ase&Esittelyssä.

[Lahtinen]

Pillien ääninäytteet

Onko tullut kuunneltua pillien ääninäytteitä netistä?
Onko sormi hiplannut tilausnappulaa hyvän ääninäytteen jälkeen?
Tuntuuko siltä, että tuolla tulee lihaa arkkupakastimeen?


Netissä olevissa ääninäytteissä on mystistä ristiriitaisuutta. Normaalisarjan pillin ääninäytteenä saattaa olla täysin sama luritus, mitä "pro-sarjassa".

Pillien ääninäytteiden äänitysolosuhteet vaihtelevat rajusti eri sivustoilla, vertailu on käytännössä hyvin vaikeaa.

Ääninäytteet ovat käytännössä aina myyjän sivulla --> Päätarkoitus on saada ostaja retkahtamaan.

Yleisestikäytetyt mainoslauseet hämäävät piiloerotiikkasisällöllään ostajaa:
Blows when wet = Ottaa suihin märkänä
Easy to blow = Ottaa helposti suihin
Tämäntyyppisten mainoslauseiden viidakossa on hankala tehdä rationaalisia päätöksiä.

Ja mikä tärkeintä, puhaltajana on aina huippuammattilainen joka taitaa kuviot, osaa kommervenkit ja jos oikeasti puhaltaa mainitulla pillillä, käyttää massasta sortattua huippuyksilöä.


Ase&Esittelyssä asioita lähestytään aina absoluuttisen totuuden näkökulmasta, mutta muuten ei missään nimessä olla absolutisteja!

Tästä syystä Ase&Esittelyn sorsapillien testiryhmään pääsyedellytyksenä oli:
Rytmitajun puuttuminen
Sävelkorvan puuttuminen

Koska testiryhmään ei kuitenkaan haluttu mitään totaalisia anti-tangokuninkaita, järjestettiin kriteerit täyttäville laajat karsinnat. Valinnan ehdottomana edellytyksenä oli, että juovuksissa osasi omasta mielestään laulaa vähintään keskitasoisesti.

Tällöin puhaltajaksi saadaan tavallista rivimetsästäjää vastaava yksilö, josta ei todellakaan voida sanoa :"The duck is built in."

Tämäntyyppisissä testeissä pillien todellinen soitettavuus paljastuu armotta ja antaa kuvan, miten pilli sopii suomalaisen jahtimiehen suuhun.

[Lahtinen]

Pillien materiaalit:

Älkää hyvät ihmiset kuvitelko, että "huippupillinä" jotain polykarbonaattihäkkyrää tarjoava lipeväkielinen myyntimies puhuisi totta.

Polykarbonaattipillit ovat aina peruspillejä ja muoviset huippupillit aina akryylia (Akryylipillin tyypillinen jenkkihinta yli 100 taalaa). Ohessa UC-toimittajan terveisiä Amerikasta koskien pillimateriaaleja, eli seuraa tyhjentävä tekniikkapläjäys pillimateriaaleista. Pitäkää pulloistanne kiinni ja vetäkää henkeä.

-----------

Mitä minä nyt olen seurannut noita jenkkejä, niin olen antanut itseni ymmärtää, että tuo överihintainen pilliluokka poikkeaa halpiksista seuraavasti:

- Tavallisesti "rangea" löytyy koko matkalle. Eli näillä pilleillä saa aikaan kaikki ääniskaalat, johon taas moni halpapilli ei puhtaasti pysty. Poikkeuksena tietty timber-mallit, joilla ei ole tarkoituskaan päästä korkeille nuoteille. Koska nämä pillit pystyy laajaan skaalaan, niin se voi asettaa lisähaasteita tavan sorsamiehelle. Eli eivät välttämättä niin helppoja soittaa, mutta sitten kun sen osaa, niin pillistä saa irti sen mitä sorsalla tarvitsee.

- Materiaalierot. Suuntaus on selkeä: huippupillit ovat aina akryylihärväkkeitä. Itse näkisin, että tällä saadaan ehkä vähän jäykempi rakenne ja poikkeuksellisen mittatarkka lopputulos. Keskihintaluokassa materiaali on puu ja halpapillit ovat polykarbonaattia. Sointieroja tai ei, niin materiaali on se, mikä muodostaa hintaerot. Esimerkiksi Primoksen Wench Fusion(puolet akryyliä ja puolet polya) näytti olevan 40 taalaa, kun se polykarbonaattina ei maksa kuin joku 15 taalaa. Ehkä myös tuo akryylin parempi ulkonäkö on omiaan nostattamaan hintaa. Valmistusprosessi on kaikilla erilainen ja sitä kautta hinta. Näkisin silti, että jos akryyli ei toisi mitään etua polykarbonaattiin, niin ei niitä silloin myöskään ostettaisi eikä sitä myöten tehtäisi. Lue lisää:

http://www.haydels.com/pages/articles/breaktradition.html

- Äänieroista vielä. Aika usein olen törmännyt kommentteihin, että huippupillit ovat "clean and rich", kun taas halvemmat pillit rämisevät. Varmastikin hiuksen hienoja eroja, mutta perusjannu ei niistä mitään ymmärrä.

Acrylic - real crisp and loud, alot of time goes into these calls, thats why its high

Wood - mellow, timber call, look sharp and have great ducky tones

Poly - the cheap mans duck call, however, if you look around, you kind find some plastic treasures

Ja sitten pillimateriaaleihin. RNT kertoo lisää:
http://www.rntcalls.com/index.cfm/fuseaction/displaypage/sid/194335581209522126338/numlis/12/lh/h-0/page/callmaterials%2Ecfm

Eli akryyli ja erikoisvalittu puu vaativat paljon enemmän työpanosta ja hinta nousee korkeaksi, mutta prosessin hankaluudesta huolimatta siitä saavutetaan myös etua tiheyden muodossa. Mitä tiheämpi ominaispaino, sitä enemmän pilli soi kielestään ja rakenteellisilla ominaisuuksillaan eikä myötäävän tai pikemminkin resonoivan rakenteensa puolesta.

Näen, että Amerikassa on muovin tultua pillimateriaaliksi ajauduttu seuraavanlaiseen ilmiöön:

- Pillifirmat ilman perinteitä alkoivat pumppaamaan polykarbonaattivolyymipillejä markkinoille. Hinta oli sopiva ja näitä meni kaupaksi uskomattoman paljon.

- Laadusta kiinni pitävät perinteikkäät pillifirmat taasen lähtivät muovivallankumouksessa panostamaan akryyliin sen parempien ominaisuuksien vuoksi. Kilpailua ei juuri syntynyt, koska high-end ja volyymipillien välissä oli merkittävä kuilu. Volyymipiilit tehtiin myytäväksi, ei huippuhyväksi pilliksi. Näistä ajatuksista sikisi myös DR-85.

- Kaikki kuitenkin muuttui Buck Gardnerin myötä. Mies tuotti laadukkaita polypillejä eikä mitään lähinnä muoviputkea muistuttavia halpispillejä. Taidolla tehdyt ja suunnitellut polypillit ovat halpoja, mutta eivät jää ominaisuuksiltaan merkittävästi akryylikamasta peruserämiehen silmissä. Parin kymmenen taalan pilli ja erikoisen hyvät ominaisuudet käynnisti keskihintaisten pillien esiinmarssin.

- Tämän jälkeen RNT ja Echo alkoi puskemaan omia ruiskuvalukopioita liikkeelle, koska laadukkailla polypilleillä oli selvästi tilausta. Näin teki myöskin Foiles, mutta he eivät tuoneet mitään kopiota markkinoillle vaan suunnittelivat halpissegmenttiin uuden pillin. Polyjä toi tietty markkinoille muutkin kuten HS ja SGC, mutta RNT ja Echo ovat kilpamenetyksen myötä sellaisessa maineessa, että näen ainoastaan nämä tuoteuudistukset merkittävinä ameriikan pillimyynnille.

- Tämän suuntainen kehitys tekee hallaa halpistykeille kuten Haydels ja Primos. Moni ostaa RNT:n tai Echon pelkästään jo sen vuoksi, että niissä lukee valmistajan merkki. Lisäksi näihin on kuitenkin puskettu osaamista ihan uudella tasolla, joten "Wal-Mart"-pillitehtaat kohtaavat tiensä pään, elleivät he sitten pysty tulemaan markkinoille ihan uudella tavalla. Primos ainakin tuntuu puskevan akryylipilliuutuksia markkinoille, joten selkeä suunta profiloitumisessa on otettu high-end valmistajien viitoittamalla tiellä.
--------------


Tässä siis tarjoutuu suomalaisellekin alaa seuraavalle jahtimiehelle oiva tilaisuus. Huipputietotaidon ja kilpailumenestyksen omaavat firmat tuovat ja ovat tuoneet markkinoille omia polykarbonaattipillejään ja hintataso on todella kohtuullinen, jenkeissä.

[Lahtinen]

Koko A&E:n toimituksen väki on melkoisen kiireistä, kun huvipurret pitäisi käydä vielä koeajamassa ennen jäiden tuloa ja suorittaa valinta ja tilaus. Samoin erityisesti ameriikan toimittajan osaamista on kyselty jo muillekin tahoille ja meedioihin, niin seuraava kysymys pulpahti pinnalle:


Onko tämäntyyppiselle riippumattomalle ja syvälliselle sorsapilli-informaatiolle palstalaisilla edes tilausta vai pistetäänkö case closed?

[VOSTOZNOSIBIRSKAJA LAIKA]

Annahan tulla vaan

[Ruska]

Riippumatonta ( ei sponssirahaa ) ja syvällistä ( luotaa pohjamutia myöten ) tutkivaa journalismia!
Vakuuta meidät ACMEen hönkivät, miksi panostaa pilliin.
( Eli tarina jatkukoon. )

[Otus]

Älä lopeta hyvää juttua kesken, antaa tarinan jatkua!

[Lahtinen]

Pillityypit

Pillityyppejähän on monia erilaisia. Ohessa peruslinjaoletuksia ennen syvempää testausta:

Yksi- ja kaksikieliset
Eli single reed ja double reed. Näistä on monenlaista kommenttia ja pillien sopivuutta spekuloidaan laidasta toiseen. Periaatteessa tähän ei tarvitse aloittelevan pillittäjän kiinnittää huomiota.

Whistle
Niinkutsuttu vihellyspilli. Moni on mennyt säästölinjalla pahasti mönkään ja tilannut normaalia sorsapilliä havitellessaan ns. vihellyspillin ainoaksi pillikseen. Erityisesti homma korventaa, koska sorsapilleillä ei ole hygieniasyistä palautusoikeutta. Monesti vihellyspilli on könttänä myytävässä pillisetissä ns. kylkiäisenä.

Wood duck-pillit jne.
Jenkeissä on houkutuspillejä tarjolla monille lajeille. Jos ei ole tarkkana, saattaa tilaus lipsahtaa vikalajin pilliin, erityisesti jenkkitilauksessa mutta miksei myös kotimaassa. tyypillisesti esimerkiksi wood duck (Morsiosorsa) pillit ovat keskihinnaltaan halvempia.

Open water-pillit tai ehkä paremminkin yleispilli
Peruspilli. Näillä pitäisi onnistua myös nuo epäsorsamaiset houkutteluäänet tyyliin Sieg Hail. Saattavat tuntua vappupilliltä ja vaatia perus-kvakissakin jo melkoista puhallustekniikkaa. Hyvällä normaalipillillä pitäisi pystyä soittamaan tärkeimmät äänet. Tarkemmin sanottuna Open water yhdistetään monesti kovaan äänenvoimakkuuteen, esimerkiksi merialuekäyttöön tai isolle selälle, kun haetaan kuuluvuutta.

Timber-pillit
Räkäisempiä, lähialueen pillejä. Erilainen äänialue ja suppea ääniskaala.

Tämän lisäksi on kommenttia tyyliin Arkansas style, Cajun style jne. Nykypäivän suuntauksena isossa maailmassa on se, että ei pyritä niinkään enää yhteen superkompromissi-yleispilliin vaan pilleille haetaan oikeasti luonne-eroja.

Perussuosituksena on monesti, että pillittäjällä olisi ainakin kaksi erilaista (Eri tyyliin soivaa) pilliä. Tämän hetken testiryhmän käsityksen mukaan kaulalla olisi hyvä roikkua ainakin Open water ja Timber-tyylin pillit.


Eli tällä hetkellä Ase&Esittelyssä oletetaan ja luullaan ylläolevat tiedot tosiksi. Koska Ase&Esittelyn journalismi ei perustu koskaan luuloon, vaan absoluuttiseen tietoon, niin asiaa lähestytään suoraviivaisesti --> R&D osasto speksaa jo UC-toimittajan johdolla pillitilausta, jolla saadaan katettua hämärän peitossa oleva alue.

[Lahtinen]

Ja väliin yksi pintapuolinen testiartikkeli keventämään tunnelmaa, ettei kukaan ”mene hapoille” tässä syvällisen taustatiedon tykityksessä.



Ohessa testiryhmän jäsen puhaltamassa ”K&H:n halpispilliin”, hinta jenkeissä reilu 10 taalaa eli edistaa samaa luokkaa näiden DR-85 ja HS:n peruspillien kanssa.

Single reed smooth talker ja testiryhmällä seuraavanlaisia havaintoja (DR-85 pilliin verrattuna.)
- Kohtuullisen vaivaton puhaltaa yksittäisiä Kvaakkeja
- Feed callin puhaltaminen onnistuu
- Järkevänkuuloista hail callia vaikea puhaltaa, samoin kuin kovaäänistä greetingiä.
- Jos ääneen laittaa ”huminaa”, niin pillin ääni muuttuu todella räkäiseksi
- Kohtuullinen, persoonallisen luonteen omaava lähitaistelupilli halpiskategoriasta pienikuvioisille vesille, mieluiten sumuisiin aamuihin ja valittuihin soittosarjoihin.
- Ei yleispilliksi
- Tyypillinen halpispilli, jossa kuitenkin jonkinverran luonnetta.

Ja ohessa UC-toimittajan kommentit pillistä ison veden takaa:

------
Etsin vähän tietoa tuosta sinun K&H:sta. Ei tullut vastaan kuin yksi mainosteksti ja yksi käyttäjäkommentti ja nekin molemmat doublesta. Tosin tuo single on viritetty täysin vastaavaksi.

Kommentit:
My lanyard has a custom Southern Game Calls double reed Little Joel, a Foiles Straight Meat acrylic double reed, and a Knight and Hale Smooth Talker double reed that is about the raspiest bad azz mother I've ever blown.

This call makes a seriously raspy sound for down and dirty duck calling.

------

Eli saman ”raspisuuden” ovat huomanneet jenkeissä, mitä testiryhmä. Kommenttien vähyys myös rapakon takana kuitenkin kertoo siitä, ettei pilli kuulu mihinkään popular-luokkaan.

[Lahtinen]

Tuli siinä vietettyä aikaa Alihankintanmessuilla Pirkkahallissa perehtymässä maan ruiskupuristuskapasitettiin ja muottivalmistajien tarjontaan ja kyvykkyyteen, sattuneesta syystä. Tuona aikana oli tullut Ase&Esittelyn toimitukseen useita kysymyksiä tuosta pillitystekniikasta. Ohessa pari kommenttia.


Pillitysvideot:

Monihan opiskelee pillityshommia esimerkiksi Take’em tai vastaavista videoista. Kaikilla ei näiden katsomiseen ole mahdollisuutta, joten ohessa UC-toimittajamme on purkanut hieman erästä tuotosta:

---------

Pillityksen tärkeys.
Kuten todettua, niin kuvat tuovat saaliin lähelle. Pillityksellä herätetään lähinnä mielenkiintoa. Take 'emissä pojat puhaltavat koko ajan, koska ne ovat HS:n mainosfilmejä. Sopivalla leikkauksella ja jälkiäänityksillä saadaan touhu näyttämään erityisen tärkeältä vielä silloin, kun sorsat ovat 40 metrin päässä laskuliidossa. Näihin ei kannata luottaa. Huomion herättämiseen huonokin puhallus kaukana lentäville sorsille on ihan ok. Nyt täytyy vielä lisätä; en itse ole koskaan kuullut sorsien huutavan siihen malliin, kuin tämä nykyinen suomalainen pillikulttuuri antaa ymmärtää. Jatkuva irrationaalinen pillitys ja heinäsorsan todellinen käytös järvellä eivät oikein kohtaa.


Itse näen asian niin, että pillitys ei todellakaan myytistään huolimatta ole mikään kehon ulkopuolinen kokemus, jota vain harvat saavat kokea.

Katselin Take 'em miehen opetusvideon pillityksestä jonka jälkeen haastattelin tehtaan tämän hetken ykköspuhaltajaa. Kirjoittelin pääkohtia ylös samalla kun katsoin ja keskustelin, joten listataanpa ne. Mielessä kannattaa kuitenkin pitää, että tässä on vain yhden ammattilaisen näkemys.

Notes from discussion:

- Jos aloitat harjoittelun, aloita se singlellä, koska doublen rajat tulevat nopeasti vastaan.
- Double ajaa saman asian, mutta jos on halua kehittyä keskitasoa paremmaksi, niin se onnistuu vain singlellä.
- Doublella on toki helpompi aloittaa johtuen doublen luonteesta - siinä on sisään rakennettu "sorsa."
- Laita pilli peukalon ja etusormen väliin niin, että voit aukoa ja sulkea kättä pillin äänen muuttamiseksi.
- Pyri saamaan yksinkertainen quack, koska kaikki äänet perustuvat siihen.
- Puhalla voot pilliin humisemalla - "hhfvvooot. (Ai että minkä soundin saa kun keskittyy humisemaan.)
- Tästä päästään hen greetingiin. Se on sama kuin quack, mutta pidemmillä nuoteilla.

Kaikki on kiinni tuosta humisevasta quackista. Humina on ehdoton perusasia, mitä pitää hallita.

- Greeting on tyypillisesti 4-6 nuottia.
- "Pysäytä" greetingin nuotit nopeasti joko sulkemalla käsi tai ilmavirta. Käsi helpompi.
- Hail call ei irtoa kunnolla double reedillä
- Tiheästi rullaavaa feed callia ei tarvitse kuin kilpailussa
- Single cut feed on tarpeen ja se on tiktiktaktik vaihdellen korkeutta ja pari quackia sekaan.
- Sorsien ollessa lähellä puhalletaan single feed cutia ja todella vaimeaa greetingiä ja quackia.
- Single reed pystyy korkeaan hail calliin(highball) ja double ei.
- Hail callia ei kuule luonnossa missään, mutta se on havaittu todella tehokkaaksi huomion herättäjäksi.
- Monet hankkiivat singlen, koska hail call on cool.
- Hail callissa pitää pitää käsi pois tieltä, koska se aiheuttaa ylipaineen ja tällöin tulee vappupilli-ilmiö.
- Opettele pysäyttämään nuotit kurkun sulkemisella - "terävä uh"
- Pidä kieli alhaalla kun pysäytät nuotin
- Single reed tarvitsee oman takapaineen, joka tehdään kädellä. Hailissä ei tarvita, greetingissä vähän ja feedissä paljon, että vastapainetta syntyy.
- Hail call ja feed call tuovat saalista, mutta "number 1 on the field is greeting call."
- Muista pitää se he..vetin kieli alhaalla.
- Hail call ja comeback call ovat non-duck calleja.
- Greeting on vaikein, koska kurkulla tehtävä nuotin pysäytys on vaikea.
- Vappupilli tulee liian kovasta puhaltamisesta tai sitten kieli ei pysy alhaalla. Tulee ylipaine.
- Kieli tekee suusta liian pienen kaikukammion, jos se on ylhäällä ja siitä ylipaine.
- Feed call on ihan sama kuinka sen tekee. Sarjatulta tarvitaan kisoissa, mutta single ja double cut eli rytmitettyjä tik-tik---tak-tik-tik----tak-tak-tik on kentällä paras.
- Greeting onnistuu usealla eri sävelkorkeudella, kunhan on single pilli. Sorsat tottelevat joskus vain toista säveltä.
- Comeback call on kilpailukutsu, mutta oikeana päivänä se on todella tehokas.
- Non-duck eli ringing calleihin pitää opetella tasaisena soiva korkea nuotti.
- Ducky callit taas vaativat perus-quackin.
- Näiden varaan pitää rakentaa.
- Greetingissä ja ringing calleissa eka nuotti korkealta ja pitkään ja tämän jälkeen matalammalta ja lyhyempää koko ajan.
- Korkea ja kova sointi tulee isolla suulla eli kammiolla, jolloin ei tule vappupilliä.
- Hail call herättää huomion ja toimii, vaikka kuulostaa ihan hullulta.
- Kun sorsat kiinnostuvat, niin pitää kuulostaa realistiselta - hen greeting kehiin.
- About 130-150 metrin sisällä oleville sorsille ei voi puhaltaa non-duck calleja.
- Kun sorsalla on suunta selvillä ja laskukiito päällä, niin turpa kiinni - enää et voi kuin mokata.
- Jos parvi kääntyy 60-70 metrin päässä, niin tee mitä voit -quack, greeting etc. Pääasia videon mukaan on kuitenkin tappaa ne.
- Toinen tapa on antaa niiden mennä 150 metrin päähän ja antaa sitten kunnolla non-ducky ringingiä.
- Tällöin voi saada koko parven takaisin. Ensimmäisellä vaihtoehdolla osa sorsista häipyy kuitenkin.
- Single cut feed ja quack toimii hyvänä turvallisuuden tunteen antajana loppumetreillä.
- Loppu turhan päiväistä mainoshöpinää, jossa kaikki pillit ovat hyviä, kunhan ne ovat HS:n pillejä.

-------

Monet videoista ovat siis ”pitkiä mainoksia” ja samoin monet huippupillimiehet on merkattu ”tiettyyn talliin” ja osa ylläolevista kommenteistakin saattaa sisältää tuosta kumpuavia mielipiteitä. Samansuuntainen kehitys on Suomessakin mahdollinen, joskin aina riippumaton Ase&Esittely pitää kilpensä kirkkaana ja testinsä puolueettomina markkinavoimista huolimatta.

[Lahtinen]

Kilpailut ja kilpapillit USA:ssa

Miksi tämän pitäisi hetkauttaa tavallista suomalaista sorsamiestä tai Ase&Esittelyn projektiryhmää?

Asioita kannattaa tarkastelta siltä pohjalta, että kilpailun kärjessä toistuvasti esiintyvä pillifirma osaa takuulla tehdä pillejä joka kategoriaan!

Ohessa UC-toimittajan kommetteja asiaan liittyen suoraan Ameriikasta:
----------
Sitten tuo kisojen määrä on aika huikea. Erilaisia mestaruustitteleitä on varmaan kymmeniä + kaikki osavaltiomestaruudet samoilla titteleillä ja yhtä äkkiä meillä on muutama sata "mestaria". Tuo aikaisemmassa viestissä ollut lista on nähdäkseni se virallinen mestaruus. Sitten löytyy meat calling championshippejä, 2 man championshippejä, Cabelas Championshippejä jne. Lista jatkuu varmaan loputtomiin. Samoilla pilleillä nämäkin silti aina voitetaan.


Sitten täytyy vielä mainita näistä kilpapilleistä ja kilpailuista. Kilpailut käydään kai lähes aina niin, että sinulle annetaan tietty kuvitteellinen tehtävä. Kutsut sorsat kaukaa, saat ne laskeutumaan, ajat ne lentoon, käännät takaisin ja saat ne vielä alas tai jotain sinne päin. Aikaa on tavallisesti 90 sekuntia ja kilpasarja alkaa lähes aina soivalla high ballilla. Tuomarit kai arvostelevat nämä ihan tyylipisteillä. Nykyiset kilpapillit ovat täysin viritettyjä kilpasarjoihin. Ne ovat kuulemma huonoja metsästykseen, mutta pystyvät soimaan niin kuin kisoissa pitää soida. Echon kilpapilli on nimeltään Boss, RNT:n on MVP, Foilesin on Straight Street Competition jne.

Näitä kalliita muita pillejä ei enää vuosiin ole käytetty kisoissa. Nekin kykenevät lähes samoihin sfääreihin kuin nykyiset kisapillit, mutta niillä ei enää pärjää. Metsästyskäytössä ne ovat ok, kunhan niitä osaa käyttää.

Kun tuo kilpapillivalmistus on mennyt niin hifistelyksi, ettei enää normaalipilleillä pärjää, niin kisapillivalmistajat ovat tuoneet high-end mallistoonsa nimenomaisesti metsästyskäyttöön suunniteltuja pillejä. Esim. RNT:ltä Daisy Cutter, Timbre ja Short Barrel. Ei kisasointia, mutta linnun houkuttelevaa ääntä. Tämä on tietty ihan positiivinen suuntaus meitä metsämiehiä ajatellen.

Viimeisimmän mestaruudenhan Calef voitti HS:n pillillä, mikä takuuvarmasti oli hänelle tehty erikoispilli, vaikka se muka myyntimalli onkin. Katsopa ne aikaisemmat mestaruudet:

http://www.duckcallers.org/wrldchps.html

Eipä Barnie ole paljon HS:ää puhaltanut.
---------

Tutkiva journalistiboardimme poimi oheisesta listasta alustavan vakoilusuunnitelman teon alle seuraavat firmat:

Rich N Tone = RNT
Echo
Buck Gardner

[Lahtinen]

Ase&esittely solutti UC-toimittajansa Rich N Tonen (RNT) organisaatioon. Tämä vaikutti kisatulosten ja toimintastrategioidensa perusteella erittäin mielenkiintoiselta firmalta. Seuraavanlaisia kommentteja saatiin UC-toimittajan lähettämältä ääninauhalta purettua:

------

Kaveri tilasi joitakin viikkoja sitten BassProosta RNT:n Quack Head Timber -pillin. Pilli on single reed ja Timber-viritetty. Todella raspinen ääni - omaan makuun aivan liian raspi. Oli ihan mukava huomata, että pillillä ei tahdo päästä vappupillikierroksille lainkaan. Oma pilli tekee sen välittömästi, jos yrittää puhaltaa kovaa. Äkkiä vertailtuna RNT on ihan omaa luokkaansa verrattuna omiin pilleihin. Itse ajattelin perehtyä RNT Quack Head J-Frameen. Iloisen kirkkaaksi viritetty ääniklippien perusteella verrattuna Timberiin. Jos haluat nähdä mielenkiintoista pillimarkkinointia, niin käy katsomassa Quack Headeja:

http://www.quackheadcalls.com/ready2go.htm

Äänten kanssa varsin mieleenpainuvat sivut. Tuo RNT:hän on niin sanottu kilpapillien valmistaja, joka toi nyt tuon polykarbonaattihalpamalliston markkinoille. RNT:t maksavat noin 130-150 taalaa, mutta nuo halpikset lähtevät 25 taalaan. Tiedä sitten, kuinka Tikka by Sako -markkinointi on kyseessä, mutta tuon Timber-pillin osalta mielestäni ehdottomasti hintansa arvoinen.


RNT on näitä poskettoman kalliiden pillien valmistajia ja lukeutuu samaan sarjaan Echon, Foilesin ja Zinkin kanssa eli pillit maksavat keskimäärin reilusti yli 100 taalaa. Nämähän ovat myös niitä pillejä, millä voitetaan maailmanmestaruuksia. RNT:llä on tähän mennessä voitettu eniten maailmanmestaruuksia.

Turhaa tilastokikkailua, mutta pääpointti on, että noita kalliimman pään RNT -pillejä käytetään kisoissa.

Tämä Quackhead-pillisarja on RNT:n pyrkimys saada osansa "Wal-Mart"-pillimyynnistä eli rahat pois tavan pulliaiselta. Sitten siihen mielenkiintoiseen seikkaan: Quackhead J-Frame on konstruktioltaan ~täysin vastaava kuin RNT Original, joka maksaa 130 $. Ainoa ero näiden pillien välillä on rungon materiaali eli Quackheadissa on polykarbonaattirunko kun taas Originalissa se on akryyliä. Reed-setupit ja mitoitukset ovat käsittääkseni täysin vastaavat. Polyrunko ei vaan ole niin mittatarkka eikä varmaan yhtä "jäykkä" kuin akryylirunko.

Mitä olen lukenut jenkkipalstoilta kokemuksia noista, niin yleinen mielipide on, että Quackhead on hyvin samankaltainen pilli puhaltaa kuin RNT:n kalliit pillit. Erot tulevat lähinnä äänestä. Halpismalli "särisee" tahtomattakin, kun taas akryylijuppimallin saa soimaan niin puhtaana kuin haluaa. Nämä siis kilpapillittäjien kommentteina.

Eli normaalitasoiselle suomi-pillittäjälle on nyt ns. takaovi auki päästä kokeilemaan kalliimman pään pillejä noin 30 euron kokonaishintaan. Ei tietty ihan ehdoton totuus, mutta ainakin sinne päin. Ainakin tuo kaverin Quackhead Timber -malli vakuutti kyllä soitettavuudeltaan. Tuo Timber-malli on muuten taas ~täysin vastaava kuin RNT Timbre, joka maksaa myös sen 130 dollaria. Tuo itselleni tulossa oleva J-Frame on käsittääkseni melko korkealle viritetty Arkansas-style pilli, joka on juuri sitä mitä olen hakenutkin.

Nyt pääsee tekemään todellista vertailua eri pillien viritysasteiden välillä. Sama pillimalli arkansastyylillä ja timberviritettynä antaa hyvät mahdollisuudet nähdä ääripäät. Quackheadit ovat muuten single reed pillejä. Tuo Timber on todella paljon raspisempi kuin Bulkkivalmistajan Timber, vaikka olisikin double reed. Äkkiä pääteltynä reed-konfiguraatiolla ei näköjään ole mitään merkitystä, vaan viritysasteella.

Tuo kaverin pillityksen kuuntelu antaa kyllä hyvin näkökulmaa pillitykseen. Kaveri, joka osti tuon Quackhead Timberin, pillitti nyt ekoja kertoja koskaan elämässään. Pakko myöntää, että tuollainen rauhallinen ränkättely kauempaa kuunneltuna kuulosti todella hyvältä verrattuna omaan omaan kierroskone-pilliin.

Testaan nyt siis nämä Quackheadit, joten jonkin sortin infoa voi irrota näiden osalta, kun alat suunnitelemaan pilli-investointeja. Muita mielenkiintoisia vaihtoehtoja hintansa puolesta olisivat ainakin Buck Gardnerin pillit ja Echon halvemman pään pillit.

Tuon QH Timberin raspi on kyllä todella raaka. Ei sieltä oikestaan saa mitään muuta pihalle. En ainakaan itse saanut sitä vappupilliksi kuin aivan täysiä puhaltamalla enkä sittenkään mitenkään helposti. Iloisen virkeä hail call jää kyllä haaveeksi. En nyt hirveästi tuota vielä kokeillut, ehkä sen kymmenkunta minuuttia ränkättelin, mutta hyvältä tuntui.

Positiivinen seikka tuossa pillissä on se, että se todellakin on "timber"-pilli eli lyhyen matkan pilli. Todella vaimea ja raspinen ääni, minkä luulisi sopivan lähimatkoille. Esimerkiksi moni rivivalmistajan Timber voitaisiin myydä minä tahansa pillinä, koska volyymiä ja kierroksia löytyy ihan tolkuttomasti, mikä ei taida varsinaisesti olla timber-pillin tarkoitus. Itse näen tuon oikeanlaisen tuotesegmentoinnin laadun takeena. Myydään sitä mitä ilmoitetaankin.

Yksi mielenkiintoinen seikka oli se, että sain tuolla QH:lla välittömästi "kohtalaisen" feeding-soundin. Alasegmentin pilleillä en ole vielä moiseen pystynyt.

Tässä vielä yhteenvetävä kommentti jenkkipalstalta:

The have two Quackhead calls. The J-Frame and the Timber. The J-Frame is molded off of the RNT Original, and the Timber is molded from the Timber. I have a J-Frame that I loved. Good cheap single reed call. My Dad has a Timber and I blew it some this weekend. I think it sounds about 85-90% as good as my Timbre Acrylic. Both calls are molded though, and they sort of 'rattle' like all cheaper calls do. Of course the rattling is part of the 'duck' that all call makers say is built into their calls. I guess I'm just spoiled by my wood and acrylic calls, they blow clean and rich. The 'duck' comes from something how it is blown.

I know this for sure, both Quackhead calls are DEFINATELY good enough to calls ducks, and lots of them! So are a lot of other calls in that price range. Since both Quackhead calls are molded from, and share the same reed set as, RNT custom calls, they also share the same drawbacks, just like duckbum pointed out. However, if you can learn how to drive a Quackhead without sticking it, you'll also be able to drive the custom calls. So it is a double-edged sword. If you spit, overblow, stick, you need to work on your calling anyway.

Mielestäni esimerkiksi tuo Timber malli ei ole täysin vastaava kuin Timbre, kun tuossa äsken vertailin RNT:n R&D osastolla piirrustuksia yön pimeydessä taskulampun valossa . Äkkiä katseltuna kaikki QH:t ovat samalla rungolla, joka on hyvin samannäköinen kuin Original. Valmistusteknisesti se olisi aika ymmärrettävää, että ainoastaan reed set poikkeaisi ja runko olisi kaikissa sama. Paha sanoa, mutta ehkä ainakaan Timber ei ole yksi yhteen kopio. Valmistusteknisesti ajatellen toisaalta "kielipaketti" on järkevää olla sama kuin kalliimmissa malleissa. Toisaalta sisämitathan voivat rungossa olla mitä vaan eli vaikka päälle päin näyttää, että Timbre on pulleampi kuin Timber, niin voivat ne silti omata saman tilavuuden.

Korostan muuten vielä, että tuo Timber tulee olemaan lähimatkojen pilli. Sitä on oikeastaan vaikea sanoin kuvailla kuinka raspinen ääni siinä on. Se ei todellakaan tule olemaan mikään joka paikan höylä. Se on nimenomaisesti timber-pilli eli siinä on pirun hiljainen ja räkäinen ääni. Meinaa itseäni se jaksaa aina hämmästyttää, että kuinka poikkeava tuon pillin perussoundi on. DR:n jälkeen voi tulla melkoisena yllätyksenä ääniskaala, kun siihen alkaa puhaltamaan.

Tällä hetkellä pidän lähtökohtana sitä, että QH vakuutti toiminnaltaan - timber-pilli on todellakin timber-pilli ja on kykenemätön vappupillikierroksiin. Moni pilli 10 dollaria kalliimpana ei pysty vastaamaan odotuksiin. Eli parin kympin hintaluokassa pillit voivat laadullisesti olla paljonkin poikkeavia. Sitten kun niistä löytää hyvän, niin oletan, että sadan taalan pilli ei tuo hintansa puolesta mitään uutta peliin, kun puhutaan metsästyksestä. Sitten kun pystyt mielestäsi ulosmittaamaan hyvän peruspillin kaikki ominaisuudet, niin transitio juppipilleihin on varmaan ihan ok ja tällöin se voi ollakin crispimpi omasta mielestä jopa ilman valehtelua.

Jännityksellä odotan tuon J-Framen saapumista. Tämän jälkeen pystyn tekemään paljon perustavamman laatuisia linjauksia. Odotan, että tuo pilli on ominaisuuksiltaan riittävän hyvä, jotta pillistyksessä on halua kehittyä. Huonotasoinen pilli ei koskaan ole luonut sellaista tuntua, että onpa tämä mukavaa ja yritänpä treenata tosissaan. Toisaalta jossain vaiheessa pitää lakata haukkumasta pilliä ja katsoa oikeasti peiliin.


Älä muuten sitten ylläty Timberin ulkonäöstä. RNT:n ruiskuvalussa on mielestäni jotain ongelmia, kun kävin tsekkaamaassa tuotantolinjalla ajoparametreja.

Tutustuin vähän tuohon Echo-vääntöön ja tulin siihen tulokseen, että heidän polymallit ovat rakenteellisesti vastaavia reilun satasen akryylipillien kanssa. Eli varmaan ihan kokeilemisen arvoisia. Käsittääkseni tuo kansamalli polylla on RNT:n aloittama ja Echo seurasi perässä.

RNT ja Echo alkoi puskemaan omia ruiskuvalukopioita liikkeelle, koska laadukkailla polypilleillä oli selvästi tilausta. Näin teki myöskin Foiles, mutta he eivät tuoneet mitään kopiota markkinoillle vaan suunnittelivat halpissegmenttiin uuden pillin. Polyjä toi tietty markkinoille muutkin kuten HS ja SGC, mutta RNT ja Echo ovat kilpamenetyksen myötä sellaisessa maineessa, että näen ainoastaan nämä tuoteuudistukset merkittävinä ameriikan pillimyynnille.

-------

RNT vaikutti siis erittäin potentiaaliselta kokeilukohteelta ja näitä laitettiinkin heti hankintalistalle Ase&Esittelyn testiryhmälle.

[santeri]

Jonkinasteista perehtymistä on havaittavissa, tutkimus menee kyllä syvemmälle kuin valtavirtalehtien maksettujen toimittajien tuote-esitteistä kopioidut lauseet.

Yksi asia jäi kuitenkin vaivaamaan, lause "Easy to blow" suomentuu muotoon, "helppo ottaa suihin", eikä "ottaa helposti suihin". Semantiikkaa, tietenkin, mutta olen huomannut että juuri tämänkaltaisilla käännösvirheillä saattaa olla suurtakin merkitystä.