Hirvikannan vaihtelun vaikutus metsästyksen mielekkyyteen

[Black Shadow]

[hOLIC]

Meillä on pyritty menemään vasapää edellä (ei kuitenkaan niin että 60% vasoja, vaan että vasoja kaadettaisiin vähintään saman verran kuin aikuisia, mielellään pari enemmän).
Hyvä kanta mielestäni meillä kun 3,6/1000ha oli jäävä kanta viime jahdin jälkeen (käsky muistaakseni ollut pitää kanta 2-4/1000ha välissä). Siitäkin huolimatta että keväällä jäi kaksoisvasojen emä auton alle, toinen vasa lopetettiin siihen lähistölle ja toinen jäi junan alle sitten pari kuukautta myöhemmin.

Pyynnin aikana jäi yksi naaras auton alle (vasan möykky oli kohdussa) ja sitten joulupäivänä jäi vielä yksi naaras auton alle jolla myöskin oli kohdussa möykky). Reilu 9000ha pyyntialue, kaadettiin 9 aikuista (5 urosta, 4 naarasta ja 11 vasaa ( joista 9 naarasta ja 2 urosta). Edellisenä vuonna 11 (7 urosta ja 4 naarasta) aikuista ja 9 vasaa. Sillonki jäi kaks naarasta auton alle kesän aikana). Uroksia mielestäni meillä on aika vähänlaisesti, tai ainakaan niitä ei niin hirveästi pyynnin aikana näy. Eli vähän naarasvoittoinen kanta on, ei kuitenkaan liiaksi koska kaksoisvasoja on todella paljon, eikä tyhjiä naaraita juurikaan.

Viime syksynä meidän seuran alueella oli varmuudella yksi 10 piikkinen, yksi vähän isompi ja yksi lähes 20 piikkinen sonni. Loput sitten menee siihen 2-8 piikin väliin, suurin osa taitaa kuitenkin meillä olla noita nuoria sonneja. En tiedä miten muualla, mutta meillä sonneille tulee se 2 piikkiä per vuosi keskimäärin lisää, joten tuohon kymppikerhoon sonnin pitää olla yleensä vähintään 4½ vuotias. Tällä vuosituhannella meidän seura on kaatanut kymppikerholaisia muistaakseni 7 kappaletta, joten ei niitä ainakaan saaliiksi asti liioin saada. Vasoja meillä jäi melko paljon pystöön onneksi, ei ainakaan heti ole kanta romahtamassa.

Vasan painoista kun on ollut puhetta niin meillä se vasojen paino tuntuu vähän vaihtelevan vuosittain, toisinaan on ihan normaalin kokoisia vasoja, sekä todella isoja vasoja kun taas jonakin syksynä saattaa olla vähän pienehköjä vasat. Tässä kuva viime vuotisesta vasan kaadostani marraskuun alkupäiviltä:

[tuhola]

Juu, siis pitäähän myös vasoja jäädä jokunen henkiin. Olin helevekon epäileväinen kun otimme korkean vasaprosentin mallia käyttöön. Tarkoitus oli ampua vähintään 55% vasoja kokonaissaaliista. Koko yhteislupa-alueemme otti menetelmän käyttöön silloin. Sitä on noudatettu vaihtelevasti mutta pääsääntöisesti vasa% on ollut liki 60%. Paikoin jopa enempi. Ite olin vastaan tuota silloin alkuun. Nyt voin tunnustaa että olin väärässä. Tuo malli on hyvä ja se toimii. Hirvikanta on paljon terveemmällä pohjalla nyt mitä jokunen vuosi sitten. Kummasti niitä tappisarvia ja ylivuotiaita nuppia vaan löytyy seuraavanakin syksynä. Kun metsästysaika alkaa lokakuun puolessa välissä ja loppuu joulukuun puolessa välissä niin jahtiaikaa on "vain" 10 viikonloppua. Tuossa ajassa emme ehdi tappamaan kaikkia vasoja kun alueet kuitenkin n. 14 000ha. Aina joku jää vaikka ei uskoisi.

Meillä on sellainen käytäntö että ammumme vähintään 55% vasoja kokonaissaaliista. Ammumme enempikin jos satumme saamaan. Sonnien keskikoko on alkanut kasvaa tasaisesti joka vuosi siitä lähtien kun tämä korkean vasaverotuksen malli otettiin käyttöön. Lisäksi hirvikanta on tuottavaa. Naaraat ovat hyviä ja vasaporukoita löytyy syksyllä paljon. Vasat ovat hyvän kokoisia jne.

Ongelmia korkeasta vasaverotuksesta emme ole vielä havainneet. Kokemukset ovat pelkästään positiivisia 2009 vuonna aloitetusta korkean vasaverotuksen mallista. Suosittelen. Ite ja muutamat kaverini tarkkailemme hirviä ympäri vuoden jatkuvasti. Se on elämäntapa. Eli näkemyksemme ei perustu vain hirvijahdin aikana passijakkaralta nähtyyn vaan kokonaisuuteen.

[Black Shadow]

Jos kokonaislupamäärä on suhteutettu oikein hirvikannan kokoon niin en sitä epäilekkään etteikö vasaverotus toimisi sellaisessa kannassa. Mutta kun täälä on nyt käytetty sitä mallia kymmenen vuotta 20-30% liian suuren kokonaisverotuksen kanssa niin siinä kustu omille saappaille. Itse olisin pudottanut lupamäärää jo viimeistään viisi vuotta sitten, mutta asiaan on nyt vasta viime vuonna otettu tosissaan kiinni.

[tuhola]

Korkea vasaprosentti suojaa juurikin siinä tilanteessa jos lupia on liikaa. Meillä on ollut ja on edelleen liikaa lupia. Lupien käyttöaste jää 70-80% tienoille vuosittain. Kun vasaprosentti pidetään vaikkapa 60 päällä niin isoja tuottavia hirviä jää väkisinkin metsään. Toki korkea vasaverotus vaatii kaverikseen mieluusti myös lyhennetyn metsästysajan sekä sulan lumettoman maan.. Silloin siitä saadaan kaikki hyöty irti ylisuurien kaatomäärien suojaamisessa.

[Black Shadow]

Voi olla että tuo meikäläinen kanta on sen takia pitänyt pintansa vaikka on vuosia ollut yliverotettua. Se vain pelottaa että tuottava kanta loppuu vielä aikanaan kun sitä yliverotusta aina vain jatketaan ja vasoja jää metsiin joka vuosi erittäin vähän. Mielestäni liiankin vähän että niistä tulisi määrällisesti tarpeeksi uusia tuottavia aikuisia aikanaan.

[Black Shadow]

Mutta jos sitä nyt alettaisiin tulemaan järkiin tuon lupamäärän kanssa. Viime ja edellisvuosi lupailivat jo parempaa.

[tuhola]

Black Shadow, jos teillä on ollut vasaverotus esim. alle 55% kokonaisverotuksesta ja liikaa lupia niin varmasti kanta romahtaa. Ite arvioisin että korkean vasaprosentin takaama suoja yliverotukselle on jossain 57% yläpuolella kokonaisverotuksesta. Tämä on ihan mutua. Meillä ammuttiin hirvikanta aivan kuralle vaikka vasa% oli yli 50.. Vasta kun vasaprosentti nostettiin 60% tietämille niin alettiin saamaan hyviä tuloksia ja hirvikanta lähti korjaantumaan pikkuhiljaa. mm. toissavuonna lupiemme käyttöaste oli jotain 75% tietämillä ja viimevuonna muistaakseni jotain 80% tai vähän alle. Ensi syksynä käyttöaste voi nousta hitusen mutta tuskin likillekkään 90%.. Tuo vain arvio. Riippuu myös muuttohirvistä.

Kuten sanottua, itsekkin olin todella epäileväinen korkean vasaverotuksen malliin. Nyt vuosien kokemusten mukaan tunnustan olleeni väärässä. Toki aikuisten uros ja naaras verotuskin pitää olla balanssissa. Tämä oikea balanssi onkin sitten aluekohtaista. Metsään pitäisi kumminkin jäädä hyviä naaraita ja hyviä uroksia, molempia. Uroksia saa jäädä hieman vähempi kuin naaraita. Ei merkittävästi mutta aikuisten sukupuolijakauma voi olla HIEMAN naaraspainotteinen, tai sitten fifty fifty.

[nettijussi]

[tuhola]

Juu, nuonhan se pitäs olla. Vaan meillä ja suuressa osassa muita porukoita tuo homma ei toimi. Yhteislupa kokouksessa sata ukkoa esittää että haetaan 160 lupaa.. Riistakeskuksen lobbari ehdottaa että teidän täytyy hakea VÄHINTÄÄN 200 lupaa mutta 250 lupaakin on hyvä määrä ja se myönnetään. Homma menee äänestykseen ja riistakeskuksen ehdotus voittaa aina. Paikalliset kanta-arviot lytätään ja lupia myönnetään se pari sataa. Näin homma on edennyt viimeiset vuodet ja sama tahti jatkuu. Kuten riistokeskus asioista hyvin kärryillä oleva Metsnugis kirjoittaa, riistakeskuksen ohjeistus on nykypäivänä että pyritään hakemaan enemmän lupia kuin tarves on. 70-80% käyttöaste on hyvä ja jopa tavoiteltu. Tällä tavoin riistokeskus on muuttanut itsestään entistä enempi lupa-automaatin jolla ei ole vastuuta hirvikannasta eikä sen valtakunnallisesta ohjauksesta, ainut tarkoitus on kerätä luparahat mahdollisimman tarkoin talteen.

[nettijussi]

[olsa]

nettijussille 10+
Kyllä meiänkin seurassa kaato on 100%, eikä liikaa anota että jäisi alle sadan.

[tuhola]

[olsa]

Tuhola.
Kaatoprosetti on sata sen takia kun ite hirvet lasketaan ja luvat anotaan,
20% jätetään ylimääräistä metsään jo anotessa lupia.
Silloin menee virhemarkinaali omanseuran hyväksi, eikä lisäluvilla ammuta hirviä vaikka olisikin hirviä.

[tuhola]

On hyvin erilaisia porukoita ja erilaista painetta metsänomistajien taholta. Porukat toimii demokraattisesti, eli aina oikein. Jonkun porukan henki on että niin paljon lupia kuin ikinä ja jotkut ovat maltillisempia.

Pääasia on että homma pysyisi rasassa myös metsästyksen aikaan. Kysyy paljon myös metsästyksen johtajalta. Lupien käyttöaste on sivuseikka kunhan metsään jää oikea määrä oikeanlaisia hirviä.