Tipsejä maagiseen pudotusprosenttiin???

[Nimrod]

Itse en käytä panosvyötä, vaan suosin sellaisia liivejä tai ampumatakkeja, joissa on tarkoitukseen passelit taskut. Ne ovat paljon käytännöllisempiä ja helpompia, niistä patruunat saa nopeammin ja niihin on patruunoita helpompi lisätä.

Mutta se siitä ampumavarustepuolesta. Kuten sanottua varusteilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä itse ampumisen kannalta (pl. aseen noston helpottuminen), mutta niillä tehdään radalla ja metsässä touhuamisesta mielekkäämpää. Jos radalla viettää aikaa paljon, on siellä aivan turha säätää ja kärsiä kun asioihin on olemassa hyviä ja edullisia ratkaisuja.

[tuhola]

[late2]

tuholan kanssa samaa mieltä, mikään ei ärsytä niin kuin taskussa kilisevät paukut. Ja pahassa paikassa kaksi haulikonpaukkuakin varmasti kilisee jos ne on samassa taskussa. Itsellä panosvyö on olan yli, vyötäröllä ollessa se pitäisi olla järkyttävän tiukalla ettei valuisi (mutta tämä on henk.koht. ongelma). Jos oikein nopeasti pitää ladata niin tämä on pätevä https://www.speedshooter.com/product_detail.cfm?ID=CCW6&n=CCW-Shotgun-Arm-Band-6rd, pidempiäkin saa mutta alkavat haittaamaan muuta toimintaa. Eli jos on ongelmia prosenttien kanssa niin nopeaa reloadia vaan treenaamaan, jos vaikka jo kuudennella putoaisi, silloin pitää kyllä jo muistaa kummassa päässä hiharättiä ne kaukaa ottavat ovat...

[Nimrod]

Mjoo, onkin sitten eri asia, että kuinka useita erilaisia patruunoita itse kukin käyttää. Itselläni mukana on korkeintaan paria eri patruunaa. Isomman patruunasortimentin koen lähinnä sekavaksi, enkä näe monen eri patruunan mukanaan tuomia hyötyjä.

---

Itse asiassa tässä onkin taas yksi tipsi osumisen suhteen!

Itselläni yksinkertaistaminen varustepuolella on tuonut tavattoman paljon tehokkuutta niin radalle kuin metsälle. Kun aloitin sportingin, vaihtelin supistajia eri rastien välillä ja mukanani oli neljää erilaista patruunaa. Nyttemmin sportinpyssyssäni on yleensä lämäriä, puolikasta tai kolmevarttista ratojen "yleisilmeestä" riippuen ja taskussa on vain yhtä patruunaa. Päällekkäisissä on yleensä samat supparit tai yhden supistusasteen erolla olevat holkit ja alapiippu lähtee aina ensimmäisenä. Keskityn siis ampumiseen, en piippujen valintaan ja patruunanvalintaan.

Metsälle olen siirtänyt tätä samaa ajattelutapaa ja käytän todellakin patruunoista riippuen joko puolikasta tai kolmevarttista supistajaa ja pääasiassa yhtä tai kahta patruunaa. Esim. kyyhkylle on lähipaukut ja pitkien hollien paukut. Kanalinnuille käytän vain ns. hyvää yleispaukkua.

Yksinkertaistamalla kalustoa ja keskittymällä ampumiseen, voidaan saavuttaa selvää etua metsällä.

[tapmar]

Khyllä se panosvyö olla pitää ja siinä sopiva sorttimentti erilaisia patruunia Minulla voi tulla sorsan aamulentoon varis-, kyyhky-, fasaani- ja rusakkotilanteita. Lisäksi pitää olla valmius hanhille. Niin ja sitten vielä raanakkosorsille jotain testeissä epäonnistunutta kutia myös. Eihän sitä raski jollain Wingmasterilla varista pätkyttää.
_________________
http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja

[tuhola]

Joo eihän minullakaan missään muualla ollut erityspatruunoita kuin sorsametsällä. Osa siksi että joskus saattoi nevalla nähdä hanhia. Silloin on hyvä olla hieman laadukkaampaa. Toisaalta sorsajahdissa tulee tilanteita missä voi käyttää vähän erikoisempaa tai toisaalta halvinta kuraa. Monet monet viiden heinurin tiputukset olen ampunut terästrapilla.

En vaihtele koskaan panosta tilanteessa. Vaan silloin kun tiedän mitä kohta tapahtuu, eli suunnittelu/ryömintävaiheessa pistän oikeanlaisen panosvalikoiman makasiiniin. Nykyään en jaksa sorsia ampua kuin pari tavia että saan syksyn makua paistin pannulle.

Supistajaa en vaihtele nykyisin ollenkaan. Se on aina sama puolisuppea käytössä.

[tuhola]

[TKH]

Kuinka paljon niitä paukkuja sitten pitää mukana kanniskella? Itse olen panosvyön kokenut erittäin epämiellyttäväksi varusteeksi ja juuri sen kanssa ei tulisi edes mieleen juosta/ryömiä tms. Toisessa taskussa hanhi/kettu/erikoispaukut ja toisessa peruspaukkua sorsille. Mukana reppu jossa laatikko panoksia. Sieltä voi sitten täydentää jos sattuu oikein paljon tilanteita eteen (ei ole vielä koskaan repulla tarvinnut käydä)

[pölykeuhko]

Eipä ole tullut patruunavyötä pidettyä enää vuosiin.Takin lämmittelytaskuissa jahdin vaatima "tuliannos",ja repussa lisää lähinnä kyyhkyn ja sorsan aloituksissa.En ole huomannut tuota patruunoiden "kilinää", kun jahdissa tuo koira hoitaa sen juoksemisen... Pumppumiehet tietysti asia erikseen,nehän muistuttaa meksikolaisia rajasissejä patruunavöineen....

[tuhola]

[valmet 412s]

eipä ole tullut sitten käytettyä vyötä vuoden -95 kyyhkyaloituksen, aamulla pyörällä useamman kilometrin päähän jahtipaikalle ja siellä huomasin että vyö panoksineen kotona. mukana taskussa 3 patruunaa joilla sain 4 kyyhkyä.

-varis-sorsa-kyyhky jahdeissa ei sellaista vyötä olekaan mihin tarvittava ammusmäärä menee kerralla. yleensä repussa se xxx määra kuulaa.

-omistan toki pari kolme erilaista, yksi nahkainen ja pari kankaista, nahkainen hyvä mutta löysä ja alta avoin, ei pysy kun kastuu ja venyy.

-pumpun ja puolarin tukissa hyvä vyö, tiukka missä pysyy patruunat kiinni. setä mikan valmistama (uncle mike)

-nyt kolmipiipun aikana olen hieman kaivannut sellaista yhdistelmävyötä 5+5 kun hankkii nuo laippakannat kilistä jos samassa taskussa.


mutta aiheeseen, en mene säästämään panoksia metsään, silloin kun on alettu ampumaan ei patruunoita säästellä, ihan sama meneeko nyt 2 panosta per lintu vaiko 4kpl. voitaneen miettiä onko kunniakkaampaa menettää lintu 2 ohilaukauksella vai saada se saaliiksi 3 kudilla...
_________________
Varisjahdin veteraani...

[tuhola]

[sunkkari]

En ole lukenut ketjua alusta asti, voi olla että joku on jo maininnutkin mutta kaksi ehdottoasti tärkeintä asiaa (etenkin sorsastuksessa) ovat rauhallisuus ja matkan arviointi. Yleisesti ottaen ammutaan aivan liian kauas! Ammutaan ~70m ja ihmetellään miksi ei putoa... Tuo rauhallisuus viittaa lähinnä "pomppu" sorsiin joita kaislikoita kiertämällä tulee vastaan. Kun sorsa nousee, se nousee usein melkein jaloista jolloin ampujalla ei ole muuta kuin aikaa kunnolliseen laukaukseen. Joten malttia, varsinkin nuoremmille ja innokkaimmille ja pitäkää huoli että maltatte jättää ampumatta jos lintu on liian kaukana! Se ei ole häpeä jos päästää jonkun "siinä ja siinä" mahdollisuuden käyttämättä. Näillä vinkeillä pudotus prosentti nousee vähintään sen ~20%.

[Jahtireppu]

Liivihommista nousi ajatuksia mieleen. Jotenkin automaattisesti odotetaan, että kun on liivit päällä ja käsissä kallis haulikko niin silloin on pakko ampua hyvin. Sitten naureskellaan, jos liivimiehellä ei kaikki mene putkeen. Voihan noita olla ihan aloittelijoitakin, jotka haluavat heti panostaa harrastukseen ja hankkivat heti alkuun kunnon varusteet. Mitä siinä on irvimistä, jos joku haluaa harrastaa kunnon välineillä. Ihan sama, vetääkö ylijäämissä vaiko repetan liiveissä, kunhan vaan harjoittelee. En omista liivejä, karvalakkiperetan kylläkin ja en ole hyvä haulikkoampuja

[Nimrod]

Olen haulikkoammunnan aloittaessani heti kärkeen hommannut liivit kun huomasin niiden yksinkertaisen erinomaisuuden siinä hommassa mitä ne on tehty hoitamaan. Tämän jälkeen olen ampunut liivit päällä hyvin, huonosti ja hyvin huonosti. Ampumaliivit ovat tarkoituksenmukainen ja järkevä varuste - haulikkoampujan työvaate.

---

Mitä tulee tuosta patruunoiden säästämisestä ja siihen liittyvästä arvokeskustelusta on oma näkemykseni seuraava: on aina hyvä pyrkiä mahdollisimman hyviin riistalaukauksiin, mutta haulikolla ammuttaessa realismia on se, että yksi yhteen ammuttujen laukausten ja pudotusten määrä ei mene. Tai jos menee, jätetään jo aika paljon potentiaalisia paikkoja käyttämättä. Tämä kuuluu haulikkoammunnan luonteeseen.

Vähän kuten moottoriurheilussa - jos koskaan ei aja ulos, ajaa liian hiljaa.

Mielestäni normaali hyvän ampumisen suhde ampujalla on yhtä pudotusta kohden 1,5 laukausta. Jos suhde on tätä huonompi, on jossain vikaa - ampujassa (ampumatekniikan tai arviointikyvyn puute) tai aseen ja patruunan yhdistelmässä. Toki välillä menee paremmin ja välillä huonommin.