Soiden tulevaisuus

[mehtään]

Lokakuussa pidettyjen Turvepäivien esitykset ovat luettavissa täällä:
http://www.turveteollisuusliitto.fi/index.php?module=view_selected_news&news_id=210&id=7

[mehtään]

16-17.3 pidetään jyväskylässä Luonnonsuojeluliiton järjestämä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja virkistyshaitoista keskusteleva tapahtuma.

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot

[mehtään]

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=405868&lan=FI


"Turvemaiden käytön vesistövaikutuksien arviointiin kehitetään parempia biologisia menetelmiä

Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat


Ympäristöhallinnon kuvapankki
Monet turvetuotanto- ja turvemetsätalousalueet sijaitsevat lähellä pieniä jokia tai latvapuroja, joiden virtaama ja vedenlaatu vaihtelevat luontaisesti lyhyelläkin aikavälillä. Tällaisissa oloissa harvoin ja eri vuodenaikoina otetut vesinäytteet eivät yleensä kuvaa luotettavasti vesistön tilaa, eivätkä myöskään kuormitusvaikutuksia. Sen sijaan biologiset laatutekijät kuten kasviplankton, piilevät, vesikasvit, kalat ja pohjaeläimet kuvaavat vesistön tilaa pidemmällä ajalla. Uusia menetelmiä turvemaiden vesitaloutta muuttavien toimenpiteiden vesistövaikutusten seurantaan aletaan etsiä Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa.

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin (BioTar)-hankkeessa pyritään löytämään kuormituksen vaikutuksia parhaiten kuvaavat biologiset menetelmät. Lisäksi kerätään tietoa orgaanisen kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksista sekä lähteistä biologisen tarkkailun tueksi. Uomien pohjasedimentin ominaisuudet kertovat yläpuolisesta maankäytöstä tulevasta kiintoainekuormituksesta. Hankkeella saadaan uusia entistä parempia menetelmiä turvemaiden alapuolisten vesien ekologisen tilan arviointiin, tietoa turvemaiden käytön vaikutuksista vesistön sedimentin ja kiintoaineen ominaisuuksiin sekä kulkeumaan vaikuttavista tekijöistä.

Turvemailla tehdyt toimenpiteet muuttavat alapuolista vesistöä

Turvemaita on Suomessa ojitettu vesitalouden parantamiseksi maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon tarpeita varten. Turvemaille tehtävät toimenpiteet muuttavat alapuolista vesistöä vaikuttamalla sekä veden määrään että sen laatuun ja pohjan liettymiseen. Turvetuotannon vesistövaikutuksia on pääosin seurattu veden fysikaalis-kemiallisen laadun avulla ja biologinen seuranta on ollut vähäistä. Myös metsätalousalueilla ojitusten vaikutusten seuranta on ollut vähäistä ja vesienhoitolain mukaista vedenlaadun ja biologian seurantaa on toteutettu vain muutamassa laajemmassa ojitustoimituksessa. Veden laadun muutokset ovat usein vähäisiä, eivätkä ne kuvasta vesistöjen käyttäjien näkemyksiä tilan muuttumisesta, mikä näkyy esimerkiksi pohjien liettymisenä.

Turvetuotannon ympäristökuormitukseen liittyen on parhaillaan käynnissä useita muitakin tutkimushankkeita, joiden kanssa BioTar tekee yhteistyötä. Hanketta rahoittavat Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Vapo Oy, Turveruukki Oy, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio. Muita yhteistyökumppaneita ovat Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Metsähallitus ja Suomen turvetuottajat ry."

[mehtään]

Ministeriöiltä turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluhankkeelle 1,4 miljoonaa euroa
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=406472&lan=FI


Euro konsultiksi - Iiro Viinanen
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/euro-konsultiksi/735939

Metsätalouden tarpeisiin ojitetut suot voivat sopia turvetuotannon valumavesien puhdistamiseen
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=406775&lan=FI

[xyxy]

Nimimerkki "mehtään" kopioi aineistoa siihen tahtiin tänne metsästjäsivustolle myös noissa suoasioissa, että viimeisten kopioiden perusteella "mehtään" alkaa olla tyytyväinen turpeennoston ympäristövaikutuksiin. Viinasella ei näytä olevan tietoa, mistä vesistöissä oleva humus on peräisin.

[Mosberg]

[xyxy]

[mehtään]

Viinanen, Tynkkynen ja Vapon Yli-Kyyny puhuvat turpeen vesistövaikutuksista:

http://areena.yle.fi/audio/1330415026216

8 minuutin jälkeen alkaa.

[mehtään]

Jyväskylän turvetuotanto/vesistövaikutus -seminaarin esityksiä on nähtävillä täällä:
http://www.sll.fi/index_html/luontojaymparisto/vesistot/turpeenoton-vesistoevaikutukset-seminaari-ja-kansalaisliikkeiden-tapaaminen

[xyxy]

Tuo tilaisuus on siis piiperöporukan järjestämä?

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, kuinka suuri osa vesistöön päätyneestä humuksesta on peräisin turvetuotantoalueilta, kuinka paljon metsätauskäytössä olevilta ojitetuilta soilta, kuinka paljon peltona olevilta suopelloilta ja kuinka paljon ovat luonnon omat päästöt? Eloperäinen pelto muokataan viljanviljelyssä kerran, usein 2 kertaa vuodessa, nurmikäytössä noin 3 vuoden välein. Eloperäisen pellon viljelykerros lahoaa hyvin voimakkaasti ja ravinteet vapautuvat mm. viljelykasvien käyttöön.

Suomen kokonaissuoala on noin 10 milj. ha, siitä ojitettuna on vajaa 5 milj ha, joista peltona on noin 0,5 milj ha. Turvetuotantoalueita on noin 60000 ha. Suojeltuja soita on noin miljoona hehtaaria, ja luonnontilaisia noin 5 milj. ha.

[eräjormeliini]

Metsästysseurani alueilla on turvesuo, ja n. pulen kilometrin päässä tästä suosta on järvi, joka on pahasti rehevöitynyt turvesuon takia. Että kyllä niistä ravinteita luontoon pääsee aika paljon.
_________________

[Teervo]

Ei turvetuotannon ongelma ole ravinnepäästöt, niitä ei ole juuri ollenkaan. Ongelma on humus, joka samentaa veden ja kerääntyy pohjaan liejuksi.

[PSy]

[Tupella]

Olen joutunut ottamaa kotijokeni tuomaa Vapon sammalta maalle, että saisi veneen taas vesille. Mitään en ole sekaan pannut (olisinko kerran kussut reunalle) mutta ai että alkoi koivunvesa kasvaa ja aivan luonnonsiemennyksellä. En usko, etteikö siinä ravinteita olisi niin kauan kuin maatuvaa kasviainetta on. Ei pidä tuijottaa pelkkään liuenneeseen typpeen ja fosforiin.

[Metsnugis]

Sehän on nimenomaan kasvuturvetta